https://edition.fi/tup <p>Tampere University Press on Tampereen yliopistossa toimiva, vuonna 1994 perustettu tiedekustantaja, joka julkaisee vertaisarvioituja open access -kirjoja. </p> fi-FI Tampere University Press <p>Mikäli teos hyväksytään julkaistavaksi, tekijät myöntävät kustantamolle julkaisuoikeuden painettuun ja elektroniseen versioon teoksesta, joka on lisensoitu tekijöiden valitsemalla Creative Commons -lisenssillä. Tekijöillä säilyy laajat oikeudet teokseen. He voivat vapaasti saattaa teoksensa saataville myös muualla (esim. tallentaa julkaisuarkistoon tai julkaista käännettynä), mutta alkuperäinen julkaisu ja sen pysyvä verkko-osoite (DOI-linkki) tulee mainita.</p> https://edition.fi/tup/catalog/book/878 <p>Julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää kehitetään useiden samanaikaisten haasteiden ristipaineessa. Näitä ovat esimerkiksi niukat taloudelliset resurssit, hoito- ja hoivavelka, väestön ikääntymisen myötä kasvava palvelutarve sekä työvoimapula. Pelkkä reaktiivinen toiminta ei riitä, vaan ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.</p> <p>Ekosysteemiperustainen lähestymistapa mahdollistaa osaamisen ja resurssien yhdistämisen tavalla, joka luo arvoa niin toimijoille kuin yhteiskunnalle. Olennaisen tärkeää on koota ja tulkita tietoa yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ja yliopistojen kesken. Julkisten palvelujen tuottaminen ja kehittäminen onkin siirtynyt kohti yhteiskehittämistä ja monituottajamalleja, jolloin muodostuu monipuolisia ekosysteemejä.</p> <p>Tässä teoksessa tarkastellaan innovaatioekosysteemin käsitteenmäärittelyä, toimintamallien muodostamista ja tavoitteiden asettamista. Teos keskittyy siihen, mitä ekosysteemikehittäminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa sekä miten sote-innovaatioekosysteemi voi parhaimmillaan toimia. Lisäksi artikkeleissa käsitellään ekosysteemimäisen toiminnan haasteita.</p> <p>Teos tarjoaa katsauksen uudenlaisiin ekosysteemikehittämisen tutkimusilmiöihin ja -menetelmiin, jotka huomioivat niin yhteiskunnallisten ongelmien monitahoisuuden kuin kontekstien ja ratkaisujen vaikutukset.</p> Pasi-Heikki Rannisto Ulriika Leponiemi Nadja Nordling Jari Kolehmainen Sami Kauppinen Mika Kautonen Anna-Aurora Kork Harri Laihonen Perttu Linna Satu Luojus Sari M. Mäkinen Timo Rintamäki Marco Roth Riitta Salunen Virpi Sillanpää Jarmo Vakkuri Copyright (c) 2023 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-11-30 2023-11-30 https://edition.fi/tup/catalog/book/865 <p>Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta.</p> <p>Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä.</p> <p>Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.</p> <p>Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.</p> Mira Kalalahti Heikki Silvennoinen Janne Varjo Minna Vilkman Toni Ahva Nina Haltia Vilja Helminen Kaspian Herrala Heidi Huilla Ulpukka Isopahkala-Bouret Sara Juvonen Jarmo Kallunki Heikki Kinnari Sonja Kosunen Mari Käyhkö Hanna Laalo Tiina Luoma Heli Mutanen Hanna Nori Riikka Oittinen Marja Peltola Veronica Salovaara Hanna Wass Copyright (c) 2023 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-10-30 2023-10-30 https://edition.fi/tup/catalog/book/843 <p>Kokoomateoksessa syvennytään tilintarkastuksen, arvioinnin ja omistajaohjauksen ajankohtaisiin ilmiöihin ja kysymyksiin.<br /><br />Tarkastuksen ulkoinen toimintaympäristö – talouselämä, yritystoiminta ja sääntely-ympäristö – muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysongelmien torjunta keskeisenä megatrendinä on tuonut yritysvastuun liiketoiminnan keskiöön. Kestävyysongelmien ja muiden kriisien ratkaisu korostaa myös vaatimuksia julkisten varojen vastuullisesta käyttämisestä ja tasapainosta.<br /> <br />Teos sisältää 17 alan asiantuntijan laatimaa artikkelia. Teoksessa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä käytännönläheisesti, mutta vahvasti tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kokoomateos on monitieteinen, sillä tarkasteltavat kysymykset ovat paitsi yksityisen ja julkisen sektorin rajan ylittäviä, myös tieteenalarajat ylittäviä. Teoksen tarkastelussa yhdistyvät empiirinen, käsiteanalyyttinen ja oikeudellinen tutkimusote. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa yritysten vastuullisuusraportoinnin varmentaminen, tilintarkastuksen laatu, tilintarkastajan lausunnon antamistehtävät sekä tilintarkastustutkimus. Lisäksi teoksessa tarkastellaan useita arvioinnin ja omistajaohjauksen teemoja, kuten koronajohtamista pandemiakriisissä ja korkeakoulujen laadunarviointia. Teoksessa käsitellään myös julkisen talouden tasapainoisuuden valvontaa ja kuntayhtiöiden omistajaohjausta.<br /><br />Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).<br /><br /></p> Janne Ruohonen Lili-Anne Kihn Lasse Oulasvirta Elisa Veikkola Benita Gullkvist Heidi Alitalo Mari Filatov Tuomas Honkamäki Eeva-Mari Ihantola Jan-Erik Johanson Timo Kaisanlahti Jari Kankaanpää Jussi Kivistö Riitta Laine Markus Mättö Mirella Nordblad Hannu Ojala Kati Pajunen Elias Pekkola Jarkko Raitio Pasi-Heikki Rannisto Antti Rautiainen Jaakko Rönkkö Henri Teittinen Timo Torkkel Jani Saastamoinen Jari Stenvall Veikko Vahtera Teija Vehmas Sirpa Virta Jani Wacker Tapio Wallenius Copyright (c) 2023 Janne Ruohonen, Lili-Anne Kihn, Lasse Oulasvirta, Elisa Veikkola https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-08-15 2023-08-15 https://edition.fi/tup/catalog/book/812 <p>Teos tarkastelee sanomalehteä ja sen murrosta lukijan näkökulmasta. Se selvittää yleisötutkimuksen keinoin, kuinka kahden eri maakuntalehden lukijat muodostavat suhteen oman alueensa lehteen ja käyttävät sitä sen kolmella eri alustalla: paperilehtenä, digitaalisena näköislehtenä ja verkkolehtenä. Haastatteluissa hyödynnetään obsläs-menetelmää, jossa tutkija käy yhdessä lukijan kanssa läpi päivän lehteä selvittääkseen, mitä tämä on siitä lukenut. Analyysissä paneudutaan erityisesti lukemisen materiaaliseen puoleen, eli siihen, miltä lukeminen tuntuu ja millaisiin tilanteisiin sanomalehden eri olomuodot arjessa kytkeytyvät.</p> <p>Tutkimuksen perusteella yleisön suhde sanomalehden kolmeen eri arkkitehtuuriin on usein tilannekohtaista, eikä käyttöliittymän valinta välttämättä liity lukijan ikään eikä sosiodemografiseen taustaan. Lukijalle lehden eri olomuodot pikemminkin täydentävät kuin korvaavat toisiaan. Lukijat esimerkiksi jättivät joitain juttuja lukematta verkosta säästääkseen niitä seuraavan päivän paperilehden lukuhetkeen. Tämä viittaa siihen, ettei yleisöanalytiikka tavoita sanomalehden lukemisen kaikkia ulottuvuuksia.</p> <p>Kirja tuo esiin, kuinka eri tavoin journalismin tekijät ja sen yleisöt tarkastelevat sanomalehteä. Mediataloille sanomalehden tulevaisuus on ennen muuta taloudellinen kysymys: miten lehteä voitaisiin tehdä kannattavasti ja mistä sille saataisiin uusia tilaajia? Tämän selvittämiseksi mediatalot seuraavat yleisön käyttäytymistä verkossa yleisöanalytiikan algoritmisten työkalujen avulla. Vaikka lehtitilauksen hinta ja lehden saatavuus ovat tärkeitä myös lukijoille, sanomalehden merkitys ei ole heille rahalla mitattavissa eikä yleisöanalytiikan tavoitettavissa.