Turun Historiallinen Yhdistys

Suomalaisten lajien historiallinen kartasto

2025-03-27T20:57:03+02:00

Suomen luonto ja sen lajimäärissä tapahtuneet muutokset tunnetaan melko hyvin noin viideltäkymmeneltä kuluneelta vuodelta. Tätä edeltäneeltä ajalta tiedot ovat kuitenkin epävarmemmalla pohjalla. Suomalaisten lajien historiallinen kartasto korjaa tilannetta kertomalla kahdeksankymmenen eri eläin- ja kasvilajin historiasta Suomessa.

Teos tuo esille uutta ja unohdettua tietoa eri lajien havaintohistoriasta ja niiden jaetusta menneisyydestä ihmisten kanssa. Kirjan lajikohtaiset tiedot perustuvat vuosien 1800–1969 välillä Suomessa julkaistuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, ja niissä kirjoitettuihin teksteihin eri eläin- ja kasvilajeista.

Suomalaisten lajien historiallinen kartasto valottaa niin ihmisen ja suden monivaiheista historiaa kuin suhtautumisestamme jokihelmisimpukoihin, merimetsoihin tai kangasvuokkoihin yli sata vuotta sitten. Karismaattisten lajien lisäksi moni huomaamattomampi laji pääsee teoksessa esiin. Eläin- ja kasvilajien ohella teoksessa käsitellään historiallisia havaintoja sinilevästä ja rakkohaurusta.

Teos sisältää myös lehdistöaineiston perusteella tehtyjä historiallisia havaintokarttoja kirjassa käsiteltävistä lajeista. Historiallinen kartasto tarjoaa paljon uutta tietoa ihmisten ja eri lajien jaetusta menneisyydestä Suomen alueella.

Suomalaisten lajien historiallisen kartaston ovat toimittaneet kulttuurihistorioitsijat Otto Latva, Heta Lähdesmäki, Noora Kallioniemi ja kielitieteilijä Harri Uusitalo. Teokseen ovat lisäksi kirjoittaneet kulttuurihistorioitsijat Aino Jämsä, Silja Laine, Heli Rantala ja Hannu Salmi, etnologi Kirsi Sonck-Rautio sekä uskontotieteilijä Jere Kyyrö.

Teos on osa Alfred Kordelinin säätiön rahoittamaa Fauna et Flora Fennica -hanketta, jota on johtanut dos. Otto Latva.

Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa

2023-03-21T15:45:59+02:00

Vihapuhe on yksi vuosisatamme alun yhteiskunnallisen keskustelun avainkäsitteistä. Sillä voidaan tarkoittaa monenlaista hyökkäävää ja loukkaavaa viestintää. Loukkaava mielipiteen ilmaisu on arkipäiväistynyt nimettömän itseilmaisun ja sosiaalisen median aikakaudella. Vihapuheen ylläpitämät viholliskuvat ja niihin kytkeytyvä valheiden ja väärän tiedon levittäminen ovat kuitenkin tuttu ilmiö jo kaukaa menneisyydestä.

Vihapuheen, viholliskuvien, disinformaation historiaa -teos käsittelee vihapuhetta historiallisesti. Kirjoittajat pohtivat, miten aggressiivinen viestintä on tullut osaksi politiikkaa ja ideologista viestintää sekä sitä, miten se kytkeytyy disinformaatioon ja viholliskuvien rakentamiseen. Tutkijat kysyvät, miten historialliset henkilöt ovat raivanneet päällekäyvän puheen avulla tilaa politiikan julkisuudessa ja hyödyntäneet sotaisia sanoja ja mielikuvia omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkimuskohteina ovat niin antiikin Kreikan kansanäänestykset, suomen- ja ruotsinmielisten keskinäinen nokittelu kuin työväenliikkeen palopuheet. Kirjassa tutkijat erittelevät myös Neuvostoliiton etnisiin vähemmistöihin kohdistuneita leimaamiskampanjoita, kylmän sodan retorisia vastakkainasetteluja sekä naisliikkeen 1970-luvulla kohtaamaa vastarintaa.

Digitaalinen humanismi ja historiatieteet

2023-03-29T15:32:11+03:00

Yhteiskunnan digitalisoituminen muuttaa väistämättä myös historiantutkimusta. Monet tutkijat uskovat, että digitaaliset menetelmät mullistavat käsitystämme tiedosta ja muokkaavat maailmankuvaamme.

