Nuoret luukulla: Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä

Nuoret luukulla -teos perustuu THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhteiseen tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin syrjäytymisen kustannuksia sekä sitä, miten nuoriso-, sosiaali- ja työvoimapalvelut kohtaavat 18–29-vuotiaat nuoret ja heidän tarpeensa. Kirja jakautuu kahteen osioon, joista ensimmäinen käsittelee syrjäytyneiksi luokiteltujen nuorten terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia ja toinen nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamisia.

Ensimmäinen osio perustuu analyysiin THL:n peruspalveluaineistosta, johon on yhdistetty tietoja toimeentulotukirekisteristä, Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteristä ja eläkerekisteristä, Tilastokeskuksen rekistereistä, Kelan rekistereistä sekä AvoHILMOSTA vuosilta 2006–2011. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia eroja syrjäytymisvaarassa olevien vuosina 1982–1984 syntyneiden helsinkiläisten nuorten (N=7579, 62 % miehiä) terveyspalvelujen ja lääkkeiden käytössä on verrattuna vastaavan ikäiseen väestöön. Aineiston perusteella tutkitaan erilaisia syrjäytyneiden polkuja, ja analyysia varten ”syrjäytyneet” nuoret on luokiteltu kolmeen ryhmään syrjäytymisen keston mukaan: kroonisesti syrjäytyneisiin, syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin. Lisäksi aineistosta on eroteltu ”piipahtelijoiden” ja ”kiinnittyneiden” ryhmät, joiden avulla päästään tarkastelemaan myös syrjäytymisriskin ja muiden tilanteiden vaihtelua nuorten elämässä.

Toinen osio perustuu Espoossa ja Kouvolassa kerättyyn laadulliseen haastatteluaineistoon (N=29). Haastatelluista 19 on 18–29-vuotiaita eri palveluissa asioivia nuoria ja kymmenen asiakastyötä tekeviä ammattilaisia TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista, sosiaalityöstä, etsivästä nuorisotyöstä, Vamoksesta ja nuorten tieto- ja neuvontapisteestä. Haastatellut nuoret olivat pääosin tyytyväisiä palveluihin. Ongelmia tuottivat kuitenkin nuorten näkökulmasta pitkät odotusajat, työntekijöiden näkökulmasta puolestaan käyttämättömät ajat. Erityisesti mielenterveyspalveluissa akuutin hoidon piiriin pääseminen oli hankalaa. Työntekijät korostivat luottamuksen syntymistä nuoren ja työntekijän välille palveluiden vaikuttavuuden ehtona. Yhden luukun palveluiden sijasta sekä nuorten että työntekijöiden haastatteluissa korostui tarve yhdelle henkilölle, joka koordinoisi nuoren tilannetta ja asiakkuuksia.

Kokonaisuudessaan hanke vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa tehdyn havainnon siitä, että syrjään joutuvat nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Lisäksi nuorten tilat ja tilanteet eivät ole stabiileja, vaan he liikkuvat työttömyyden, työllisyyden, opiskelun ja erilaisten asiakkuuksien välillä. Palvelut eivät kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät ole työ- tai opiskelukykyisiä eivätkä näin ollen myöskään nuorisotakuun piirissä. Nämä nuoret myös käyttävät paljon terveyspalveluita: esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneiksi luokiteltujen nuorten käyttämät terveyspalvelut olivat rahassa mitattuna vertailuryhmään nähden seitsenkertaiset.