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com)</p> <p><strong>Sisällys:</strong><br>1 Johdanto<br>2 Sanomalehtien murros ja sen mittarit<br>3 Yleisökäänne journalismissa<br>4 Tutkimusasetelma<br>5 Mediankäytön historia ja nykyisyys<br>6 Lukeminen sanomalehden arkkitehtuureissa<br>7 Maakuntalehtisuhteen tulevaisuus<br>8 Lopuksi: Painettua vai digitaalista?</p> Heikki Heikkilä Heikki Hellman Liisa Ovaska Copyright (c) 2023 Heikki Heikkilä, Heikki Hellman, Liisa Ovaska https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2023-04-19 2023-04-19 https://edition.fi/tup/catalog/book/746 <p>Ihmisten yhdenvertaisuuden esteitä tutkitaan yhä useammin osallistavin menetelmin ja kanssatutkimuksen keinoin. Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuviin ihmisiin suhtaudutaan oman elämänsä asiantuntijoina ja tasavertaisina tutkimuskumppaneina. Tällöin tutkimuksen lähtökohtana ovat ihmisten itse määrittämät tutkimusongelmat, tutkimusprosessille asetetut toiveet ja kaikkien osapuolten intressit huomioon ottava aktiivinen kumppanuus. Osallistumista tukevia menetelmiä hyödynnetään kanssatutkimuksessa erityisesti rakenteellisesti haavoittuvassa tai alisteisessa asemassa olevia ryhmiä koskevan tutkimustiedon syvemmäksi kontekstualisoimiseksi ja perinteisiin tutkimusasetelmiin liittyvien valtapositioiden horjuttamiseksi.</p> <p>Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuvien ihmisten rooli on keskeisempi kuin perinteisemmässä tutkimuksessa. Kanssatutkimuksen yksi keskeisimmistä periaatteista on se, että kanssatutkijoilla a) voi olla erilaisia rooleja, b) heillä on mahdollisuus osallistua tutkimuksen eri vaiheisiin oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaan ja c) kanssatutkijoiden osallistuminen voi olla monenlaista, eroja on muun muassa osallistumisen intensiteetissä. Ajatuksena on tarjota yhä useammille ihmisille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään ja yhteisöjään koskevan tiedon tuottamiseen omista lähtökohdistaan käsin. Kanssatutkimus nähdään myös mahdollisuutena parantaa tutkimustiedon tarkoituksenmukaisuutta ja hyödynnettävyyttä. Kanssatutkimuksen tarkoituksena on aidosti lisätä vuorovaikutusta ja avoimuutta sekä laajentaa tieteen yhteiskuntavastuuta.</p> Meri Kulmala Sanna Spišák Satu Venäläinen Katerina Bettin Päivi Eriksson Kaijus Ervasti Katariina Hakala Outi Hietala Päivi Honkatukia Hanna-Kaisa Hoppania Marjukka Laiho Reetta Mietola Saana Raittila-Salo Tiina Rättilä Tiina Sotkasiira Nina Tokola Mari Turja Iiris Vainio Copyright (c) 2023 Tekijät https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2023-03-15 2023-03-15 https://edition.fi/tup/catalog/book/745 <p>Tässä kokoomateoksessa käsitellään monimuotoista ansiotyötä osana suomalaista työelämää. Teoksen artikkeleissa tätä vähän tutkittua ilmiötä tarkastellaan monipuolisten empiiristen aineistojen kautta. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston pohjalta luokitellaan erilaisia tapoja yhdistää työtä. Haastatteluaineistot puolestaan valottavat yhdistelmätyön tekemisen ehtoja. Uudenlaista näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria.</p> <p>Tutkimustulosten mukaan usean työn tekijäksi päädytään hyvin erilaisia polkuja pitkin. Tehtäväyhdistelmien syntyyn vaikuttavat niin ihmisen elämänkulku ja kiinnostuksen kohteet kuin pakot ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Motiivit voivat paikantua myös ammatillisiin verkostoihin, lähipiirin tekemiin ratkaisuihin, suoranaisiin sattumiin tai mielijohteisiin.</p> <p>Teos auttaa ymmärtämään monimuotoisia työnteon tapoja. Samalla se kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä. Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille, erityisesti alan tutkijoille, opiskelijoille sekä päätöksentekijöille.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com)</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Mitä tarkoittaa ansainnan koostaminen useasta lähteestä? / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin</li> <li>Työn muuttuvat maailmat / Harri Melin</li> <li>Monimuotoisen ansiotyön tekeminen rekisteriaineistojen valossa / Merja Kauhanen</li> <li>Jälkiteollinen yhteiskunta ja monista lähteistä ansainta: Tehtäväyhdistelmät ja tausta erilaisissa ammattiryhmissä / Arja Haapakorpi</li> <li>Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä / Anu Järvensivu</li> <li>Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin</li> <li>Liite: Chattibotti tutkimushaastattelijana / Anu Järvensivu</li> </ul> Anu Järvensivu Arja Haapakorpi Copyright (c) 2022 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2022-12-13 2022-12-13 https://edition.fi/tup/catalog/book/744 <p>Tässä teoksessa ollaan kotona. Tutkijat kuljettavat lukijan hyvinvointityön tekijöiden kotikäynneille ja asumisessaan tukea tarvitsevien asiakkaiden luokse. Hyvinvointityön tekijöillä viitataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin, joista kirjassa ovat edustettuina muun muassa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja. Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus ovat kirjan pääkäsitteet, joita tarkastellaan eri tulokulmista. Hyvinvointityössä kohdataan eri tavoin haavoittavissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä keskellä arkea. He saattavat tarvita tukea mielenterveyden hallintaan, fyysisiin sairauksiin, raitistumisen, toipumisen ja kuntoutumisen haasteisiin tai vaikkapa vanhuuden mukanaan tuomiin vaikeuksiin. Yhtäältä heidän toimijuutensa on rajallista ja heikkoa, mutta toisaalta heillä on myös monenlaisia vahvuuksia ja voimavaroja.</p> <p>Kirja kiinnittyy merkittävään hyvinvointipalveluiden ja -työn murrokseen, jossa yhteiskuntapoliittisiksi tavoitteiksi on määritelty jokaisen oikeus omaan kotiin ja kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään. Monet yhteiskunnalliset tekijät ovat viimeisten noin viidenkymmenen vuoden aikana mahdollistaneet laitosten purkamisen, laitospaikkojen vähentämisen, laitoshoitojaksojen lyhentämisen, avohoidon kehittämisen, pienten asuin- ja hoitoyksiköiden rakentamisen sekä viimeisimpänä kotiin vietävien palveluiden kehittämisen. Tätä laitosten purkamisen viimeisintä vaihetta kirjassa kutsutaan kotikäänteeksi. Kotikäänne on yhteiskunnallisena muutossuuntana kompleksinen – ja sellaisena sitä myös kirjassa käsitellään. Kun koti on hyvinvointipolitiikan ja -työn keskeinen toteuttamisen paikka, on tärkeää tutkia lähemmin sitä, mitä kotikäynneillä konkreettisesti tapahtuu ja mitä erityiskysymyksiä näihin liittyy.</p> <p>Teos on ajankohtainen puheenvuoro hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja hyvinvointityön tekemisen arjesta. Siinä hyödynnetään etnometodologiaan ja ihmismaantieteeseen sitoutunutta vuorovaikutuksen tutkimusta. Aineistoina käytetään kotikäyntien nauhoituksia, tutkijan kenttäpäiväkirjoja sekä työntekijä- ja asiakashaastatteluja. Kokonaisuus sisältää sekä taustoittavia käsiteteoreettisia lukuja että empiirisiä tutkimuksia asiakkaan ja työntekijän kotikäyntikohtaamisista. Kotona tehtävään hyvinvointityöhön liittyy monia jännitteitä ja eettisiä kysymyksiä, joita teoksessa jäsennetään ja tehdään näkyväksi tutkimuksen keinoin.