Voitto kotiin: Tutkimus ennalta ehkäisevän päihdetyön Voitto kotiin -projektista

Voitto kotiin – projekti on kokeiluhanke, jossa kehitetään ehkäisevän päihdetoiminnan menetelmiä sekä yhteistyökäytäntöjä koko perheen parissa tehtävään työhön. Tavoitteena on ennalta ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä sekä tukea vanhemmuutta. Toiminta rakentuu pääasiallisesti kolmesta viiteen päivään kestäville perhetapaamisille, joita on muutaman kuukauden välein. Perhetapaamisiin osallistutaan kahden vuoden ajan.

Pitkäkestoinen toiminta on ollut yksi projektin peruspiirteistä projektin alkuvaiheista saakka. Toiminnan odotetaan johtavan pysyviin asennemuutoksiin perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja päihteiden käytössä. Perheen sisäistä vuorovaikutusta tuetaan yhdessä tekemisen ja läsnäolon merkitystä korostaen. Päihteettömiä asenteita viritetään kouluikäisten lasten vanhempien ryhmäohjauksella.

Ensisijaisena kohderyhmänä on Ensi- ja turvakotiyhdistysten ja perhekeskusten asiakkaat sekä heidän perheensä. Perheryhmän koko on viidestä seitsemään perheeseen, jotka ovat valittu alueellisesti: Kymi, Pohjois-Karjala ja Varsinais-Suomi. Yhteensä toimintaan on osallistunut 22 perhettä, 89 henkilöä. Toimintaa on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys kolmivuotisella avustuksella 2002–2004, yhteensä 459 000 eurolla.

Tässä tutkimuksessa Voitto kotiin – projektia on tarkasteltu palvelun laatumallin avulla. Tyytyväisin ryhmä muodostuu lapsista, poikkeuksena murrosikäiset. Tyytyväisyys perustuu yhdessä olemiseen, kavereihin ja erilaisiin leikkeihin. Vanhempien tyytyväisyys jakautuu odotusten mukaan. Mikäli odotuksia ei ole, on tyytyväisyys todennäköisempää kuin korkeilla odotuksilla varustautuneiden kohdalla. Ohjaajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä, sillä odotukset ja kokemukset ammattitaidon kehittymisestä vastaavat toisiaan. Ajoittaista tyytymättömyyttä aiheuttavat toiminnan suunnitteluun liittyvät seikat, kuten tavoitteiden suurpiirteisyys ja perhetapaamisen ohjelman keskeneräisyys. Projektin johtotason tyytyväisyys perustuu tärkeänä pidetyn toiminnan toteutumiseen, tyytymättömyys kohdistuu hitaaseen käynnistymiseen ja vähäiseksi jääneeseen perheiden määrään.

Se osa yhteistyötahojen edustajista, joka odottaa uutta toimintamallia perhetyön kentälle, toivoo tiiviimpää yhteydenpipoa ja positiivista kokemuksista kuulemista. Toisaalta valtaosa yhteistyörahojen edustajista on odottanut panoksensa liittyvän vain perheiden valintatilanteeseen. Rahoittajan edustaja arvostaa haastavien perheiden valitsemista toimintaan, mutta pitää toimintamallia liian kalliina. Tästä syystä projektin jatkohakemus on muovautunut perheleireistä perhekerhojen suuntaan.

Eri osapuolten näkemyksiä (lapset pois lukien) yhdistävät perheiden valintaan liittyvät haasteet. Odotusten ja motivaation selvittämisen lisäksi tärkeänä pidetään nykyistä yhtenäisempien perhetyhmien luomista sekä ennakkoon jaettavan tiedon totuudenmukaisuutta. Jatkossa on korostettava arjessa jaksamista tukevan loman sijasta haastavaa prosessia, joka vaatii muutakin kuin paikalle saapumisen ja retkiohjelmaan osallistumisen. Valtaosa vanhemmista arvostaa selkein sanoin annettua valistusta ja osa yhteistyötahojen edustajista pitää erittäin hyvänä, että sanomaa tuetaan niillä kontrollitoimenpiteillä, jotka viranomaisille ovat mahdollisia.

Valintatilanteen ohella nähdään tarvetta osallistamisen kehittämiseen. Asennemuutokset merkitsevät vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja uhkaavat ainakin jossain määrin vanhemman itsetuntoa. Kuunteleminen ja yhdessä laaditun suunnitelman tarkistaminen lisäävät prosessin herkkyyttä ja antavat tietoa mahdollisista hankauskohdista.