Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa: Vallan ja vastarinnan välineitä

Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa. Vallan ja vastarinnan välineitä. Kuvassa nyrkkiin puristettu käsi pitelee lyijykynää jonka terä osoittaa alaoikealle ja kumi vasemmalle yläviistoon. Nyrkkiin puristetut sormet ovat suuntautuneet kohti katsojaa, ja nyrkin suunta on ylöspäin. Kuva on mustavalkoinen, ja otsikko on punaisella.

Kirjoittajat

Marja Vuorinen (toim.)

Tiivistelmä

Vihapuhe on yksi vuosisatamme alun yhteiskunnallisen keskustelun avainkäsitteistä. Sillä voidaan tarkoittaa monenlaista hyökkäävää ja loukkaavaa viestintää. Loukkaava mielipiteen ilmaisu on arkipäiväistynyt nimettömän itseilmaisun ja sosiaalisen median aikakaudella. Vihapuheen ylläpitämät viholliskuvat ja niihin kytkeytyvä valheiden ja väärän tiedon levittäminen ovat kuitenkin tuttu ilmiö jo kaukaa menneisyydestä.

Vihapuheen, viholliskuvien, disinformaation historiaa -teos käsittelee vihapuhetta historiallisesti. Kirjoittajat pohtivat, miten aggressiivinen viestintä on tullut osaksi politiikkaa ja ideologista viestintää sekä sitä, miten se kytkeytyy disinformaatioon ja viholliskuvien rakentamiseen. Tutkijat kysyvät, miten historialliset henkilöt ovat raivanneet päällekäyvän puheen avulla tilaa politiikan julkisuudessa ja hyödyntäneet sotaisia sanoja ja mielikuvia omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkimuskohteina ovat niin antiikin Kreikan kansanäänestykset, suomen- ja ruotsinmielisten keskinäinen nokittelu kuin työväenliikkeen palopuheet. Kirjassa tutkijat erittelevät myös Neuvostoliiton etnisiin vähemmistöihin kohdistuneita leimaamiskampanjoita, kylmän sodan retorisia vastakkainasetteluja sekä naisliikkeen 1970-luvulla kohtaamaa vastarintaa.

Luvut

  • Johdanto
    Marja Vuorinen
  • Arvokas eliitti vastaan arvoton rahvas klassisen Ateenan poliittisessa keskustelussa ja ajattelussa
    Suvi Kuokkanen
  • Georg Zachris Forsman ja ruotsalaiset – kansallinen vihapuhe ja sen rajat 1800-luvun puolenvälin jälkeisessä Suomessa
    Klaus Lindgren
  • Luokkaviha ideologiana ja tunteena sosiaalidemokraattien agitaatiossa 1900-luvun alussa
    Anna Rajavuori
  • Kirjailija Algot Untolan näkökulma vuoteen 1918
    Irma Tapaninen
  • ”Kansan vihollisille korkein rangaistus” – suomalaiset osana neuvostovallan propagandakoneistoa 1920–1937
    Anna Laakkonen
  • ”Vaaleihin kommunismin valtaa vastaan” – kommunistmin kuva eurooppalaisen oikeiston vaalijulisteissa 1940–1960-luvulla
    Olli Kleemola
  • Yhteiskunnallinen muutos ja suomalaistoimittajien ärtymys – kuinka feminismistä tuli 1970–luvun lopun lehdistössä vaikea sana
    Heidi Kurvinen
  • Kirjoittajat
Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa. Vallan ja vastarinnan välineitä. Kuvassa nyrkkiin puristettu käsi pitelee lyijykynää jonka terä osoittaa alaoikealle ja kumi vasemmalle yläviistoon. Nyrkkiin puristetut sormet ovat suuntautuneet kohti katsojaa, ja nyrkin suunta on ylöspäin. Kuva on mustavalkoinen, ja otsikko on punaisella.

Julkaistu

2021-10-01

Painetun kirjan ISSN

1795-0759