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Johdanto: Koti hyvinvointityön ja haavoittuvuuden kohtaamisen ympäristönä / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen</li> </ul> <h2 id="osa-i-koti-käsitteellisenä-ilmiönä">Osa I Koti käsitteellisenä ilmiönä</h2> <ul> <li>Kotikäänne: Hyvinvointipalveluiden ja -työn muutos / Suvi Raitakari & Kirsi Juhila</li> <li>Koti asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkana / Kirsi Juhila</li> <li>Kotiin paikantuvan tutkimuksen metodologisia lähtökohtia / Kirsi Juhila, Johanna Ranta & Suvi Holmberg</li> </ul> <h2 id="osa-ii-kotona-tehtävän-hyvinvointityön-käytäntöjä">Osa II Kotona tehtävän hyvinvointityön käytäntöjä</h2> <ul> <li>Kotikäyntityön rajat ja rajattomuus mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa / Kirsi Juhila & Suvi Raitakari</li> <li>Koti päihdetyön näyttämönä: Kotikäyntityön aloituksia ja päättämisiä ohjaavat kehykset / Kirsi Günther</li> <li>Haittojen vähentäminen ja asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa / Johanna Ranta & Riikka Perälä</li> <li>Kotiin kietoutuva tiedonkeruu aikuissosiaalityössä / Jenni-Mari Räsänen</li> <li>Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä / Suvi Raitakari, Henna Takala & Sirpa Saario</li> </ul> <h2 id="osa-iii-koti-kuntoutumisen-hoivan-ja-sairastamisen-paikkana">Osa III Koti kuntoutumisen, hoivan ja sairastamisen paikkana</h2> <ul> <li>Kotona katkolla: Asiakkaan arki osana kotiin vietävää katkaisuhoitoa / Suvi Holmberg & Johanna Ranta</li> <li>Neuvottelut toimijuudesta aikuissosiaalityön asiakkaiden kotikäynneillä: Selontekoja ja vastarintaa / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Ilkka Vuorinen</li> <li>Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa / Hilla Kiuru, Marjo Outila & Heli Valokivi</li> <li>Muuttuuko koti sairaalaksi? Potilaiden ja hoitajien käyttämät tavarat ja tilat kotona / Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen</li> <li>Kotikäänteen ja kotiympäristössä tehtävän hyvinvointityön kompleksisuus / Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen</li> </ul> Suvi Raitakari Kirsi Günther Jenni-Mari Räsänen Copyright (c) 2022 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2022-10-07 2022-10-07 https://edition.fi/tup/catalog/book/743 <p>Tämän vertailevan tutkimuksen tavoitteena on luoda syvempää ymmärrystä kollektivismista, ammattiyhdistystoiminnasta ja kyvystä luoda kollektiivista toimintaa käyttäen Suomea ja Kambodzhaa esimerkkeinä individualistisesta ja kollektivistisesta yhteiskunnasta.</p> <p>Tutkimuksella on kaksi tavoitetta: 1) Tuottaa uutta tietoa ammattiyhdistysten, kollektiivisen toiminnan ja kollektivismin eri muotojen välisistä suhteista Kambodzhassa ja Suomessa. 2) Selittää, millä tavoin kollektivismin taso vaikuttaa ihmisten väliseen yhteistyöhön. Teoksessa tarkastellaan muun muassa poliittista osallistumista, perhearvoja, luottamusta yhteiskunnassa ja koettua kollektiivista tehokkuutta. Tutkimus perustuu Kambodzhasta ja Suomesta kerättyihin laajoihin kyselyaineistoihin.</p> <p>Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiologinen. Keskeinen analyysin väline on kulttuurinen toimijateoria (Cultural Agency Theory, CAT), joka mallintaa kollektiivisuuden tasoja ja kollektiivisia toimintoja. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ammattiyhdistysten tutkimuksessa.</p> <p>Tutkimuksen tulosten perusteella Kambodzhassa on paljon vaikeampaa luoda kollektiivista toimintaa perheyhteisön ulkopuolella kuin individualistisena pidetyssä Suomessa. Sekä poliittinen aktiivisuus että kollektiivinen toiminta on Suomessa aktiivisempaa kuin Kambodzhassa. Teos osoittaa, että kysymykset individualismista ja kollektiivisuudesta ovat paljon monimutkaisempia kuin yleisesti oletetaan.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).</p> Tuomo Rautakivi Ritthikorn Siriprasertchok Harri Melin Copyright (c) 2022 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2022-05-18 2022-05-18 https://edition.fi/tup/catalog/book/742 <p>Kasvatusinstituutiot peruskoulusta yliopistoon ovat jatkuvan muutoksen keskiössä. Globaalit ja paikalliset yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi sosiaalisen median levittäytyminen osaksi arkea tai synnytyssairaaloiden keskittäminen, asettavat ammattilaisille uusia osaamisvaatimuksia sekä eettisiä haasteita. Kokoomateoksen kymmenessä tutkimusartikkelissa tarkastellaan eläytymismenetelmän avulla näiden muuttuvien ympäristöjen vaikutusta niissä toimivien ihmisten arkeen.</p> <p>Tutkimusartikkeleissa käsitellään esimerkiksi oppilaiden näkemyksiä yhteisopettajuudesta, kätilöiden osaamista, rekrytoijien ammattitaitoa sekä seksuaalista häirintää verkossa kohtaavien nuoren toimijuutta. Menetelmällisen painotuksensa ansiosta teosta voi hyödyntää myös eläytymismenetelmän soveltamistapoja kuvaavana oppikirjana.</p> <p>Teos on kolmas osa vuosikirjasarjassa, joka esittelee eläytymismenetelmän käyttöä tutkimusmenetelmänä. Teos osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta hahmottamalla menetelmän käytettävyyden mahdollisuuksia ja rajoja sen metodologisten erityispiirteiden kautta.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com)</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Esipuhe</li> <li>Saaga Härkönen, Johanna Lätti, Anna Rytivaara & Anna Wallin / Johdanto: Eläytymismenetelmä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa</li> </ul> <h2 id="i-osallisuus-ja-toimijuus-kasvatusinstituutioiden-muutoksissa">I Osallisuus ja toimijuus kasvatusinstituutioiden muutoksissa</h2> <ul> <li>Aino Wihersaari, Anna Rytivaara & Jari Eskola / ”Opettajana koen riittämättömyyttä”. Opettaja kolmiportaisen tuen toteuttajana</li> <li>Anna Toriseva, Anna Rytivaara & Jari Eskola / ”Ihan sama onks yks vai kaks opee”. Oppilaiden näkemyksiä hyvästä oppimisympäristöstä yhteisopetuksessa</li> <li>Reetta Auvinen, Jenni Helenius & Jari Eskola / ”Jokainen haluaa tuntea kuuluvansa johonkin”. Kahdeksasluokkalaisten oppilaiden käsityksiä osallisuudesta koulussa ja kouluyhteisöön kuulumisesta</li> <li>Tanja Kallonen, Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Jari Eskola / ”Opetussuunnitelmaan ja sen sisältöihin on vaikea vaikuttaa”. Yliopisto-opiskelijoiden tulkintoja opetussuunnitelman omistajuudesta, osallisuudesta ja osallistumattomuudesta</li> </ul> <h2 id="ii-uusien-toimintaympäristöjen-ammatilliset-ja-eettiset-haasteet">II Uusien toimintaympäristöjen ammatilliset ja eettiset haasteet</h2> <ul> <li>Anna Nieminen, Armi Kurkikangas & Jari Eskola / Estää, ilmiantaa, heruttaa vai petkuttaa? Nuorten toimijuus verkon seksuaalisessa häirinnässä</li> <li>Jussi Hänninen, Laura Pylväs, Anna Wallin & Jari Eskola / Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset. Tarinoita ensihoitajien ja kätilöiden osaamisesta</li> </ul> <h2 id="iii-rekrytointiala-kasvatustieteilijöiden-toimikenttänä">III Rekrytointiala kasvatustieteilijöiden toimikenttänä</h2> <ul> <li>Camilla Rahkola, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Subjektiivisuus rekrytointihaastattelussa. Rekrytoijien kertomuksia vuorovaikutuksesta</li> <li>Noora Silfversten, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Rekrytointi riskillä vai varman päälle?