Ympäristö, politiikka ja julkisuus: Kolme tapaustutkimusta journalistisen julkisuuden rakentumisesta ja merkityksestä ympäristöpolitiikassa

Tutkimuksen perusteella median ja politiikan välisen suhteen rakentumista ympäristöpolitiikan toimintakentällä määrittelee ympäristönsuojelun kulttuurisen painoarvon merkittävä vahvistuminen 1970-luvulta nykypäivään. Tutkituissa tapauksissa journalismin kehykset, kerronta ja mielipiteenilmaisu virittyivät pitkälti tämän kulttuurisen muutoksen mukaisesti. Ympäristökiistojen tapahtumapaikkoihin kiinnittyvän paikallisjulkisuuden ja valtakunnallisen julkisuuden välillä vaikuttaisi tässä suhteessa olevan kuitenkin myös selkeitä eroja. Toimijoiden näkökulmasta ympäristön pilaamisen oikeuttamisesta journalistisessa julkisuudessa on tullut hankalampaa ja ympäristönsuojelun merkityksen suorasta kiistämisestä riskialtista. Järkeilyn tyylissä ei tutkituissa tapauksissa havaittu vastaavanlaisia eroja. Julkisuus ei muuttunut konfliktihakuisemmaksi. Ympäristöön liittyvän tiedon, ympäristönsuojelun arvon tai vilpillisyyteen liittyvien epäilysten merkitys kiistoperusteena vaihteli tapauksittain.

Sisällys

1 Johdanto
2 Medioituminen ympäristöpolitiikan toimintakentällä
3 Kolme ympäristökiistaa
4 Ympäristökiistojen diskursiivinen rakentuminen
5 Ympäristökiistojen puhuvat toimijat ja julkisuuskäytännöt
6 Journalismi ympäristökiistojen jäsentäjänä
7 Järkeilyn tyyli ympäristökiistoissa
8 Yhteenveto: Ympäristökiistat ja julkisuuden logiikka