Siinä missä digitaalisuus ilmiönä tuottaa pohdittavaa tulevillekin tutkijasukupolville, digitoidut ja syntyjään digitaaliset aineistot avaavat uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietokoneavusteisia menetelmiä. Tutkijat käyttävät ihmistieteitä kiinnostavien kysymysten ja ilmiöiden tutkimuksessa yhä laajemmin tekstinlouhintaa, geospatiaalista mallinnusta, kuvantunnistusta ja verkostoanalyysiä.

Digitaalinen humanismi ja historiatieteet -teos on tarkoitettu kaikille digitalisaatiosta ja uusista tutkimusmenetelmistä kiinnostuneille ihmistieteilijöille. Teoksen artikkeleissa pohditaan laajasti digitaalisen humanismin mahdollisuuksia ja rajoja sekä aineistojen jakamiseen liittyviä kysymyksiä. Teoksessa esitellyt tapaustutkimukset havainnollistavat, miten aineistoa louhitaan historiallisen kuvatutkimuksen tueksi, millaisia mahdollisuuksia paikkatietojen käyttö tarjoaa historiantutkimukselle ja miten yhdistetyn todellisuuden tekniikoilla luodaan aivan uusia tapoja elävöittää historiaa.

Kaipaava moderni

2024-05-17T17:14:02+03:00

Kaipaava moderni. Nostalgian ja utopian kohtaamisia Euroopassa 1600-luvulta 2000-luvulle on historian- ja taiteentutkijoiden kirjoittama vertaisarvioitu artikkelikokoelma. Tekijät kysyvät, mikä yhdistää kadotettua paratiisia kaihoavaa nostalgikkoa ja ihanneyhteiskuntaa tavoittelevaa utopistia. Nostalgian ja utopian kohtaamiset liittyvät usein kaipuuseen, joka on tulevaisuuden sijasta kohdistunut menneisyydessä kuviteltuihin tulevaisuuksiin sekä menneisyyteen projisoituihin, mutta vielä toteutuviksi odotettuihin unelmiin.

Nostalginen suhde menneeseen eri muodoissaan on korvannut tulevaisuuden unelmia ja sekoittunut niiden kanssa jo usein ennen omaa aikaamme. Tyytymättömyys ja toivo paremmasta ovat ainakin 1700-luvulta lähtien voineet suuntautua niin menneeseen kuin tulevaan. Teos käsittelee kaipuuta toiseen aikaan ja paikkaan modernina ilmiönä, joka voidaan nähdä jopa länsimaisen kulttuurin yhtenä peruspiirteenä.

Oppaina tällä matkalla ovat niin Friedrich Schlegel, Elias Lönnrot, Anton Tshehov ja Ernst Bloch kuin 1600-luvun englantilaiset kveekarit, 1800-luvun lopun wieniläiset journalistit, suomalaiset vasemmistoälyköt, ranskalaiset elokuvantekijät ja saksalaiset konemuusikot. Teos on tarkoitettu kaikille nostalgiasta, historian merkityksestä sekä tulevaisuusajattelusta ja utopioista kiinnostuneille lukijoille. Teoksen kirjoittajat ovat Dosentti Pertti Grönholm, FM Heidi Hakkarainen, FM Anu Keinänen, FM Tintti Klapuri, FL Hanne Koivisto, FT Asko Nivala, FM Heli Paalumäki ja FM Juhana Saarelainen.

Ariès ja historian salaisuus

2023-03-21T12:46:00+02:00

Ariès ja historian salaisuus on Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaiseman Historia mirabilis -sarjan kymmenes vertaisarvioitu artikkelikokoelma. Teoksessa joukko suomalaisia historiantutkijoita, jotka ovat tutkimuksessaan tai opetuksessaan huomanneet ranskalaisen Philippe Arièsin (1914–1984) ajatusten hedelmällisyyden, pohtivat eri suunnista hänen merkitystään tänään. Teos avaa Arièsin ajattelua ja mentaliteettien historiaa näkökulmana menneisyyteen. Teoksen artikkelit auttavat ymmärtämään Arièsin käsitteiden ja oivallusten syntyä sekä tarkastelevat kriittisesti hänen työnsä tulosten päätymistä osaksi nykyaikaista historiantutkimusta. Kirjan on toimittanut Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Matti Peltonen. Muut kirjoittajat ovat dosentti Marjatta Rahikainen, yliopistotutkija Ilona Pajari, tutkijatohtori Johanna Ilmakunnas ja FT Jyrki Hakapää.