</li> <li>Emilia Haapajärvi, Saaga Härkönen & Jari Eskola / Onko rekrytoijalla väliä? Rekrytoijan käytöksen merkitys yrityksen työnantajakuvan ja houkuttelevuuden muutoksiin hakuprosessin aikana</li> <li>Bettina Klinge, Saaga Härkönen,Johanna Lätti & Jari Eskola / Rekrytoijien näkemyksiä osaamisesta, ammattitaidosta ja muodollisen rekrytointikoulutuksen tarpeellisuudesta</li> </ul> <h2 id="iv-yhteenveto">IV Yhteenveto</h2> <ul> <li>Anna Rytivaara, Johanna Lätti, Saaga Härkönen & Anna Wallin / Suuntaviivoja eläytymismenetelmätutkimusten luotettavuuden arviointiin</li> <li>Saaga Härkönen, Johanna Lätti, Anna Rytivaara & Anna Wallin / Eläytymismenetelmä – mahdollisuuksia ja rajoja</li> </ul> Saaga Härkönen Johanna Lätti Anna Rytivaara Anna Wallin Copyright (c) 2022 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2022-03-16 2022-03-16 https://edition.fi/tup/catalog/book/741 <p>Teoksessa syvennytään yhteiskunnallisesti tärkeisiin tarkastuksen, arvioinnin ja valvonnan kysymyksiin, jotka ovat muuttuneet ja joihin on odotettavissa monia muutoksia 2020-luvulla.</p> <p>Toimintaympäristön muutokset muovaavat koko ajan alan kontekstia ja sääntely-ympäristöä. Samalla kehittyvät myös alan toimijoiden käsitykset tarkoituksenmukaisimmista toimintatavoista. Ala ja sen toimijat elävät siis monessa suhteessa voimakkaassa murroksessa. Koronaviruspandemia on esimerkki murroksesta, joka on asettanut tarkastusalan, organisaatioiden sisäisen valvonnan järjestelmät sekä arvioinnin uudenlaisten haasteiden ja yhteiskunnallisten vaatimusten eteen.</p> <p>Tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin ajankohtaisia ilmiöitä tarkastellaan teoksen viidessätoista artikkelissa käytännönläheisesti mutta myös vahvasti tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kokoelma on monitieteinen, koska tarkasteltavat kysymykset ovat paitsi yksityisen ja julkisen sektorin rajan ylittäviä, myös tieteenalarajat ylittäviä. Siinä yhdistyvät empiirinen, käsiteanalyyttinen ja oikeudellinen tutkimusote. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. hallinnon tarkastuksen haasteet, tilintarkastuksen valvonnan toimivuus, tilintarkastuksen standardien skaalautuminen, tilintarkastustutkimus ja useita arvioinnin teemoja, mm. VTV:n tuloksellisuusarvioinnin strategia sekä arviointiajattelun paradigmamuutos. Teos soveltuu esimerkiksi tilintarkastuksen ja arvioinnin ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Tarkastus, arviointi ja valvonta murrosajan tutkimuskohteina / Lili-Anne Kihn, Lasse Oulasvirta, Janne Ruohonen, Jaakko Rönkkö, Matti Urpilainen ja Jani Wacker</li> <li>Tietokoneavusteiset tarkastusmenetelmät tilintarkastuksessa: Systemaattinen kirjallisuusanalyysi / Lili-Anne Kihn ja Joni Härkönen</li> <li>Tilintarkastuksen laatu: Johdon omistusosuuden ja hallituksen rakenteen rooli yksityisesti omistetuissa yrityksissä / Hannu Ojala, Markus Mättö ja Mervi Niskanen</li> <li>Liiketoiminnan jatkamisedellytysten arviointi tilintarkastuksessa: ISA-standardit, vastuukysymykset ja raportointimallit / Matti Urpilainen ja Sakke Vehkakoski</li> <li>Tilintarkastaja yrityksen johdon liiketoimintapäätösten tarkastajana / Janne Ruohonen</li> <li>Osakeyhtiölain apporttisääntely ja siihen liittyvä tilintarkastajan lausunto: Sääntelyn uudistamismahdollisuuksien analysointia / Veikko Vahtera</li> <li>Kunnallista tilintarkastusta koskeva tutkimus Pohjoismaissa 2000-luvulla / Hannu Ojala, Asko Uoti, Jani Saastamoinen, Jaana Kettunen ja Jarkko Pesu</li> <li>Luottamusta vai valvontaa? Tapaustutkimus OKM:n valtionavustusten valvonnan kehittämisestä / Mikko Lilja, Lasse Oulasvirta ja Jaakko Rönkkö</li> <li>Valtiontuet ja niiden valvonta Euroopan unionissa / Jani Wacker</li> <li>Kuntien tilinpäätöskäytännöt murroksessa: EPSAS-standardien potentiaaliset vaikutukset rahoitusleasingsopimuksella hankittujen omaisuuserien tilinpäätöskäsittelyyn suomalaissa kunnissa / Jaakko Rönkkö ja Veera Anttila</li> <li>Hybridien hallinta ja arvonluonti / Jan-Erik Johanson ja Jarmo Vakkuri</li> <li>Tuomarista maailmanparantajaksi: Arvioinnin muuttuva rooli kompleksisessa maailmassa / Petri Uusikylä, Kirsi Hyytinen ja Mari Räkköläinen</li> <li>Sisäinen tarkastus osana corporate governancea / Kaarina Sinersalo, Sari Ojala, Sirpa Rinne, Riikka Koivunen, Niina Sipiläinen, Maliina Hakala-Kivinen ja Hannele Malin</li> <li>Arvioita ja kokemuksia lautakuntamuotoisesta työskentelystä tilintarkastajien hyväksymisessä ja valvonnassa pääosin yksityisellä sektorilla / Pasi Horsmanheimo</li> <li>Tarkastuslautakunnan haasteet kuntapalvelujen tuloksellisuuden arvioinnissa / Tarja Saarelainen ja Erja Viitala</li> </ul> Lili-Anne Kihn Lasse Oulasvirta Janne Ruohonen Jaakko Rönkkö Matti Urpilainen Jani Wacker Copyright (c) 2021 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-08-18 2021-08-18 https://edition.fi/tup/catalog/book/740 <p>Medioitunut valta ja politiikan paluu kuvaa suomalaisten päättäjien suhdetta mediaan heille vuosina 2009 ja 2019 suunnattujen kyselyjen perusteella. Kyselyihin vastasi vaikuttaja-asemassa olevia henkilöitä kahdeksalta eri yhteiskuntasektorilta. Vuonna 2009 vastaajia oli 419 ja vuonna 2019 heitä oli 484. Tulokset kuvaavat pientä mutta selvää muutosta konsensushakuisesta ja verkostomaisesta päätöksentekotavasta kohti ideologisempaa ja enemmän valtakamppailuihin nojaavaa päätöksentekotapaa. Tämä ei kuitenkaan näytä juuri vaikuttaneen neuvotteluprosessien avoimuuteen tai haluun rikkoa niiden luottamuksellisuutta. Päättäjien suhde julkisuuteen on kuitenkin muuttunut aiempaa ammattimaisemmaksi ja harkitummaksi. Myös sosiaalisen median merkityksen kasvu julkisuudenhallinnassa näkyy tuloksissa selvästi samoin kuin journalistisen uutismedian painoarvon lasku. Julkisuus mielletään aiempaakin riskialttiimmaksi ja tarkoitushakuisemmaksi poliittisen kamppailun areenaksi, mutta arviot journalismin rationaalisuudesta ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Mediajulkisuuden koettu merkitys henkilökohtaisen vaikutusvallan lähteenä on heikentynyt hieman, mutta päättäjien käsitykset heidän alttiudestaan mediavaikutuksille eivät juuri ole muuttuneet.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).</p> Esa Reunanen Risto Kunelius Copyright (c) 2021 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-30 2021-03-30 https://edition.fi/tup/catalog/book/739 <p>Työurien vakaus ja laatu ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ja talouspoliittisia kysymyksiä, sillä pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus perustuu työikäisten työssäkäyntiin sekä työstä, tuotannosta ja kulutuksesta kerättävään verotuloon. Tässä kokoomateoksessa tarkastellaan, millaisiksi työurat ovat viime vuosikymmeninä muotoutuneet viennin kannalta tärkeillä teollisuusaloilla.