Näytteitä vepsän murteista

Alkulause

Kesällä 1934 onnistui maist. LAURI POSTIn, yliopp. PAAVO SIRon sekä allekirjoittaneen päästä tutkimusmatkalle Venäjälle vepsäläisten luo. Maist. Postin oli (yliopiston stipendiaattina) määrä panna alulle suuri sanakirjatyö, ja sitä varten hän halusi tutustua vepsän murteisiin sekä alustavasti kerätä varsinkin sanastoa. Allekirjoittanut, joka 17 vuotta aikaisemmin oli saanut perehtyä etelävepsään, tahtoi päästä selville muun vepsän äänne- ja muoto-opista sekä samalla saada etelävepsäläiseen (julkaisemattomaan) lauseopin esimerkkikokoelmaansa lisiä vepsän muista murteista. Ylioppilas (nyttemmin maisteri) Paavo Siro, joka oli edellisen talvikauden kirjoitellut puhtaaksi etelävepsäläisiä sana- ja lausekokoelmiani ja siis ennakolta jossakin määrin perehtynyt vepsään, toimi matkalla apulaisenani, käyden eri paikoissa läpi ennen koottua sanastoa eroavaisuuksien selville saamista varten. Sen ohella hän keräsi, aluksi minun läsnäollessani ja ohjaamanani, kielennäytteitä — ja niistäpä rupesikin sukeutumaan tässä julkaistun kokoelman pohjallinen. Näytteitä näet kertyi kertymistään, ja enimmät ehdimme hänen kanssaan asianomaisten sanelijain läsnäollessa käydä läpi; suuressa kiireessämme jäi tarkistus tosin useasti varsin pinnalliseksi (väliin jäimme tähän työhön matkueemme lähdettyä kylästä ja tulimme perästä omia aikojamme), ja vihdoin Äänis-vepsän alueelle elo-syyskuun taitteessa jouduttuamme emme raskineet käyttää jäljellä olevia kalliita päiviä, joista jokainen antoi niin paljon uutta, enää ollenkaan aikaa vievään tarkistustyöhön.

Kordelinin säätiön myöntämällä avustuksella sain maist. Siron syys- ja kevätlukukaudeksi luokseni kirjoittamaan puhtaaksi matkan saalistani, ja kun minullakin oli vähän kielennäytteitäkin, näytti niistä maist. Siron keräysten kanssa paisuvan julkaisemisen arvoinen kokoelma. Suomalais-ugrilainen Seura, joka oli meidät molemmat Vepsän-matkalle suorinut, halusi julkaista kokoelman ja pani meidät kevätkesällä viimeistelemään sitä painokuntoon. Näinä päivinä, jolloin molemmat olemme lähdössä koko lukuvuodeksi kauas Unkariin, on kokoelma jo ladottu ja saanemme lukeneeksi melkein loppuun toisen korrehtuurin (ensimäisestä on maist. Siro kesän aikana huolehtinut yksin), ja painolupa on meidän puolestamme toivoaksemme muutamien viikkojen kuluttua valmis. Maisteri Lauri Posti, joka on jatkuvasti suorittanut keräyksiään vepsäläisten parissa (vaikka ei Vepsän mailla) ja joka saanee omat kielennäytekokoelmansakin ennenpitkää erikseen julkaistuksi, on hyväntahtoisesti antanut (toisessa korrehtuurissa) apuaan paino- ja huomaamattomuusvirheiden poistamisessa. Samanlaista apua on antanut myös prof. E. A. TUNKELO, vepsän harras tutkija, jonka vepsän äännehistoria piakkoin valmistunee. Kaikesta asiantuntemuksesta huolimatta on minun, joka olen lähinnä pantu julkaisusta vastaamaan, nöyrästi tunnustettava, että monikin äänneseikka olisi vielä tarkistuksen tarpeessa. Alkuperäisen käsikirjoituksen kiireessä tehtyjä erehdyksiä on kyllä alusta alkaen korjailtu, mutta liikaa teorioimista on pitänyt välttää, koska epäjohdonmukaisuudet ja muut »virheet» voivat olla myös murteesta peräisin.

Tunnen tarvetta omasta sekä uutteran ja tunnollisen apulaiseni maist. Siron puolesta — hänhän onkin koko työssä kantanut kuorman ja helteen — lausua suuret kiitokseni, paitsi Kordelinin säätiölle ja maist. Postille sekä prof. Tunkelolle, ennen muita Suomalais-ugrilaiselle Seuralle ja sen toimekkaalle ja aina avuliaalle sihteerille, prof. ARTTURI KANNISTolle. Pietarin Tiedeakatemia kustansi mukaamme matkalle etnografin, rva MARTTA PALVADREn, sekä Vepsän olojen ja kielen tuntijan, opettaja MATTI HÄMÄLÄISEN, joiden apua ja ystävällisyyttä jäämme aina mielihyvin muistamaan. Parhaat kiitokset ansaitsee myös Venäjän silloinen Suomen-lähettiläs, ministeri STEIN, jonka onnistui pitkän väliajan jälkeen avata hetkeksi suomalaisille tutkijoille tie niille tärkeille työmaille, joilta saatavista rikkauksista tieteen ystävät iloitsevat niin Suomessa kuin Venäjällä ja kaikkialla, missä suomalaisten kielten tutkimusta harrastetaan tai missä se on heräämässä.

Helsingissä syysk. 2 p. 1935.

LAURI KETTUNEN.