Philippe Ariès on tullut tunnetuksi klassikoiksi muodostuneista tutkimuksistaan lapsuuden ja kuoleman historiasta. Hän oli julkaissut useita omaperäisiä teoksia jo ennen lapsuuden historiaan keskittyvän läpimurtoteoksensa ilmestymistä vuonna 1960. Pääosan työurastaan hän kuitenkin teki trooppisten kasvien ja hedelmien kauppaa dokumentoivassa instituutissa. Arièsin työ sai jo varhain hyvän vastaanoton Yhdysvalloissa, mutta Ranskassa akateeminen maailma hyväksyi vasta 1970-luvulla tämän harrastelijahistorioitsijan, joka oli jättänyt akateemiset tutkinnot väliin. Temperamentikas ja mielipiteiltään varsin konservatiivinen Ariès ei tehnyt lähestymistä omaltakaan puoleltaan helpoksi. Maailmankuvan antimodernismi oli kuitenkin tärkeä lähtökohta hänen omaperäisille tutkimusideoilleen.

Philippe Arièsin tutkimukset ovat tänään perusteoksia, joiden pohjalta käsin mentaliteettien historian keskeisiä teemoja lähestytään. Hänen käynnistämänsä keskustelut lapsuuden, kuoleman tai yksityiselämän ja seksuaalisuuden historiasta jatkuvat yhä vilkkaina historiantutkijoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa.

Turun tuomiokirkon suojissa

2023-03-24T12:20:21+02:00

Keskiajan ja uuden ajan alun Turku lähiseutuineen on ollut maallisen ja hengellisen vallan, kulttuurin ja talouden keskittymä. Käsillä oleva teos tarjoaa kiinnostavia näkymiä tämän aikakauden elämään, kulttuurin kukoistukseen ja vallankäyttöön. Teoksessa tarkastellaan Turun seudun asemaa kirjallisena ja taloudellisena keskuksena sekä osana katolisen kirkon virkarakennetta. Laajemman perspektiivin rinnalla kulkee kaupunki: Turun asukkaat ja eläimet, hallinnon porsaanreiät sekä yhteisöä määrittävät rajat ja konfliktit. Lopuksi pohdittavana on unohdettu, kadonnut tai kuviteltu, mutta silti läsnä oleva menneisyys.

Tuomiokirkon suojissa haastaa lukijansa arvioimaan uudelleen menneisyydestämme luotua kuvaa ja rakentaa Turun ja sen hiippakunnan ympärille moniäänisen ja yhä uudenlaisille tulkinnoille tilaa jättävän kudelman.

Media historiassa

2023-03-23T14:45:38+02:00

Media historiassa on ensimmäinen mediahistoriallisen tutkimuksen menetelmiin paneutuva suomenkielinen kirja. Kahdeksan median ja historian tutkijaa analysoi, millä tavoin menneisyyden mediaa voi tutkia historiallisesti. Teos tarkastelee erityisesti sanoma- ja aikakauslehtien sekä radio- ja televisio-ohjelmien hyödyntämistä median historian tutkimuksessa.

Kirjan artikkeleissa kerrotaan konkreettisin esimerkein median tutkimisen keinoista: Milloin ja minkä takia toisen maailmansodan julkinen muisteleminen tuli kiinteäksi osaksi Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaa? Millaisia unohtamisen, muistamisen ja vallan tuottamisen paikkoja mediat ovat? Ovatko poliitikkojen televisioidut vaaliohjelmat aina olleet tyylikilpailuja ja mitkä seikat ovat niitä muuttaneet?

Teoksen artikkelit liikkuvat median ja historian tutkimuksen rajapinnalla. Kirjoituksia yhdistää tavoite osoittaa, mihin asioihin historiantutkijoiden tulisi kiinnittää huomiota, kun he käyttävät lähteenä tai tutkimuskohteena tiedotusvälineitä. Teos soveltuu myös mediatutkijoille, jotka haluavat analysoida tutkimuskohdettaan historiallisesti. Kirja on tarkoitettu kaikille median ja historian tutkimuksesta kiinnostuneille.

