Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä

Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen näkemykseen hyvästä ja terveellisestä elämästä, ja myös niiden pedagogista merkitystä osana tasapainoista aikuiseksi kasvamista on korostettu. Kysymys ei ole ollut vain moraalisista painotuksista: tutkimukset ja tilastotieto ovat osoittaneet liikunnan harrastamisen merkitsevän yhteyden sekä koettuun että mitattuun fyysiseen ja henkiseen terveyteen.

Liikunnan ympärillä käytyä aikalaiskeskustelua sävyttää kuitenkin tiivistyvä huoli siitä, että sekä teknologian kehittyminen että kulttuuriset arvostusten muutokset ovat tehneet nuoristamme laiskoja liikkujia – jopa siinä määrin, että asiasta on alettu puhua kansanterveydellisenä ongelmana, joka realisoituu viimeistään lähivuosikymmeninä. Huolen laajuus näkyy muun muassa sekä julkisen puheen määränä, valtakunnan tason liikuntatoiminnan hankkeina ja resursointina että liikuntalain muutossuunnitelmina. Vapaaehtoisuuteen perustuvan liikuntatoiminnan resursointi on Suomessa organisoitu lähinnä urheilu- ja liikuntaseurojen kautta, ja koska tämä ei ole näyttänyt tuottavan mainittavia tuloksia, asiaa on syytä pohtia edelleen.

Tämä kirjoituskokoelma on yksi tapa osallistua nuorten liikunnasta käytävään yleiseen keskusteluun. Kirjoitukset ovat nuorten parissa tutkimusta tehneiden kannanottoja muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Onko nuoruuden ja liikunnan suhde todellakin niin ongelmainen kuin uskotaan? Miten nuorten suhtautumista liikuntaan voidaan oikaista ja yhdenvertaistaa? Mitä tahoja asiassa on syytä vastuuttaa? Mitä voidaan oppia niistä kokemuksista, joita erilaisissa liikuntahankkeissa on hankittu? Mitä pitää muuttaa ja miksi?

Tutkijoiden vastaukset edellä lueteltuihin kysymyksiin kiteytyvät lähinnä ajatuksiin urheilun, liikunnan ja liikuntatilojen määritelmien muutoksista, nuorisokulttuuristen elementtien merkityksestä liikuntaan houkuttajina, nuorten arjen ja taustojen ymmärtämisestä liikuntaharrastuksen rajaajina sekä liikuntamahdollisuuksia tarjoavien instituutioiden (koulut, seurat) tuulettamisen tarpeesta.