Folia Hungarica 9: Kulttuurien kohtaamisia
Avainsanat:
kulttuurisuhteet, tieteellinen yhteistyö, kansainväliset suhteet, kansainvälinen yhteistyö, kirjallisuudenhistoria, vertaileva kirjallisuudentutkimus, unkarinkielinen kirjallisuus, suomenkielinen kirjallisuus, vironkielinen kirjallisuus, saamenkielinen kirjallisuusTiivistelmä
Alkusanat
Tämä kirja on unkarilais-suomalainen siten, että kirjoittajista yhdeksän on unkarilaista syntyperää ja kuusi suomalaisia. Kuusi kirjoittajaa on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen nykyisiä tai entisiä opettajia. Suomentajat ovat saman laitoksen opiskelijoita. Useimmat kirjoitukset pohjautuvat
laitoksemme Helsingin yliopistossa järjestämässä seminaarissa pidettyihin esitelmiin.
László Imre vetää Unkarin kirjallisuuden yhteyksiä Eurooppaan Suomen kirjallisuuteen vertaillen. Zoltán Kenyeresin aiheena on unkarilaisen aikakauslehden Nyugatin (Länsi) toiminta, András Görömbei keskittyy unkarilaisiin Slovakian, Jugoslavian ja Romanian vähemmistökulttuureihin. Hainalka Makra tarkastelee Unkarin kirjallisuuden yleisiä ongelmia vuosituhannen vaihteessa. István Szathmárin välityksellä saamme tutustua unkarilaisen kirjallisuuden kääntämiseen. Nimenomaan saamelaisrunouden kääntämistä valottaa Johanna Domokos. Hyvin elävän näkökulman nykyunkarilaiseen proosataiteeseen antaa Hannu Launonen Péter Esterházyn suomentajana. Esterházy on esillä yhdessä Claudio Magrisin kanssa myös Péter Sárközyn tutkielmassa heidän Tonava-kirjoistaan. Fragmenttien viehätyksestä voimme nauttia Anna Hollstenin avulla. H. K. Riikonen johdattelee lukijan viehättävästi György Konrádin maailmaan. Olga Huotarin artikkelin luettuamme tiedämme paljon enemmän István Orkényin suhteesta groteskiin. Samantapaisen näkökulman ulottaa József Máté myös virolaiseen kirjailijaan Arvo Valtoniin, jonka novelleissa on kosolti myös absurdiksi luokiteltavaa. Viihdekirjallisuuskin pääsee mukaan tähän julkaisuun Anna Tarvaisen tarkastellessa Jenő Rejtön seikkailuromaaneja. Kevyt tunnelma jatkuu Heino Nyyssösen tutkielmassa János Bródyn rock-teksteistä. Kokoelman päättävät
sopivasti Éva Gerevich-Kopteffin mietteet kulttuurien kohtaamisista. Tämän teoksen kirjoitusten julkaisukuntoon muokkaamisessa on suurimman työn ovat tehneet laitoksemme amanuenssi Katariina Grämer ja suomen kielen laitoksen kirjastonhoitaja Kirsi Luukkanen. Heille ja unkarinkielisten
artikkelien suomentajille esitän parhaat kiitokset.
Helsingissä Franzeniassa 5.3.1998
Seppo Suhonen
Luvut
-
Yksilöllinen ja yleinen eurooppalaisessa kirjallisuudessa: esimerkkejä Suomen ja Unkarin kirjallisuuden kansallisista paradigmoista
-
"Nyugatin aika"
-
Unkarilaiset vähemmistökulttuurit vuosituhannen vaihteessa
-
Unkarin kirjallisuuden dilemmoja vuosituhannen vaihteessa
-
Kaunokirjallisuuden kääntämisen merkityksestä
-
Saamen runoudesta ja sen kääntämismahdollisuuksista
-
Péter Esterházy ja nyky-Unkarin proosataide: suomentajan ja tutkijan havaintoja
-
Claudio Magrisin ja Péter Esterházyn Tonava-kirjat
-
Fragmentin poetiikkaa eli "kukka joka ei pääty"
-
Aika ja historia György Konrádin teoksessa Pidot puutarhassa
-
Itäeurooppalainen groteski ja István Örkény
-
Arvo Valtonin novellit: poliittisen järjestelmän groteskeista ja arsurdeista piirteistä
-
Jenő Rejtőn klassiset seikkailuromaanit viihdekirjallisuuden traditiossa
-
Maa, kukat ja vuodenajat János Bródyn rock-teksteissä
-
Mietteitä kulttuurien kohtaamisista