Vallan teoriat historiantutkimuksessa

2023-03-22T10:35:50+02:00

Miten historiantutkimus lähestyy valtaa tutkimuskohteena? Millaisista teoreettisista lähtökohdista valtaa voi jäsentää? Mitä kaikkea vallan käsitteellä voidaan tarkoittaa? Käsillä olevassa teoksessa kymmenen historiantutkijaa pohtii näitä kysymyksiä. Teoksen artikkelien kirjoittajat osoittavat vallan moninaisuuden; se on päätösvaltaa, vaikutusvaltaa, neuvotteluvaltaa, hegemoniaa, vallanhalua, omapäisyyttä ja valtasuhteiden väistämistä historiassa. Kirjan empiirisissä tutkimustapauksissa liikutaan maantieteellisesti ja ajallisesti laajalla alueella, mutta esimerkkejä yhdistää pohdinta valtaa koskevien teorioiden tai määritelmien mahdollisuuksista ja rajoista historiantutkimuksessa.

Medeiasta pronssisoturiin

2023-03-20T18:07:01+02:00

Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa? -teos on kahdeksan suomalaisen historian-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijan kokoelma artikkeleita, joissa paneudutaan historian esittämisen ja esitysten historiallisuuden problematiikkaan. Artikkeleissa pohditaan historiallisen tiedon suhdetta kollektiiviseen muistiin ja yhteisöjen identiteettiin, menneen muistamiseen ja siitä muistuttamiseen liittyviin eettisiin ja yhteikunnallisiin ongelmiin sekä myyttisten ja fiktiivisten esitysten merkitykseen meenneen ymmärtämisessä. Teos jäsentyy keskusteluksi historian jäljistä, menneen ymmärtämisestä ja niiden pohjalta syntyvistä esityksistä. Kenen historiat ja muistot hyväksytään tällaisiksi esityksiksi ja millä ehdoilla? Historiat ovat paitsi osa jokapäiväistä kulttuuriamme, myös politiikan ja vallankäytön välineitä ja siksi jatkuvasti alttiita uusille tulkinnoille, keskusteluille ja kiistoille.

Historioita syntyy ja katoaa. Menneisyyttä koskevaa tietoa tuotetaan, käytetään ja esitetään moni tavoin. Historiasta tulee tärkeää etenkin silloin, kun yhteisöt ja yksilöt joutuvat kriiseihin ja pyrkivät eheyttämään ja rakentamaan identitettiiään. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat toiseen maailmansotaan, sen perintöön ja traumoihin liittyvät keskustelut niin Suomessa, Baltian maissa, Saksassa kuin Venäjälläkin.

Luottamus, sosiaalinen pääoma, historia

2023-03-20T17:35:10+02:00

Sosiaalinen pääoma on noussut yhdeksi suosituimmista tieteellisistä käsitteistä. Taustalla on tarve ymmärtää syvällisemmin globaalin talouden dynamiikkaa ja yhteiskunnallisen muutoksen luonnetta. Käsite painottaa ihmisten välisten sosiaalisten suhteiden merkitystä ja kiinnittää huomion siihen, miten ei-taloudelliset tekijät voivat toimia vallan ja muutoksen lähteinä.

Sosiaalisesta pääomasta käydään keskustelua useilla eri tieteenaloilla. Tässä kirjassa historiantutkijat osallistuvat keskusteluun analysoimalla luottamuksen, sosiaalisen pääoman ja maineen merkitystä pitkällä aikavälillä muutoksen näkökulmasta. He osoittavat, että sosiaalisen pääoman lähteet, muodot ja seuraukset ovat vaihdelleet eri aikoina.

Kirjan artikkeleissa tehdään näkyväksi luottamuksen ja sosiaalisen pääoman osuutta liiketoiminnan ja kauppasuhteiden historiassa, kartellien toimintakäytännöissä, naisyrittäjien ja yksityiskoulujen johtajattarien arjessa, teknologisten innovaatioiden tuottamisessa ja kiertävien kulkurien nimittelykäytännöissä.

Kuultava menneisyys

2023-03-20T17:38:17+02:00

Kulttuurimme, joka kykenee tallentamaan ääniä, on perustavalla tavalla erilainen kuin sitä edeltänyt. Menneisyydessä äänet hävisivät synnyttyään ja kuuluttuaan hetkessä tavoittamattomiin. Äänet ovat siis edeltävien aikakausien peruuttamattomimmin menetettyjen elementtien joukossa – vai ovatko?