</p> <p>Tutkimustulokset perustuvat yritysten ja työntekijöiden kokonaisrekisteriaineistoon, yritystilastoihin ja teollisuustoimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin. Työuria tarkastellaan teoksessa useista eri näkökulmista, joita ovat työllisyyden vakaus, työssäolo, työtulojen kehitys, liikkuvuus toimialojen ja toimipaikkojen välillä sekä uudelleenkouluttautuminen.</p> <p>Tulosten perusteella työurat eivät ole Suomessa keskimäärin heikentyneet eikä julkisuudessa usein esitetty käsitys työurien aiempaa suuremmasta epävakaudesta pidä paikkaansa. Kuitenkin naisten ja matalasti koulutettujen työurat ja palkkakehitys jäävät miehistä ja paremmin koulutetuista jälkeen eli työurien tasa-arvo ei ole edistynyt. Tutkimuksen muita keskeisiä johtopäätöksiä on, että aikuiskouluttautuminen eriytyy koulutustason mukaan ja että yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan ennakoivat henkilöstölle myönteisiä työuratulemia.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Esipuhe</li> <li>Teknologian työllisyys- ja työuravaikutukset: Paljon populaareja oletuksia, vähemmän empiiristä tietoa / Satu Ojala & Pasi Pyöriä</li> <li>Teknologia, metsä ja kemia: Suomen teollisuus viime vuosikymmenillä / Pasi Pyöriä, Esa Jokinen, Katri-Maria Järvinen & Liudmila Lipiäinen</li> <li>Työurien tutkimus: Käsitteelliset, teoreettiset ja empiiriset lähtökohdat / Pasi Pyöriä</li> <li>Kilpailuetua ja yhteistä oppimista: Mitä teollisuusaloilla ajatellaan osaamisesta? / Esa Jokinen</li> <li>Teollisuustyöntekijöiden työurat 14 kohortilla: Pirstoutuneet vai vakautuneet? / Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala & Pasi Pyöriä</li> <li>Teollisuusalojen naisten ja miesten työtulot koulutusaloittain ja toimialoittain neljällä kohortilla / Satu Ojala</li> <li>Työssä oppiminen teollisuusaloilla: Erikoisammattitutkintojen vaikutus tuloihin, työllisyyteen ja työttömyyteen / Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen</li> <li>Yrityksen kannattavuus ja investoinnit aineettomaan pääomaan henkilöstön työuran kannalta / Pasi Pyöriä, Satu Ojala & Liudmila Lipiäinen</li> <li>Kehitettävänä työelämän tasa-arvo, kouluttautuminen työuralla ja yritysten kyky luoda uutta menestystä / Satu Ojala, Pasi Pyöriä & Esa Jokinen</li> </ul> Satu Ojala Pasi Pyöriä Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-11 2020-12-11 https://edition.fi/tup/catalog/book/736 <p>Tämä tutkimukseen perustuva kokoomateos tarjoaa selkeän, monipuolisen ja käytännönläheisen yleiskatsauksen siitä, mihin suuntaan suomalainen sosiaali- ja terveysala on kehittymässä 2020-luvulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on jälleen hyvin ajankohtainen, kun keväällä 2019 kariutuneen uudistuksen perustalle ollaan rakentamassa uudenlaisia hyvinvointialueita tai sote-maakuntia ja monialaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia.</p> <p>Kirjassa avataan monipuolisesti maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistumista kolmesta eri näkökulmasta. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalaa makrotason eli palvelujärjestelmän uudistumisen näkökulmasta. Artikkelien aiheina ovat historiallinen katsaus aiempiin uudistuksiin, integraatio sekä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkimus. Toinen osa kohdistuu organisaatiotason kysymyksiin, kuten johtamisen ja osaamisen uudistumiseen sekä sosiaali- ja terveysalan digitalisaation haasteisiin. Kirjan kolmas osa keskittyy sosiaali- ja terveysalan muutoksiin niitä toteuttavien ihmisten näkökulmasta. Artikkeleiden teemoina ovat sote-työntekijöiden monitoimijainen yhteistyö, asiakaslähtöinen palveluohjaus sekä asiakasosallisuus.</p> <p>Kirja pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin sekä kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kirjoittajat edustavat monia eri tieteenaloja: sosiaali- ja terveysjohtamista, sosiaalityötä, sosiaalipsykologiaa ja muita yhteiskuntatieteitä sekä oikeustieteitä. Kirja on suunnattu sosiaali- ja terveysalan johtajille ja ammattilaisille, asiantuntijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille ja opettajille. Se soveltuu myös oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtamisopintoihin.</p> <p>Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com.</p> <p><strong>Sisällys</strong></p> <p>Esipuhe / Anneli Hujala &amp; Helena Taskinen</p> <p>OSA I: Sosiaali-ja terveyspalvelujärjestelmä liikkeessä</p> <ul> <li>Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen – virstanpylväitä menneestä ja suuntia tulevasta / Pauli Rautiainen, Helena Taskinen &amp; Sari Rissanen</li> <li>Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä / Helena Taskinen &amp; Anneli Hujala</li> <li>Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen / Janissa Miettinen, Kirsikka Selander &amp; Ismo Linnosmaa</li> </ul> <p>OSA II: Organisaatiot uuden edessä</p> <ul> <li>Integroiva johtaminen / Anneli Hujala, Erja Mustonen, Charlotte Klinga, Johanna Lammintakanen, Sanna Laulainen &amp; Helena Taskinen</li> <li>Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa / Sanna Laulainen, Joakim Zitting &amp; Vuokko Niiranen</li> <li>Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa / Kaija Saranto, Ulla-Mari Kinnunen, Virpi Jylhä &amp; Eija Kivekäs</li> </ul> <p>OSA III Ihmiset muutoksen toteuttajina</p> <ul> <li>Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena / Kaarina Mönkkönen &amp; Taru Kekoni</li> <li>Asiakaslähtöinen palveluohjaus / Hanna Ristolainen, Päivi Roivas, Erja Mustonen &amp; Anneli Hujala</li> <li>Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet / Tuula Kivinen, Heidi Vanjusov &amp; Riitta Vornanen</li> </ul> Anneli Hujala Helena Taskinen Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-11-24 2020-11-24 https://edition.fi/tup/catalog/book/738 <p>Vaalikoneilla on Suomessa yli 20 vuoden historia. Suurin osa suomalaisista vaalikoneista on median toteuttamia ehdokasvaalikoneita. Niiden merkitys vaalitiedon lähteenä on kohonnut maassamme merkittäväksi lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä. Nuorimmille äänestäjille vaalikoneet ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.</p> <p>Teos tarjoaa ajantasaisen ja kattavan kuvan vaalikoneiden nykyisestä asemasta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja viestintäkentässä. Uusia tutkimuksellisia näkökulmia ovat vaalikonejournalismi sekä ehdokkaiden näkemykset vaalikoneista. Tutkimusaineisto koostuu valitsijakyselyistä, vaalikoneiden analyysista, vaalikoneita koskevista uutisista sekä ehdokkaiden, kampanjavastaavien ja vaalikoneiden tekijöiden haastatteluista. Kirja lähestyy vaalikoneita erilaisista demokratianäkökohdista ja pohtii laajasti myös vaalikoneiden kehittämismahdollisuuksia.