”Kadulla me ollaan niiden nuorten paikoilla”: Raidenuorisotyö julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa

Nuorille liikkumisen helpottuminen tarkoittaa pieneneviä etäisyyksiä ja samalla uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa. Tämä heijastuu nuorten elämään ja voi muuttaa liikkumisen ja hengailun ohella kaveripiirien rakentumista ja jopa identiteettejä. Nuorten lisääntyneet liikkumis- ja kokoontumismahdollisuudet vaikuttavat nuorisokulttuuria määrittäviin paikallisiin ja maantieteellisiin ehtoihin. Nuorisokulttuurinen maantiede asettaa myös nuorisotyölle kulttuuriset, sosiaaliset ja maantieteelliset ehdot, joiden puitteissa se toimii (Salasuo 2008, 209–223; Kiilakoski ym. 2011, 62). Vantaalla kehäradan valmistumisen lähestyessä ryhdyttiin pohtimaan, millaisia muutoksia kehärata toisi mukanaan nuorten maailmaan. Nuorisotyö raiteilla -hanke on yksi vastaus siihen, miltä nuorisotyön toimintamuodot uudenlaisessa ympäristössä voivat näyttää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke sai alkunsa syksyllä 2015. Tarkoituksena on viedä nuorisotyö sinne, missä nuoret liikkuvat ja viettävät vapaa-aikaansa. Toiminnan toteutuksesta ja organisoinnista vastaa Vantaan kaupungin nuorisopalvelut. Vantaalla raidenuorisotyöntekijöiden työskentely keskittyy erityisesti kehäradan varrelle. Tärkeä osa Nuorisotyö raiteilla -hanketta on yhteistyöverkosto, johon nuorisotyöllisten tahojen lisäksi kuuluu muun muassa Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitokset, vartiointiliikkeitä ja joukkoliikenteestä vastaavia yhtiöitä.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Nuorisotyö raiteilla -hankkeen työmuotoa uudenlaisessa nuorisokulttuurisessa maisemassa ja arvioida menetelmien vaikutuksia niin nuorten kuin nuorisotyöntekijöiden ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Tutkimusaineisto on koottu etnografisia menetelmiä ja haastatteluita yhdistelemällä ja soveltamalla. Aineisto sisältää tutkijan kenttäpäiväkirjan ja 34 haastattelua (nuoret n=24, nuorisotyöntekijät n=5 ja yhteistyökumppanit n=5).

Ennaltaehkäisevä toiminta on saanut paljon painoarvoa raidenuorisotyössä, ja sillä viitataan moniin erilaisiin lähestymistapoihin ja tilanteisiin. Tässä tutkimuksessa raidenuorisotyön lähestymistavat ja kohtaamiset jaetaan kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat 1) arkiset kohtaamiset, 2) kohdennettu ennaltaehkäisy ja 3) puuttuminen. Yhdessä ulottuvuudet muodostavat pyramidin, jonka kaikki ulottuvuudet toimivat osana ennaltaehkäisevää toimintaa.

Arkiset kohtaamiset ovat perusta, jossa nuorten ja nuorisotyöntekijöiden väliset sosiaaliset suhteet rakentuvat. Tutustumisen ja myönteisen tunnistamisen kokemukset luovat pohjaa luottamukselle. Kohdennettu ennaltaehkäisy pyrkii havainnoinnin ja kasvatuksellisen auktoriteetin keinoin katkaisemaan orastavien ongelmien kärjistymisen konflikteiksi. Puuttuminen on toimintaa tilanteissa, joissa konflikti on jo olemassa. Konflikti useimmiten vaatii nuorisotyöntekijöiden ohella muiden ammattiryhmien, kuten poliisin tai vartijoiden, osallistumista. Konfliktitilanteessa nuorisotyöntekijöiden tehtävänä on nuoren tukeminen. Tukeen turvautuminen edellyttää nuorten luottamuksen saavuttamista. Näin ollen arkisissa kohtaamisissa rakentuva luottamus on pohja, jolle kohdennettu ennaltaehkäisy ja puuttuminen ovat rakennettu.

Nuorilla oli monenlaisia kokemuksia erilaisista raidenuorisotyön ulottuvuuksista. Pääsääntöisesti nuoret keskittyivät kertomaan positiivisia kokemuksia arkisista kohtaamisista ja jokapäiväisestä tuesta. Lisäksi kasvatuksellisen auktoriteetin käyttämistä pidettiin yleensä hyvänä tai neutraalina asiana. Joillakin nuorilla oli kokemuksia kärjistyneistä konfliktitilanteista, joissa nuorisotyöntekijät olivat tarjonneet heille tukea ja turvaa.

Osa nuorista kritisoi nuorisotyöntekijöiden jalkautumista julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin, kuten kauppakeskuksiin. Heidän toiveensa on viettää aikaa toistensa kanssa ilman aikuisia. Nuorisotyöntekijä ei välttämättä ole tervetullut kaikkiin tilanteisiin, ja huolimatta nuorisotyöntekijöiden toiveesta kunnioittaa tätä, nuoret kertoivat kokemuksista, joissa tämän toiveen ei koettu toteutuneen. Kritiikistä huolimatta useimpien nuorten suhtautuminen raidenuorisotyöhön on kuitenkin positiivinen tai neutraali. Luottamusta työmuodon toimivuuteen herättää, että se on tuttu nuorten enemmistölle erityisesti niiden nuorten joukossa, jotka liikkuvat kaupunkitilassa aktiivisesti ja hengailevat paljon. Olennaisin raidenuorisotyön vaikutus onkin, että raidenuorisotyöntekijät vaikuttavat monille nuorille olevan juuri sitä mitä ovat toivoneet: turvallisia aikuisia, joiden tukeen nuoret uskaltavat luottaa.