Tässä kirjassa kaksitoista tutkijaa eri tieteenaloilta tutkii menneiden aikakausien äänimaisemia ja pohtii niiden muuttumista viime vuosisatojen kansankulttuurista – todellisesta tai kuvitellusta pastoraali-idyllistä – urbaaniin ympäristöön. Miten äänimaisemaan ovat vaikuttaneet esimerkiksi kaupungistuminen, autoistuminen ja yhteiskunnan kaupallistuminen? Entä teknologian kehittyminen ja modernisaatioon liittyneet muutokset, muun muassa elinkeinoissa?

Artikkelikokoelma esittelee laajasti Suomessa tehtävää äänimaisematutkimusta. Siinä hakeudutaan uusille kentille ja tuoreisiin kuulokulmiin. Historiallinen ote nostaa esiin ennen tutkimattomia asioita äänistä ja ääniympäristöistä. Kuuntelevalle lukijalle kirja tarjoaa myös apuvälineitä nykyajan äänimaisemien kohtaamiseen uusin korvin.

Kahden muusan palveluksessa: Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat

2023-03-20T17:49:05+02:00

Historiallisessa sosiologiassa tarkastellaan sosiologisia tutkimuskysymyksiä historiallisesta perspektiivistä ja sen piiriin voidaan lukea yhtä lailla sosiologien, historiantutkijoiden kuin kulttuurintutkijoidenkin tutkimuksia. Mutta miten kahden eri tieteenalan vaatimukset törmäävät käytännön tutkimustyössä toisiinsa? Entä miten yleisemmät tieteenteon paradigmaattiset muutokset, kuten kielellinen käänne, sosiaalitieteellinen kiinnostus menneisyyden tutkimukseen tai historiatieteellinen teoriakiinnostus, näkyvät historiallisen sosiologian tutkimuksessa?

Kahden muusan palveluksessa: Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat -teos vastaa näihin kysymyksiin. Teoksessa yhdeksän yhteiskuntatutkijaa pureutuu siihen, miten historiantutkimuksen ja sosiologian osin ristiriitaisia vaatimuksia voi sovittaa yhteen käytännön tutkimustyössä. Kirjassa esitellään muun muassa alan tutkimusten suhdetta sosiologiseen teoriankäyttöön, historiallisiin narratiiveihin, selittämiseen ja tulkitsemiseen sekä makrotason vertailujen tai tapaustutkimusten hyödyntämiseen. Artikkeleissa tarkastellaan lähtökohtia ja lähestymistapoja, jotka tuovat esiin yleisimpiä näkökulmia historiallisen sosiologian nykyhetkeen ja taustoihin. Teos on samalla myös keskustelunavaus teorian hyödyntämisen tapoihin, ajan huomioimisen problematiikkaan, yhteiskunnallisen muutoksen tulkitsemiseen sekä vallan analyysiin.

Historioita ja historiallisia keskusteluja

2022-02-09T16:10:43+02:00

Miten menneisyys muuttuu historiaksi? Mistä oikeastaan tunnistamme tekstin historiaksi tai historiankirjoitukseksi? Missä määrin historian tulkinnat täyttävät modernissa maailmassa myytin tehtäviä? Millaisia ovat historian säännöt?
Näiden kysymysten ympärillä käydään jatkuvaa keskustelua sekä historianoppiaineissa että niiden lähitieteissä.
Tämä teos pyrkii herättämään lukijansa pohtimaan historian tutkimisen ja kirjoittamisen käytänteiden uusia ja vanhoja elementtejä. Teos avaa myös uusia erilaisia näkökulmia historian käyttöön ja historian läsnäoloon.

Tanssiva mies pakinoiva nainen. Sukupuolten historiaa

2022-02-09T15:49:06+02:00

Kirja kertoo paitsi tanssimisesta ja pakinoimisesta, myös sairastamisesta, matkustamisesta, uskonnollisesta kokemuksesta ja perheväkivallasta – balettitanssija Nijinskyn miehisestä neroudesta merellisiin avioliittoihin ja Krohnin sisarusten kaltaisiin kirjoittaviin naisiin. Kirjoittajat ovat Turun yliopiston historian laitoksen tutkijoita.