Kirjoittajan ohjeet

Ohjeita kirjoittajalle

Rekisteröidy kirjoittajaksi

Kaikki Turun Historialliselle Yhdistykselle tarjotut kirjoitukset lähetetään yhdistyksen julkaisutoimikunnan käsiteltäväksi OJS-järjestelmässä. Kirjoituksen lähettäminen OJS-järjestelmässä edellyttää rekisteröitymistä kirjoittajaksi. Rekisteröityminen kirjoittajaksi tapahtuu OJS-järjestelmän Rekisteröityminen-linkistä. Jos kirjoittaja on jo rekisteröitynyt Turun Historiallisen Yhdistyksen tai jonkin muun TSV:n OJS-järjestelmässä olevan julkaisun käyttäjäksi, tunnus ja salasana säilyvät entisellään.

Julkaisuprosessi on kolmivaiheinen

1. Ensimmäisessä vaiheessa kirjan toimittaja tai kirjoittaja lähettää julkaisutoimikunnalle julkaisuehdotuksen, jonka perusteella yhdistys tekee alustavan julkaisupäätöksen. ohjeet julkaisuehdotuksen tekemiseen. (linkki)
2. Toisessa vaiheessa kirjan toimittaja(t) tai kirjoittaja(t) lähettä(v)ä(t) kirjan käsikirjoituksen vertaisarviointia varten. Käsikirjoituksesta palautetaan sekä anonymisoitu että anonymisoimaton versio.

Tässä vaiheessa tekstiin sisältyvien kuvien, grafiikoiden ja taulukoiden tulee olla tekstin sisällä, omille kohdilleen sijoitettuina. Käsikirjoituksen tiedostomuoto voi olla Word- tai ODT-tiedosto, ja mikäli teos sisältää monimutkaisempia taulukoita tai kuvaajia tai muuta mahdollisesti kärsivää graafista materiaalia, voi sen toimittaa lisäksi PDF-muodossa.

Artikkelikokoelmien osat (luvut, tietolaatikot, yms.) toimitetaan kukin omana tiedostonaan käyttäen OJS-järjestelmää.

Arvioitsijoiden lausuntojen perusteella julkaisutoimikunta 1) hyväksyy käsikirjoituksen 2) suosittaa korjausten tekemistä ja käsikirjoituksen uudelleen lähetystä tai 3) hylkää käsikirjoituksen.

Julkaisutoimikunta edellyttää, että käsikirjoituksen tekijät vastaavat mahdollisiin muutospyyntöihin ja laativat kirjallisen lyhyen yhteenvedon tehdyistä ja tekemättömistä muutoksista perusteluineen. Raportti ja korjattu käsikirjoitus lähetetään uudelleen arvioitavaksi julkaisutoimikunnalle, joka tarvittaessa pyytää uusia arvioita käsikirjoituksen vertaisarvioijilta. Käsikirjoitusten työstäminen julkaistavaksi hyväksyttävään muotoon voi edellyttää useita kommentti- ja vastauskierroksia.

Ks. vertaisarvioitsijan ohjeet.

3. Kolmannessa vaiheessa hyväksytty ja korjattu käsikirjoitus lähetetään taittoa varten. Tässä vaiheessa käsikirjoitus muotoillaan alla olevien ohjeiden mukaisesti.

Käsikirjoituksen toimittaminen taittoon:

