Vallan teoriat historiantutkimuksessa
Avainsanat:
valta, historiantutkimus, vallan teoriat, hegemonia, vastarintaTiivistelmä
Miten historiantutkimus lähestyy valtaa tutkimuskohteena? Millaisista teoreettisista lähtökohdista valtaa voi jäsentää? Mitä kaikkea vallan käsitteellä voidaan tarkoittaa? Käsillä olevassa teoksessa kymmenen historiantutkijaa pohtii näitä kysymyksiä. Teoksen artikkelien kirjoittajat osoittavat vallan moninaisuuden; se on päätösvaltaa, vaikutusvaltaa, neuvotteluvaltaa, hegemoniaa, vallanhalua, omapäisyyttä ja valtasuhteiden väistämistä historiassa. Kirjan empiirisissä tutkimustapauksissa liikutaan maantieteellisesti ja ajallisesti laajalla alueella, mutta esimerkkejä yhdistää pohdinta valtaa koskevien teorioiden tai määritelmien mahdollisuuksista ja rajoista historiantutkimuksessa.
Luvut
-
Saatteeksi vallan teorioihin historiantutkimuksessa
-
Valta ja naiset esimodernia koskevassa historiantutkimuksessaPohjoismaista keskustelua toimijoista ja rakenteista
-
Tekijöiden ja yleisöjen valta näyttelyissäAntonio Gramscin ja Michel de Certeaun teoriat epävirallisen vallan tutkimuksessa
-
Omapäisesti valtaa vastaanElvi Sinervon arkipäivän politiikka vankilassa 1941–1944
-
Siveettömät saalistajat ja säädylliset sulottaretValtakamppailu modernin naisen elämäntyylistä vuoden 1927 Aitta-lehdessä
-
Voidaksemme täydemmin tietää totuudenTekstuaalinen valta Botulfin harhaoppioikeudenkäynnissä 1310–1311
-
Valtaistuin horisontissaAgrippinan ja Germanicuksen ideologinen vallankäyttö varhaisella keisarikaudella Tacituksen kuvaamana
-
Kuninkaan valta ja vastarinnan oikeutus Jean Bodinin ja Jaakko I:n ajattelussa
-
Intohimot liikkeelläVallanhalu ja hyvä elämä Bertrand de Jouvenelin kirjoituksissa toisen maailmansodan jälkeen
Julkaistu
2011-01-01
Sarja
Painetun kirjan ISSN
1795-0759
Copyright (c) 2011 Turun Historiallinen Yhdistys
Lisenssi
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