</p> <p>Teos on saatavilla painettuna verkkokirjakaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com)</p> <p>Sisällys</p> <p>1 Johdanto<br />2 Vaalikoneiden suosio, kohderyhmät ja laatukriteerit<br />3 Vaalikoneiden kirjo kaksissa vaaleissa<br />4 Vaalikoneista aineksia vertailuihin ja tukea tentteihin ja henkilöjuttuihin<br />5 Presidentinvaalin päiväjärjestys ja vaalikoneiden agendat<br />6 Vaalikoneiden käyttömäärät ja käyttötavat sekä mielipiteet vaalikoneista<br />7 Vaalikoneiden vaikutukset äänestyspäätöksiin<br />8 Ehdokasnäkökulma vaalikoneisiin<br />9 Suomalaiset vaalikoneet ja vaalikonejournalismi 2020-luvulla<br />Lähteet<br />Liitteet</p> Sami Borg Kari Koljonen Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-11-10 2020-11-10 https://edition.fi/tup/catalog/book/737 <p>Tässä kymmenestä artikkelista koostuvassa kokoomateoksessa tarkastellaan Varkautta rakennemuutoksen kanssa kamppailevana pienenä kaupunkina historiallisia dokumentteja sekä vuosina 2016–2017 kerättyjä kysely- ja haastatteluaineistoa hyödyntäen. Pitkän teollisuushistorian omaava Varkauden kaupunki on tämän vuosituhannen ensimmäisinä vuosikymmeninä menettänyt suuren osan teollisista työpaikoistaan ja sen väestö on supistunut voimakkaasti. Kuitenkin koko aikuisväestöä edustava kysely kertoo, että varkautelaiset ovat tyypillisesti tyytyväisiä työhönsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja elämäänsä muutenkin. Varkaus nähdään turvallisena ja hyvän elämän puitteet tarjoavana asuinpaikkana. Hyvinvoinnin tärkeitä osatekijöitä ovat parisuhde ja muut sosiaaliset suhteet. Hyvinvoinnin puutteet liittyvät työttömyyteen, pienituloisuuteen sekä ulkopuolisuuden tunteisiin suhteessa asuinpaikkaan. Nuoret aikuiset arvostavat omaa asuinpaikkakuntaansa sekä perhe- ja sukulaisuussuhteitaan, mutta arkielämään liittyy jännitteitä työn ja toimeentulon osalta. Varkauden rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä arvostetaan, mutta monet toivoivat siltä myös enemmän kaupunkimaista sykettä.</p> <p>Teos on saatavilla painettuna verkkokirjakaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com).</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Esipuhe</li> <li>Johdanto: Varkautta tutkimassa / Pekka Kuusela, Vilma Hänninen & Antti Kouvo</li> <li>Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta nykypäivään / Hannu Itkonen & Arto Nevala</li> <li>Varkautelaiset töissä: Työn piirteet ja tulevaisuudennäkymät pikkukaupungissa / Antero Puhakka</li> <li>Perhe ja perhesuhteet naisten ja miesten hyvinvoinnin perustana Varkaudessa / Anna-Maija Castrén & Antti Kouvo</li> <li>Varkautelaisten sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin osatekijöinä / Vilma Hänninen & Katja Lötjönen</li> <li>Varkautelaisten hyvinvointi ja sen vaihtelua selittävät yhteiskunnan sosiaalisen laadun tekijät / Reeta Kankaanpää, Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama</li> <li>Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa / Aini Pehkonen & Timo Toikko</li> <li>Onko Varkaudessa Y-sukupolvea? / Pekka Kuusela, Katja Lötjönen & Mikko Saastamoinen</li> <li>Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa / Mervi Issakainen & Vilma Hänninen</li> <li>Nuorten aikuisten turvallisuuden kokemukset pikkukaupungissa / Janissa Miettinen, Taru Kekoni, Riitta Vornanen & Juha Hämäläinen</li> <li>Päätteeksi: Varkaus sinnittelevänä pienenä teollisuuskaupunkina / Vilma Hänninen</li> </ul> Vilma Hänninen Antti Kouvo Pekka Kuusela Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-10-06 2020-10-06 https://edition.fi/tup/catalog/book/733 <p>Kaksikielinen kokoomateos tarkastelee pelon ja turvallisuuden dynamiikkaa ja kulttuurisia merkityksiä kirjallisuudessa ja muissa medioissa. Englannin- ja ranskankieliset artikkelit tarjoavat tuoreita, kulttuurien rajat ylittäviä tulkintoja pelon ja turvallisuuden teemoista sekä tuottavat uutta tietoa kertomuksen eri lajeille ominaisista tavoista luoda kuvitteellisia maailmoja. Teos osoittaa, kuinka tärkeää pelon ja turvallisuuden esitysten tutkiminen on, jotta voisimme ymmärtää ilmastokriisien kaltaisia globaaleja uhkia ja niiden vaikutuksia tulevaisuuteen.</p> <p>Teoksen pääteemoja lähestytään kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen menetelmin uusimpien tutkimussuuntien, muun muassa affekti- ja riskiteorian, lähtökohdista. Useat artikkelit ammentavat sukupuolen ja trauman tutkimuksesta kartoittaessaan kollektiivisia pelkoja ja aggressioita, jotka uhkaavat yksilöiden elämää ja heidän mahdollisuuksiaan löytää keinoja selviytyä pelon tunteiden kanssa. Pelon ja turvallisuuden tematiikkaan keskittyvät myös artikkelit, joissa analysoidaan menneisyyden uudelleen kertomista vanhojen myyttien adaptaatioiden näkökulmasta.</p> <p>Monet teoksen artikkeleista käsittelevät tällä hetkellä suosittuja apokalyptisia ja dystooppisia kertomuksia. Dystopiat eivät keskity pelkästään totalitarismin, teknokratian tai ekologisten katastrofien kaltaisiin tulevaisuudenuhkiin, vaan tutkivat myös vaihtoehtoisia olemisen tapoja, jotka syntyvät poliittisen vastarinnan seurauksena.</p> <p>Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.</p> Kaisa Kaukiainen Kaisa Kurikka Hanna Mäkelä Elise Nykänen Sanna Nyqvist Juha Raipola Anne Riippa Hanna Samola Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-08-26 2020-08-26 https://edition.fi/tup/catalog/book/735 <p>Tämä kokoomateos tarjoaa kokonaiskuvan muuttuvista työmarkkinarakenteista sekä ihmisten arkielämään vaikuttavista tekijöistä. Teoksessa selvitetään myös, kuinka instituutioita, ideoita ja politiikkaa voidaan hyödyntää vaihtoehtoisten tulevaisuudennäkymien tavoittelussa.</p> <p>Kirjan luvut keskittyvät neljään pääteemaan, jotka ovat elämänkulku ja sukupuoli työmarkkinoilla, työ ja muuttoliike, uudet työskentelymuodot sekä työelämään vaikuttamisen mahdollisuudet ja politiikat. Kirjoittajat yhdistävät historiallisia katsauksia, teoreettista pohdintaa, kvantitatiivista analyysiä ja etnografista kenttätyötä monitieteiseksi kokonaisuudeksi. </p> Nicol Foulkes Savinetti Aart-Jan Riekhoff Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-05-14 2020-05-14 https://edition.fi/tup/catalog/book/734 <p>Tämä artikkelikokoelma esittelee Tampereen yliopistossa viimeisten 25-30 vuoden aikana tehtyä aineenopettajankoulutuksen kehittämistyötä, teoriaa ja käytäntöjä ainedidaktisessa kontekstissa. Teoksen kirjoittajat ovat Tampereen yliopistossa toimivia tai toimineita opettajankouluttajia ja/tai tutkijoita, jotka edustavat kasvatustieteen, kieliaineiden, taidekasvatuksen, matematiikan ja luonnontieteiden sekä yhteiskunnallisten aineiden opettajankoulutusta. Teoksen johtoajatuksena on esitellä kehittämisen teoreettisia perusteita, suuntia ja tuloksia opettajuuden ja opettajankoulutuksen tulevaisuuden näkökulmasta. Kirja on englanninkielinen ja tarkoitettu myös ulkomaisille alan asiantuntijoille.</p> <p>Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.</p> Eero Ropo Riitta Jaatinen Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-04-23 2020-04-23 https://edition.fi/tup/catalog/book/731 <p>Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi ”yhteiskuntasopimuksiksi” vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.