• käsikirjoitus toimitetaan mahdollisimman vähin muotoiluin tekstitiedostona (.docx; .rtf.). Otsikkotasot merkitään käyttäen tekstinkäsittelyohjelman oletustyylejä. (Otsikko 1, Otsikko 2, jne.) Lihavointia ei käytetä, kursivointia käytetään korostamaan ja painottamaan.
• Kuvat ja grafiikat toimitetaan erillisinä tiedostoina.
  • Kuvat ja esitysgrafiikka toimitetaan 1:1 -koossa, vähintään resoluutiolla 300 pikseliä tuumalla.
  • Tiedostomuodon tulee olla .jpg.
  • Kirjoittajan vastuulla on huolehtia siitä, että kuvaa on lupa käyttää.
• taulukot voidaan tehdä joko tekstin sisään tekstinkäsittelyohjelman taulukkoina tai esillisinä taulukkotiedostoina (CSV, Excel, ODS)
• kuvien, grafiikoiden ja taulukoiden paikat merkitään tekstiin sen kappaleen jälkeen jossa niihin viitataan ensimmäisen kerran. Viite kuvaan on oma kappaleensa, sisältäen seuraavat tiedot
  • Kuva numero:
  • Kuvan tiedostonimi:
  • Kuvateksti:
• Tekstissä kuvaan viitataan viitteessä mainitulla numerolla.
• Tiedostojen nimeäminen. Artikkelikokoelmassa jokaisen tiedoston nimessä on oltava kirjoittajan sukunimi. Useamman saman sukunimen esiintyessä kirjassa, liitetään mukaan tarvittava määrä etunimiä. Kuvatiedostojen yhteydessä laitetaan lisäksi kuvan numero tekstissä tai muu tunniste.

Viittaus- ja oikeinkirjoitusohjeet

THY seuraa viittaus- ja oikeinkirjoituskäytännöissä Kui nootei? Viitteet, viittauskäytännöt ja lähdeluettelo Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan historia-aineissa -tyyliopasta. Oppaan uusimman version (julkaistu 2022) ovat laatineet Pertti Grönholm, Teemu Immonen, Hannu Kallio, Mika Kallioinen, Pia Koivunen, Joona Maaranen ja Sakari Ollitervo. Opas on ladattavissa THY:n verkkosivun kautta.

Yleistä:

• Lähdeviitteet ovat alaviitteitä, jotka numeroidaan kunkin luvun ja artikkelin alusta alkaen arabialaisilla numeroilla: 1, 2, 3 jne. Lähdeviitteet ja lähdeluettelo laaditaan kautta teoksen yhtenäisesti ja noudattaen historiantutkimuksen vakiintuneita käytäntöjä.
• Lähdeviitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman alaviitetoimintoa käyttäen. Viitenumero merkitään leipätekstiin välimerkin jälkeen, ellei viitata erityisesti johonkin yksittäiseen sanaan, jolloin viitenumero tulee heti kyseisen sanan jälkeen. Lähdeviite päättyy aina pisteeseen.

• Lähteiden täydelliset tiedot esitetään ainoastaan lähdeluettelossa. Alaviitteissä käytetään lyhennettyä merkintätapaa (nimi vuosi, sivut). Mikäli tekstissä on viittauksia tietyn kirjoittajan useaan eri julkaisuun samalta vuodelta, nämä erotetaan toisiaan käyttämällä pieniä kirjaimia vuosiluvun jälkeen (esim. 2008a, 2008b).
  • viittaus tutkimuskirjallisuuteen alaviitteessä: Jacobsson 2002, 35.
  • ohjeet alkuperäisaineistoon viittaamisesta Kui nootei -oppaasta.

• HUOM! Lähdeviitteissä ei saa olla elektronisten lähteiden hyperlinkkejä eikä internet-osoitteita, vaan ne merkitään ainoastaan lähdeluetteloon. Lähdeviitteessä elektroninen aineisto ilmaistaan merkinnällä ”Elektroninen aineisto”.
• Lähdeluettelo sijoitetaan kunkin luvun ja artikkelin loppuun.
• Alkuperäisaineisto ja tutkimuskirjallisuus sijoitetaan omien pääotsikoidensa alle. Lähdeluettelossa elektroninen aineisto ei ole oma luokkansa, vaan se sijoitetaan joko alkuperäisaineistoon tai tutkimuskirjallisuuteen luonteensa ja käyttötapansa mukaisesti.

• ohjeet lähdeluettelon laadintaan Kui nootei? -oppaasta.

Ks. yksityiskohtaiset viittaus- ja oikeinkirjoituskäytänteistä Kui nootei? -oppaasta.

