Nuoruus hallitusohjelmassa

Nuoruus hallitusohjelmassa -kirjoitussarja analysoi pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista ohjelmaa ”Ratkaisujen Suomi” erityisesti nuorison näkökulmasta. Kirjoitussarja paitsi tunnistaa ja kuvaa hallitusohjelman nuorisovaikutuksia, myös tarjoaa vaihtoehtoja nuorisoasioiden huomioimiseksi tulevaisuudessa. Mukaan kirjoitussarjaan lähti 31 tutkijaa eri tieteenaloilta, ja tekstit käsittelevät useita nuorten kannalta keskeisiä poliittisia kysymyksiä. Tutkijat tarkastelevat uuden hallitusohjelman koulutus- ja työvoimapolitiikkaa, turvallisuusnäkökohtia ja vaikutuksia nuorten osallistumiseen sekä vapaaaikaan. Hallitusohjelman nuorisovaikutuksia lähestytään niin globaalista kuin alueellisesta näkökulmasta, ja erityiskysymyksinä käsitellään esimerkiksi syrjäytymiskysymysten, kriminaalipolitiikan sekä nuorten liikunnan näkökulmia. Lisäksi pohditaan hallitusohjelman mahdollisia vaikutuksia joidenkin ryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tai vammaisten nuorten, elämään. Kirjoitussarjassa pureudutaan lisäksi kulttuuripolitiikkaan ja päätöksenteon sukupuolivaikutuksiin.

Nuoruus hallitusohjelmassa -kirjoitussarjan tekstit julkaistiin sähköisesti talvella 2015–2016. Nyt sarjan tekstit on koottu yhteen. Kirjoitusten tarkoituksena on herättää lukijoissa kriittisiä ajatuksia ja rohkaista vilkkaaseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Seuraavassa on poimintoja tutkijoiden keskeisistä huomioista.

• Sukupolvipolitiikka on kirjoitussarjan punainen lanka – onko hallitusohjelmassa huomioitu sukupolvien välisiä suhteita ja nuorten tulevaisuushorisonttia?
• Hallitusohjelmaan valitut ja vaietut nuorisoagendat ovat poliittisen priorisoinnin kysymys ja arvovalinta
• 2010-luku on osoittanut, että yhden Suomen sijaan kansallisvaltion sisällä on useita Suomia: politiikassa ja julkisessa keskustelussa kamppaillaan nyt siitä, kenen arvoja tulevaisuuden Suomi edustaa
• Oikeusperustaisuus on välttämätöntä, jos halutaan tehdä radikaaleja muutoksia sukupolvisuhteisiin: nuorelle ikäpolvelle kuuluvat aikuisten tapaan kaikki perusoikeudet äänioikeutta lukuun ottamatta

