Mitähän tekis? Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen väliraportti

Tämä raportti on osa ’Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen’ -tutkimushanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on selvittää Suomessa asuvien monikulttuuristen nuorten (esimerkiksi maahanmuuttajien, kaksoiskansalaisten, ulkomailta adoptoitujen jne.) osallistumista erilaiseen nuorille järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan, sekä kunnallisen nuorisotyön että järjestötoiminnan areenoilla. Raportissa esitetään tulokset hankkeen ensimmäisen vaiheen muodostaneesta kyselystä, johon osallistui 1380 13–25-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Tutkimukseen osallistuneet nuoret edustavat noin 50 erilaista kansallisuutta.

Tutkimustulosten perusteella niin sanottujen ”hengailupaikkojen” (baarit, kahvilat, ostarit, pikaruokaravintolat) merkitys myös monikulttuuristen nuorten vapaa-ajan ympäristöinä on tärkeä. Kulttuuriperinteitä vaalivaan toimintaan osallistuminen sen sijaan on yllättävän vähäistä. Nuorisotalojen toiminta näyttää kokoavan piiriinsä erityisesti vastikään maahan tulleita ja suomen kieltä taitamattomia nuoria. Monikulttuurisissa kohtaamispaikoissa ei käydä erityisen paljon, mutta ne tulevat kuitenkin vahvasti esiin paikkoina, joissa tutkimukseen osallistuneet nuoret mielellään kävisivät, jos heillä olisi siihen mahdollisuus.

Järjestötoimintaan osallistumisesta tutkimuksessa saatiin samansuuntainen kuva kuin muissakin nuorten osallistumista mitanneissa kartoituksissa: urheiluseurat ”nielevät” valtaosan harrastavista nuorista. Tässä tutkimuksessa tuli kuitenkin mielenkiintoisena tuloksena esiin se, että urheilutoimintaa lukuun ottamatta monikulttuuristen nuorten järjestöosallistuminen ja -kiinnostus on aktiivisempaa kuin tutkimukseen osallistuneiden suomalaistaustaisten nuorten. Heitä kiinnostavat erityisesti luonnon ja ihmisoikeuksien suojeluun liittyvä toiminta sekä monikulttuurinen nuorisotoiminta. Myös rasismin vastustaminen toimintaan osallistumisen perusteluna tulee vahvasti esille.

Keskeiseksi nuorisotoimintaan osallistumisen esteeksi tutkimukseen osallistuneet nuoret nostavat ohjaajien ja toisten nuorten ennakkoluulot. Toiminnasta tiedottamiseen suuri osa heistä sen sijaan on tyytyväisiä. Monikulttuuriset nuoret ilmaisevat tutkimuksessa myös kiinnostuksensa politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin, joka ei kuitenkaan käänny esimerkiksi äänestysaktiivisuudeksi tai puolueisiin liittymiseksi.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että monikulttuuristen nuorten keskuudessa on paljon potentiaalia ja kiinnostusta aktiiviseen nuorisotoimintaan ja yhteiskuntakriittisyyteen. Nuorisopolitiikan ja -toiminnan haasteeksi muodostuukin tilan ja mahdollisuuksien raivaaminen tälle nuorissa ”asuvalle” valmiudelle.