Tyyliohjeet

Turun Historiallinen Arkisto (THArk) ja Historia Mirabilis (HM) -sarja ovat tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisusarjoja. Molemmissa sarjoissa julkaistaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia monografioita ja artikkelikokoelmia. Molempia sarjoja varten kirjoittajan tulee laatia tekstinsä lukijaystävällisesti, tieteellistä jargonia välttäen. Artikkelit saavat olla syvällisiä, mutta syvällisyys ei tarkoita puisevuutta vaan selkeää ja sujuvaa asian käsittelyä tieteellisen proosan muodossa. Vaikka asiat ja ilmiöt voivat olla monimutkaisia, pyrimme siihen, että ne selitetään selvästi ja asiallisesti kirjoitetuissa, hyvin jäsennellyissä ja oivaltavissa teksteissä.

Erityisesti HM-sarjan olemukseen kuuluu pohdinta historiantutkimuksen uusista metodologisista tai teoreettisista avauksista. Yleinen kehotuksemme kirjoittajille on siis pohtia omien tapaustentutkimustensa lisäksi myös yleisiä historiantutkimuksen metodologiaan ja luonteeseen liittyviä asioita. THArk-sarjassa teoreettiset ja metodologiset pohdinnat eivät ole samalla tavalla ensisijaisia, vaan artikkelien sisältö painottuu käsiteltävän historiallisen ilmiön tai teeman tarkasteluun ja analysoimiseen.

Kirjoittajaa pyydetään esittelemään tekstinsä tärkeimmät argumentit ja muut ydinasiat selvästi ja mahdollisimman aikaisin. Tutkimuskysymystä, teoreettista pohjaa tai viitekehystä, tekstin yleisempää problematiikkaa, keskeisiä käsitteitä ja lähdeaineistoa tulee käsitellä johdannossa. Myös johtopäätökset voi esitellä jo johdannossa ns. angloamerikkalaiseen tapaan, jos tämä sopii kirjoittajan tyyliin. Tällöin käsittelylukujen tehtävänä on ennen kaikkea syventää ja perustella artikkelin keskeisiä väitteitä ja havaintoja. Mikäli artikkeli on luonteeltaan kuvailevampi kuin vahvasti argumentoiva, teksti tulisi muotoilla siten, että artikkelin luonne selviää mahdollisimman aikaisin.

Spesifien käsitteiden käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Historiantutkimus on jakaantunut erilaisiin erityisaloihin, joilla saatetaan käyttää hyvinkin eriytyneitä tai täsmällisen merkityksen sisältäviä käsitteitä. Kommunikaatio historiantutkimuksen eri alojen välillä voi siis toisinaan olla vaikeaakin – puhumattakaan kommunikoinnista ko. alojen ulkopuolisten lukijoiden kanssa. On siis tärkeää, että teoreettiset käsitteet, vanhahtavat ilmaisut (esimerkiksi agraariyhteiskuntaan liittyvät erityiset termit) tai muuten vaikeat termit selitetään myös sellaiselle lukijalle, joka ei välttämättä ole erikoistunut samaan alaan kuin kirjoittaja.

Selkeät käsittelyluvut ovat artikkelin pääsisältöä. Kehotamme kirjoittajaa miettimään jokaisen luvun perusargumenttia sekä huolehtimaan siitä, että teksti etenee sujuvasti. Tekstin ei tulisi siirtyä asiasta tai luvusta toiseen liian jyrkästi eikä toimia lähinnä luettelona ilman kertomusta tai ”narratiivista liimaa” lukujen välillä.

Tekstin lopussa tulee esittää selkeät loppupäätelmät, joissa artikkelin pääargumentti ja havainnot tiivistyvät. Artikkelit ovat suhteellisen lyhyitä, joten pyydämme kirjoittajaa keskittymään selkeästi yhteen asiakokonaisuuteen. Loppuluvussa saa toki ohjata lukijan katsetta myös artikkelin teemaan liittyviin muihin asioihin, mutta vasta kun tekstin pääkysymykseen on vastattu: loppupäätelmissä on siis suljettava ovi ennen kuin ikkuna avataan.