Iloa ja voimaa elämään: Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa

Suomen Kulttuurirahasto mahdollisti Myrsky-suurhankkeen rahoittamalla vuosina 2008–2011 nuorille suunnattuja taideprojekteja eri puolilla Suomea. Hankkeet suunnattiin ensisijaisesti 13–17-vuotiaille nuorille, joita olisi vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Kaikkiaan noin 14 000 nuorta osallistui eri puolilla maata 63 taideprojektiin ammattitaiteilijoiden ohjauksessa.

Hankkeita tutkittiin nuorten osallistujien näkökulmasta monipuolisin metodein. Tutkimusraportissa kuvataan taiteellisen toiminnan merkityksiä nuorten identiteeteille sekä hankkeita dialogisen kohtaamisen tiloina. Lisäksi pohditaan nuorten taidetoimintaa yhteiskunnallisessa kontekstissa, muun muassa sosiokulttuurisen vallan ja vallattomuuden näkökulmista.

Tutkimuksen kvantitatiivisten kyselyaineistojen, yksilöhaastattelujen ja osallistujapalautteiden perusteella voidaan päätellä, että taiteen tekeminen lisäsi nuorten tyytyväisyyttä, elämäniloa, yhteisöllisiä valmiuksia sekä taitoja. Nuorten mahdollisuuksia taiteelliseen toimintaan kannattaa yhteiskunnassa lisätä, sillä taide vahvisti nuorten yhteiskunnallista osallisuutta. Hyvinvointi ja osallisuus näyttivät Myrsky-hankkeissa lisääntyneen, koska taiteen avulla voitiin avata uusia ja arvaamattomia näkymiä ihmisyyteen ja maailmaan. Identiteettien vahvistamisessa tarvittiin yhtä aikaa sekä taiteen dynaamisuutta että sen käsittelyn ja hallinnan taitoja. Sitä itseisarvoisen taiteen tekeminen turvallisissa pedagogisissa puitteissa pystyi antamaan. Lisäksi nuorille oli tärkeätä, että heillä oli mahdollisuus saada heidän omaa tekijyyttään kunnioittava vastaanotto. Yhdessä tekeminen ja oppiminen vahvistivat nuorten yhteisöllisiä taitoja ja laajensivat heidän kaveripiiriään. Omaa Myrsky-ryhmää laajempien yhteisöjen positiiviset palautteet, esimerkiksi medioissa ilmestyneet arviot nuorten tekemästä työstä tukivat yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Tutkimus on Suomen Kulttuurirahaston tilaustutkimus, jota koordinoi Nuorisotutkimusverkosto. Tutkijoina hankkeessa olivat dosentit Sirkku Kotilainen ja Katriina Siivonen. FT, YTL Annikka Suoninen vastasi hankkeen tilastollisesta osuudesta.