NUORTEN ASEMA TYÖELÄMÄSSÄ, KOULUTUKSESSA JA PALVELUISSA

• Taantuma ja korkea työttömyys jatkuvat Suomessa jo seitsemättä vuotta ja nuorisotyöttömyys tunnetusti pysyy jonkin aikaa korkeana taantuman taittumisen jälkeenkin
• Lamasta seuranneet talousvaikeudet ovat yhteydessä vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmiin, ankaraan ja vähemmän ohjaavaan vanhemmuuteen ja sitä kautta lasten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin
• Taloudellinen epätasa-arvo koskettaa laajasti nuorten arkipäivän sosiaalisia suhteita, tekemisen mahdollisuuksia ja ihmisarvon kokemuksia
• Mitä epävarmempi nuorten työmarkkina-asema on ja mitä syvemmin työttömyys nakertaa taloudellisen toimeentulon edellytyksiä, sitä todennäköisemmin kapeutuvat myös mahdollisuudet ja motivaatio yhteiskunnalliseen osallistumiseen
• Toisen asteen koulutukseen siirtyminen on tärkeä nivelvaihe, jossa nuoret joutuvat ensimmäistä kertaa tekemään koko koulutusuraansa koskevia valintoja
• Ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääminen tai koulutuksen kesken jättäminen saattaa lisätä huomattavasti riskiä jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle
• Nuorten tehostunut siirtyminen perusasteelta eteenpäin – lähinnä koulutukseen tai työpajoille – on saanut aikaan pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevien nuorten työttömien määrän vähenemisen
• Koulutuksen jatkumisen hyödyt eivät rajoitu ainoastaan talouteen, vaan ne näkyvät myös terveyden parantumisena, rikollisuuden vähenemisenä ja onnellisuuden lisääntymisenä
• Nuorisotakuuta eri EU-maihin nyt rakentavat tahot eivät tahdo uskoa, että onnistuneeksi kuvailtu nuorisotakuu ollaan käytännössä lähes kuoppaamassa Suomessa
• Samanaikaisesti Nuorisotakuun rahoituksen leikkauksien kanssa pyritään yhden luukun malliin, luottohenkilömalliin, panostamaan etsivään nuorisotyöhön ja lisäämään monialaista yhteistyötä
• Varsinkin hiljattain maahan muuttaneille nuorille yhdestä paikasta saatava ohjaus olisi sekä hyödyllistä yksilön näkökulmasta että yhteiskunnalle kustannustehokasta
• Sosiaalipoliittiset toimenpiteet, jotka tähtäävät sosiaalisten ongelmien, pahoinvoinnin ja epätasa-arvon vähentämiseen, ovat myös tehokasta ehkäisevää kriminaalipolitiikkaa
• Vähenevien resurssien ongelma olisi liikkumisen edistämiseksi ylitettävissä, mikäli arjen muutostyötä tehtäisiin tehokkaasti yli hallintorajojen
• Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta tulee parantaa peruskoulun kyljessä ja sen sisällä. Nuorten mahdollisuudet taiteeseen ja kulttuuriin on taattava myös peruskoulun jälkeen ja erilaiset hankkeet on ankkuroitava toimintaympäristöönsä

ERIARVOISTUVA NUORUUS

• On nuoria, jotka asuvat kaukana kaapeleista ja valokuiduista, eivätkä kykene opiskelemaan ajanmukaisissa digiympäristöissä. Vaikka sosiaalinen media on madaltanut kynnystä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, se myös kärjistää jakoa verkostojen keskiössä ja reunoilla sijaitseviin nuoriin, joilla on keskenään hyvin erityyppiset vaikutusmahdollisuudet
• ”Koulutuksen päällekkäisyyksien poistaminen” hallituksen reformina herättää huolen siitä, että reunojen nuorten koulutuksellisten valintojen valikoima kapenee entisestään
• Toimiva julkinen liikenne sekä turvallinen opiskelijaasuntolakäytäntö olisi syytä nostaa koulutuspoliittiselle keskusteluagendalle
• Monet eri tahot ovat huomauttaneet, että Sipilän hallituksen monet toimet ja päätökset vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ongelmia ja epätasa-arvoa sukupuolten välillä lisäävästi
• Vaikka hallitusohjelma vaikenee maahanmuuttajataustaisista nuorista, sillä on runsaasti heihin kohdistuvia välillisiä seurauksia
• Edellisen hallituksen panostusten avulla esimerkiksi romaninuorten koulutusta on saatu kohennettua. Säästöjen toteuttaminen vaarantaa myönteisen kehityksen jatkumisen
• Tarvitaan valtionhallinnon toimintaohjelma seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
• Vammaisia ei huomioida erillisenä ryhmänä hallitusohjelmassa, toimenpide-ehdotukset vammaisten osallisuuden lisäämiseksi puuttuvat ja sitoutuminen YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista puuttuu
• Hallitusohjelman leikkaukset näkyvät kaikkien suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työssä: suuri osa kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista iskee globaalin etelän lapsiin ja nuoriin