Kunnollisia perheitä: Maahanmuutto, sukupolvet ja yhteiskunnallinen asema

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisena ja miten asemoituna yhteisönä perhe näyttäytyy kahden maahanmuuttajataustaisen sukupolven puheessa. Kysyn, millainen on yhtäältä perheiden asema etnisyyden ja yhteiskuntaluokan hierarkkisten järjestysten risteyksessä, ja miten toisaalta sukupolven ja sukupuolen mukaiset hierarkkiset erot perheen sisällä tulkitaan ja miten niistä neuvotellaan.

Teoreettisesti tutkimus kiinnittyy etnisyyden ja maahanmuuton tutkimuksen, bourdieulaisen yhteiskuntaluokkaa ja sosiaalisten erojen intersektionaalisuutta koskevan tutkimuksen, sosiologisen perhetutkimuksen ja nuorisotutkimuksen kentille. Näistä muodostuvan viitekehyksen avulla tarkastelen maahanmuuttajataustaisten perheiden elämää tulokulmasta, joka haastaa ongelmakeskeisiä, ”kulttuurin” ja ”integraation” kysymyksiä painottavia tulkintoja.

Tutkimuksen aineiston ytimen muodostavat 45 luonteeltaan etnografista haastattelua, joita olen tehnyt 16 perheen vanhempien ja heidän lastensa kanssa. Haastatellut vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen läntisten hyvinvointivaltioiden ulkopuolelta aikuisiällä, nuoren sukupolven edustajat ovat heidän Suomessa syntyneitä ja tänne lapsuudessaan muuttaneita lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia. Havainnoinnit haastateltavien kodeissa toimivat haastatteluja taustoittavana materiaalina.

Tutkimuksen empiirisissä luvuissa tartun seuraaviin teemoihin: sosioekonominen asema, perhettä koskevat puhetavat, sukupolvien väliset suhteet, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä nuoren sukupolven tulevaisuus. Kantavana yläteemana on ajatus siitä, että oman elämäntavan ja perheen esittäminen kunnollisena ja hyvänä on tärkeä osa haastateltavien tekemää yhteiskunnallista asemointia. Haastateltavien yhteiskunnallista asemaa koskevat tulkinnat eivät rakentuneet vain suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan – jossa heidän sosioekonominen ja diskursiivisesti tuotettu asemansa oli heikohko – vaan perustui myös heidän keskiluokkaisiin taustoihinsa entisessä kotimaassaan.

Sukupolvien ja sukupuolten välisten suhteiden järjestäminen tapahtuu neuvotellen ja tilannekohtaisten vaatimusten muokkaamalla tavalla. Ne järjestyvät myös suhteessa entisen kotimaan ja suomalaisen yhteiskunnan (luokka)rakenteisiin ja hierarkioihin. Vaikka sukupolvet erosivat toisistaan suhteissaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja entiseen kotimaahan, niiden välillä oli myös merkittävää jatkuvuutta, joka näkyi muun muassa pyrkimyksissä kääntää olemassa olevia sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja suomalaisessa yhteiskunnassa legitiimiksi pääomaksi, sekä diskursiivisissa keinoissa esittää oma perhe kunnollisena ja ottaa etäisyyttä ongelmakeskeisestä ”maahanmuuttajan” kategoriasta.