</p> <p>Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.</p> <p>Sisällys</p> <p>1 Johdanto<br />2 Kilpailukykyä ja edunvalvontaa<br />3 Kolmikanta avautuu julkisuuteen<br />4 Referoinnista tarinointiin<br />5 Talous- ja työmarkkinapolitiikan medioituminen kolmella vuosikymmenellä<br />Lähteet<br />Liite 1: Aineistot, menetelmät ja reliabiliteetti</p> Esa Reunanen Jari Väliverronen Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-02-24 2020-02-24 https://edition.fi/tup/catalog/book/732 <p>Tutkimuksen perusteella median ja politiikan välisen suhteen rakentumista ympäristöpolitiikan toimintakentällä määrittelee ympäristönsuojelun kulttuurisen painoarvon merkittävä vahvistuminen 1970-luvulta nykypäivään. Tutkituissa tapauksissa journalismin kehykset, kerronta ja mielipiteenilmaisu virittyivät pitkälti tämän kulttuurisen muutoksen mukaisesti. Ympäristökiistojen tapahtumapaikkoihin kiinnittyvän paikallisjulkisuuden ja valtakunnallisen julkisuuden välillä vaikuttaisi tässä suhteessa olevan kuitenkin myös selkeitä eroja. Toimijoiden näkökulmasta ympäristön pilaamisen oikeuttamisesta journalistisessa julkisuudessa on tullut hankalampaa ja ympäristönsuojelun merkityksen suorasta kiistämisestä riskialtista. Järkeilyn tyylissä ei tutkituissa tapauksissa havaittu vastaavanlaisia eroja. Julkisuus ei muuttunut konfliktihakuisemmaksi. Ympäristöön liittyvän tiedon, ympäristönsuojelun arvon tai vilpillisyyteen liittyvien epäilysten merkitys kiistoperusteena vaihteli tapauksittain.</p> <p>Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista.</p> <p><strong>Sisällys</strong></p> <p>1 Johdanto<br />2 Medioituminen ympäristöpolitiikan toimintakentällä<br />3 Kolme ympäristökiistaa<br />4 Ympäristökiistojen diskursiivinen rakentuminen<br />5 Ympäristökiistojen puhuvat toimijat ja julkisuuskäytännöt<br />6 Journalismi ympäristökiistojen jäsentäjänä<br />7 Järkeilyn tyyli ympäristökiistoissa<br />8 Yhteenveto: Ympäristökiistat ja julkisuuden logiikka</p> Ville Kumpu Copyright (c) 2020 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-02-06 2020-02-06 https://edition.fi/tup/catalog/book/730 <p>Tämä kokoomateos jatkaa keskustelua, joka käynnistyi vuonna 2017 julkaistussa ensimmäisessä suomenkielisessä opetussuunnitelmatutkimusta käsittelevässä teoksessa, <em>Opetussuunnitelmatutkimus: Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen</em>. Teoksen 14 vertaisarvioitua artikkelia jakaantuvat neljään teemakokonaisuuteen, joiden merkittävin yhteinen nimittäjä on huoli saksalais-pohjoiseurooppalaisen Bildung/Didaktiikka -opetussuunnitelmatradition ajautumisesta entistä ahtaammalle oppimisteorioiden jäsentämän, taitoihin ja kompetensseihin rajoittuvan, näennäisesti epäpoliittisen angloamerikkalaisen curriculum-opetussuunnitelmatradition ja sen poliittisen aisaparin, uusliberalismin, puristuksessa.<br /><br /></p> <p><strong>Sisällys</strong></p> <p>Johdanto</p> <p><strong>Osa I: Tieto ja sivistys antiikista globaaliin</strong></p> <p>Klassisesta sivistyksestä ihmisyyden, kasvatuksen ja hyvän elämän perustana / Sauli Salmela <br />Mikä tieto on kaikkein tärkeintä? Herbert Spencer ja elämää myötäilevä opetussuunnitelma / Antti Saari &amp; Esko Harni<br />Kestävyystietoinen elämänorientaatio pedagogisena päämääränä / Raisa Foster, Arto O. Salonen &amp; Sami Keto<br />What happen to (curriculum) critical theory? The need to go above and beyond neoliberal rage without avoiding it / João M. Paraskeva</p> <p><strong>Osa II: Opetussuunnitelmapolitiikan historiallisia ja ajankohtaisia painotuksia</strong></p> <p>Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatradition muotoutuminen Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle / Eeva-Leena Onnismaa &amp; Maiju Paananen<br />Opetussuunnitelma kansallisena ja paikallisena ohjausvälineenä / Erja Vitikka &amp; Marjo Rissanen<br />Selkeät tavoitteet, hallittu opetus: Opetussuunnitelma-ajattelun tavoitediskurssien historiaa / Antti Saari</p> <p><strong>Osa III: Tiedonaloja ajassa</strong></p> <p>Kokonaisopetus yleissivistävän oppimisen edistäjänä / Kauko Komulainen &amp; Mari Leijamaa<br />Taidekasvatus ja monilukutaito / Martina Paatela-Nieminen &amp; Reijo Kupiainen<br />Katsomuskasvatuksen yhteiskunnallinen tehtävä: Välineitä vai toisin ajattelua? / Saila Poulter</p> <p><strong>Osa IV: Korkeakoulupolitiikka muutoksessa</strong></p> <p>Kiihdyttävä yliopisto / Kristiina Brunila<br />The knowledge-competence tension in the context of the European university curriculum restructuring: The case of Lithuania / Rūta Petkutė<br />Opetussuunnitelma-ajattelu ja -käsitykset korkeakoulututkimuksessa / Johanna Annala, Jyri Lindén &amp; Marita Mäkinen<br />Osaamisperustaisuuden rakentuminen ammattikorkeakoulussa: Opetussuunnitelmateoreettista jäsentelyä / Tiina Laajala</p> Tero Autio Liisa Hakala Tiina Kujala Copyright (c) 2019 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2019-12-16 2019-12-16 https://edition.fi/tup/catalog/book/729 <p>Artikkelikokoelmassa etsitään vastausta kysymykseen ”Mihin työelämä on menossa?” lujasti tutkimuksiin tukeutuen. Työelämän tilaan, muutoksiin ja kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät lähtien globaaleista ilmiöistä työpaikkakohtaisiin tapahtumiin ja toimenpiteisiin. Kirja tarkastelee työelämän kehitysilmiöitä monitasoisesti kattaen niin muutoksen rakenteelliset kehityskulut, työvoimapolitiikan roolin, organisaatiokohtaiset käytännöt kuin yksilöiden kokemuksetkin. Kirjassa on vahvasti mukana hyödyntämisnäkökulma. Työelämän tutkimus tuottaa arvokasta tietoa niin työpaikoille kuin työelämäasioita käsitteleville päätöksentekijöille.</p> <p><strong>Sisällys</strong></p> <ul> <li>Esipuhe</li> <li>Johdanto / Tuula Heiskanen</li> <li>Työn ja työelämän tutkimuksen muuttuvat maailmat / Harri Melin &amp; Tiina Saari</li> <li>Tutkimuksen lähestymistavat työelämän tutkimuskeskuksessa / Satu Kalliola</li> <li>Tutkimus ja työvoimapolitiikka / Simo Aho</li> <li>Työelämän muutokset ajassamme / Pasi Pyöriä, Satu Ojala &amp; Jouko Nätti</li> <li>Dialogisella kehittämisellä tuloksellisuutta, työelämän laatua ja uudistumista / Sirpa Syvänen, Kaija Loppela, Kati Tikkamäki</li> <li>Työstressi ja siitä palautuminen: Katsaus alan tutkimuksen kehitykseen / Ulla Kinnunen</li> <li>Työelämän vuorovaikutuksen tutkimus / Teija Ahopelto, Sakari Ilomäki, Aija Logren, Hanna-Leena Ristimäki, Sanni Tiitinen &amp; Johanna Ruusuvuori</li> <li>Ikkunoita työelämän tasa-arvoon sukupuolen näkökulmasta / Päivi Korvajärvi &amp; Tuula Heiskanen</li> <li>Näyttöön perustuva politiikka – odotukset ja tutkijan vastuu? / Pertti Koistinen</li> <li>Hei Siri, millainen on työelämän tutkijoiden työn tulevaisuus? / Anu Järvensivu</li> <li>Lopuksi: Tutkimustieto työelämän käytännöiksi / Tuula Heiskanen</li> <li>Liite: Kuinkas se kaikki alkoikaan? Muistelua Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen varhaisvaiheista (1985–1994) / Pekka Kämäräinen</li> </ul> Tuula Heiskanen Sirpa Syvänen Tapio Rissanen Copyright (c) 2019 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2019-11-28 2019-11-28 https://edition.fi/tup/catalog/book/728 <p>Tilintarkastus ja valvonta ovat olleet merkittävien muutosten kohteena viime vuosina niihin kohdistuneiden sääntelyuudistusten, palvelujen ulkoistamisen ja toimintojen yhtiöittämisen vuoksi. Tämä teos sisältää tieteellisesti tutkittua tietoa tarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin ajankohtaisista kysymyksistä. Teoksen artikkelit käsittelevät esimerkiksi yhtiöjärjestyksen tarkastamista, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen laatua, tilintarkastuksen hintaa, epävarmojen veropositioiden merkitystä, XBRL:n käyttöönottoa tilinpäätösraportoinnissa, kuntien riskienhallintaa, ulkoistettujen palveluiden valvontaa sekä omistajaohjausta julkisella sektorilla. Monitieteisen otteen ansiosta kirja on monipuolinen kooste tilintarkastuksesta, valvonnasta ja arvioinnista.