Epätavallisia elämänkulkuja: Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa

Kansi: Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa.

Tiedostolataukset

Kirjoittajat

Mikko Piispa
Helena Huhta

Avainsanat:

elämänkaari, urakehitys, menestyminen, epäonnistuminen, kokemukset, huippu-urheilijat, taiteilijat, huippu-urheilu, monikulttuurisuus

Tiivistelmä

Epätavallisia elämänkulkuja -teoksessa tarkastellaan huippu-urheilijoiden ja menestyneiden taiteilijoiden elämää lapsuudesta nykypäivään. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa sitä, miten elämänkulut rakentuvat ja millaisissa puitteissa menestys syntyy. Näitä tarkastellaan suhteessa nykyajan yhteiskunnallisiin ehtoihin. Epätavallisten elämänkulkujen taustojen valottaminen auttaa näkemään, miten menestyksen saavuttaminen on monimutkainen ja usean toisiinsa lomittuvan tekijän summa.

Mikko Piispa raportoi teoksessa huomioita sekä huippu-urheilijoiden että -taiteilijoiden haastattelujen pohjalta. Urheilijoiden kohdalla tärkeiksi teemoiksi nousevat lapsuuden liikunnallinen monipuolisuus, vanhempien taloudellinen ja ennen kaikkea henkinen tuki, urheilusta saatava nautinto, itsensä kehittäminen ja kilpailullisuus. Lopettaneiden urheilijoiden haastattelujen kautta huippu-urheilijan elämänkulku hahmottuu erilaisesta perspektiivistä. Suomalaisen huippu-urheilun rahoituksen ja olosuhteiden tarkastelun kautta huomataan, että tärkein tuki huippu-urheilulle ei useinkaan ole suoraa tukea, vaan tasa-arvoisten ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien luomista.

Myös taiteilijoiden elämänkuluissa korostuu perheen tuki, varsinkin erilaisten kulttuuriharrastusten tukeminen ja niiden pariin kannustaminen. Taiteilijoiden urat ovat pitkiä ja mutkikkaita, joille on tyypillistä alituinen oman työn kehittäminen ja rehellisyys omalle työtavalle, useilla jopa kutsumus. Itse määritellyt menestymisen mittarit muodostuvat tunnustusta, rahaa tai mainetta tärkeämmiksi.

Mikko Salasuo ja Tommi Hoikkala luovat katsauksen nykyajan nuoruuden kannattelupintoihin, joiden puitteissa niin huippu-urheilijoiden kuin muidenkin ihmisten elämänkulut toteutuvat. Salasuo ja Hoikkala nostavat Piispan havainnot yleisempään yhteiskunnalliseen kontekstiin ja tarkastelevat niitä osana nykyaikaa ja -nuoruutta.

Helena Huhta tarkastelee monikulttuuristen huippu-urheilijoiden elämänkulkuja ja niiden erityispiirteitä. Artikkelissa pohditaan haastateltavien urheilu-uran tukipilareita ja haasteita. Erityishuomio on monikulttuurisuuden mukanaan tuomissa käänteissä ja merkityksissä. Perheen taloudellinen priorisointi ja kilpaurheilun moninainen tukeminen osoittautuvat tärkeiksi. Merkittävää on myös turvaverkko, johon kuuluu urheilijasta riippuen valmentajia, sukulaisia ja muita yksittäisiä henkilöitä. Urheilijoiden rasismikokemukset vaihtelivat keskenään suuresti. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että liikunnalla ja urheilulla on enimmäkseen myönteisiä ja kotouttaviakin vaikutuksia monikulttuuristen lasten ja nuorten elämään, vaikka yhtä lailla urheilu saattaa toimia myös nöyryyttämisen ja ulossulkemisen alueena.

Kansi: Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2013-02-12