</p> <p>Teos soveltuu esimerkiksi tilintarkastuksen ja arvioinnin ammattilaisille, opiskelijoille ja tutkijoille.</p> Lili-Anne Kihn Lasse Oulasvirta Janne Ruohonen Jaakko Rönkkö Jani Wacker Copyright (c) 2019 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2019-11-07 2019-11-07 https://edition.fi/tup/catalog/book/727 <p>Kirja käsittelee kasvatuksen disiplinaarisia kiistoja kolmesta näkökulmasta. Ensimmäisen osan artikkelit analysoivat kasvatuksen disiplinaarista luonnetta käytäntönä ja instituutioina. Toisessa osassa kohteena on teoriaa ja käytäntöä välittävän kasvatustiedon oikeutus. Kolmannessa osassa pohditaan kasvatuksen päämääriä ja tarkoituksia, jotka ovat kriittisiä sitä koskevien disiplinaaristen kiistojen ymmärtämisen kannalta. Vaikka kirjoitukset kohdistuvat kasvatuksen eri muotoihin, aikakausiin ja konteksteihin, ne tarjoavat aineksia myös yleisempään keskusteluun kasvatuksen eklektisistä ja vaihtelevista teorioista ja käytännöistä.</p> Anja Heikkinen Jenni Pätäri Gabriele Molzberger Copyright (c) 2019 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2019-06-26 2019-06-26 https://edition.fi/tup/catalog/book/726 <p>Kirja tekee näkyväksi vähän käsiteltyä hiljaisen vastarinnan ilmiötä sekä kokoaa yhteen ja esittelee sitä koskevaa tutkimusta. Kun ihmisen toimintaa säädellään, hallitaan tai kontrolloidaan, ilmenee usein myös avointa vastarintaa, jota on tutkittu esimerkiksi demokratian toteutumisen, kansalaistottelemattomuuden tai poliittisen aktivismin näkökulmista. Valta-asetelmiin ja konflikteihin voi kuitenkin liittyä myös toisenlaista vastarintaa, jota ei välttämättä ensin edes huomata vastarinnaksi. Sitä voidaan kutsua hiljaiseksi, passiiviseksi, näkymättömäksi tai arkipäivän vastarinnaksi. Hiljainen vastarinta on alistettujen tai muuten marginaalisiksi jääneiden tapa asettua poikkiteloin hallitsevien sääntöjen tai järjestelmien kanssa. Koska se ei julistaudu vastarinnaksi, vaan pikemminkin pyrkii pysymään poissa julkisuudesta, se on riskitöntä matalan profiilin toimintaa, joka on näennäisesti epäpoliittista ja josta ei jää kiinni.</p> <p>Hiljainen vastarinta voi saada monia erilaisia muotoja: se saattaa näyttäytyä esimerkiksi vaikenemisena ja jurnuttamisena, ulkopuolelle jättäytymisenä, asioiden välttämisenä, niiden vaikeuttamisena tai huomion siirtämisenä epäolennaiseen. Arkipäivän vastarinnan merkitys nousee pienten verkostojen signaaleista tilanteessa, jossa ei kyetä tai haluta lähteä julkiseen vastakkainasetteluun, mutta ei myöskään haluta pysyä täysin passiivisina. Marginaaliin jäävää hiljaista vastarintaa ei myöskään voida nähdä erillisenä avoimesta vastarinnasta, vaan se on tärkeä osa avoimemman vastarinnan aktualisoitumisen prosessia. Vaikka valtasuhteet toimivat ilmiön tapahtumakehyksinä, hiljainen vastarinta ei ole ainoastaan alistettujen toimintaa. Sen taktiikoita voivat käyttää myös valtaapitävät.</p> <p>Kirjan artikkeleiden mukana pääsemme seuraamaan mitä moninaisimpia hiljaisen vastarinnan tapahtumatilanteita sekä historiallisten että nykypäivän tapahtumien avulla. Erilaiset tapaukset avaavat ja jäsentävät hiljaisen vastarinnan esiintymismuotoja, samoin kuin sen mekanismeja ja motiiveja. Kokoelman artikkeleissa tulevat esiin sosiologian, kulttuuriantropologian, kulttuurintutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja historian-tutkimuksen näkökulmat. Tämä korostaa hiljaisen vastarinnan laajaa kirjoa, sen äänekkyyttä ja monialaisuutta.</p> <h1 id="sisällys">Sisällys</h1> <ul> <li>Jurnutuksen käsikirja / Veli-Pekka Lehtola ja Outi Autti</li> <li>Tekemättä jättämiset vastarintana / Kaisa Kärki</li> <li>Konfliktien välttelyä ja piiloon hakeutumista: Rokotekriittisten vanhempien vastustustaktiikat / Johanna Nurmi ja Suvi Salmenniemi</li> <li>”Lappalainen on kaukaa ovela ja laskelmallinen”: Saamelaisten arkipäivän vastarinta E.N. Mannisen teoksissa / Veli-Pekka Lehtola</li> <li>Vihollinen saa kasvot: Neuvostosotavangit suomalaisilla maatiloilla / Outi Autti ja Marjo Laitala</li> <li>Neuvostovaltaa vastaan: Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvulla / Anni Reuter</li> <li>Marginaalien vaiennettu vastarinta: Tutkimus nuorista kahdessa laitoksessa / Veronika Honkasalo ja Elina Pekkarinen</li> <li>Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen hiljaisena vastarintana / Eeva Houtbeckers</li> <li>Vastarinnan mitalla: Roller derby kilpaurheilun järjestyksiä haastamassa / Anni Rannikko, Päivi Armila, Veli Liikanen ja Pasi Torvinen</li> <li>Omapäisesti laitosvaltaa vastaan / Marjo Laitala</li> <li>Unohtamista uhmaten: Partisaanisodan muistelukulttuuri hiljaisena vastarintana / Kirsi Laurén</li> <li>Vähemmistöjen kulttuuriautonomialakiin kohdistunut vastustus Virossa 1918–1925 / Kari Alenius</li> </ul> Outi Autti Veli-Pekka Lehtola Copyright (c) 2019 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2019-03-14 2019-03-14 https://edition.fi/tup/catalog/book/725 <p><em>Leading Change in a Complex World : Transdisciplinary Perspectives</em> on poikkitieteellinen kirja, joka tarjoaa johtajille, johtajuuden tutkijoille sekä opiskelijoille työkaluja monimutkaisissa ja kytköksisissä ympäristöissä suunnistamiseen. Kirjassa esitellään analyyttinen viitekehys, joka rakentuu kompleksisuuden, relationaalisuuden ja dynaamisen muutoksen käsitteiden ympärille. Kirjan luvuissa näitä käsitteitä hyödynnetään yhteiskunnan, organisaatioiden, politiikan sekä liike-elämän ilmiöiden analyysiin. Luvut käsittelevät esimerkiksi globaalin turvallisuusympäristön muutosta, kaupungistumista, työvoiman ikääntymistä sekä valtioiden ja yritystoiminnan suhdetta. Johtajuutta tarkastellaan niin valtionjohdon kuin yhteiskunnallisten sidosryhmien toiminnan kautta. Muutoksen mahdollisuuksien tarkastelussa huomio kiinnittyy esimerkiksi megatrendeihin, muuttuviin globaaleihin valtablokkeihin, kulutuskäytäntöihin sekä kiertotalouden mahdollisuuksiin.</p> Anni Kangas Johanna Kujala Anna Heikkinen Antti Lönnqvist Harri Laihonen Julia Bethwaite Copyright (c) 2019 Tekijät ja Tampere University Press https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2019-02-05 2019-02-05