Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin

Kansi: Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin.

Tiedostolataukset

Kirjoittajat

Anu Gretschel
Pirjo Junttila-Vitikka
Anne Puuronen

Avainsanat:

nuorisotyö, kehittäminen, vaikuttavuus, arviointi, laadunarviointi, tunnusluvut, nuorisotoimi, nuorisopalvelut, nuorisotoimiala, kasvatus, julkiset palvelut, laatu, saatavuus, raportointi, tulosjohtaminen, vuorovaikutteinen arviointi, asiakastyytyväisyys, yhdenvertaisuus, esteettömyys, osallisuus

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva nuorisotyön ja -toimialan arviointi- ja raportointikäytänteiden toimivuudesta sekä osoittaa kehittämissuuntia niiden uudistamiseksi. Tämä edellytti samalla koko nuorisotoimialan toimintaympäristön kokonaisuuden uudelleen hahmottamista ja uudelleenmäärittelyä.

Tutkimus on tehty verkostomaisessa yhteistyössä nuorten, nuorisoalan toimijoiden ja päätöksentekijöiden sekä rahoittajia edustavien tahojen kanssa. Verkostomaisessa yhteistyössä painottuivat toisaalta tulosohjausympäristössä toimimisen, toisaalta nuorisotyön prosessien moninaisuuden huomioiminen sekä ymmärrys siitä, että toimivammat arviointikäytänteet hyödyttäisivät kaikkia osapuolia. Ehdotetuista uusista arviointimalleista pyrittiin luomaan sellaisia, että ne vastaisivat yllä mainittuihin arvioinnin kehittämistarpeisiin laaja-alaisesti. Tutkimuksen aikana rakentui nuorisotyön arviointimalleja, jossa yhdistetään arvioinnin tavoite tuottaa: a) toimijoille tietoa toiminnan kehittämisen pohjaksi, b) päättäjille ja rahoittajille dokumentaatiota nuorisotyöhön käytetyn rahoituksen vastineeksi, c) koko toimialalle tietoa palveluiden käytöstä ja palvelukentän toimivuudesta sekä d) tavoite tarjota nuorelle mahdollisuuksia osallistua palvelujen suuntaamiseen kanssa-arvioijan roolissa.

Käytännössä tutkimus jakautui neljäksi osakokonaisuudeksi. Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksia koskevassa tutkimusosiossa tarkasteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjauksen piiriin kuuluvien keskusten tehtäviä ja kokonaisolemusta sekä rakenteeseen liittyvän arvioinnin haasteita. Tutkimus toteutettiin verkostomaisena prosessina yhteistyössä palvelu- ja kehittämiskeskusten sekä ministeriön edustajien kanssa. Tutkimuksessa tuodaan näkyväksi verkoston laaja tehtäväkenttä niin asiantuntija- ja kehittämispalveluja kuin nuorten palvelujakin tuottavana rakenteena. Keskeisimpinä kehittämiskohteina esitetään palvelu- ja kehittämiskeskukseksi nimeämisen kriteeristön uudelleen määrittelemistä ja näkyväksi tekemistä sekä ministeriön arviointityökalun kehittämistä. Osatutkimuksessa toteutettiin myös yhden palvelu- ja kehittämiskeskuksen toiminnan arviointi deliberatiivista keskustelupäivämenetelmää hyödyntäen. Arviointiprosessi toi näkyväksi asiantuntijapalveluihin liittyviä laadun kriteereitä. Samalla se vahvisti hankkeen ennakko-oletusta siitä, että nuoret ja yhteistyökumppanit mukaan ottava, osallistava arviointitapa tuottaa hyötyjä kaikille prosessiin osallistuneille.

Verkko- ja lähipalveluja koskevassa osuudessa arvioitiin kuuden verkkopalvelun sekä yhden kaupunginosan lähipalvelujen vastaavuutta nuorten tarpeisiin. Arvioijina toimivat niin nuoret, palvelujen tarjoajat kuin myös palveluja rahoittavien tahojen edustajat. Palvelujen tarjoajille ja rahoittajille arviointi tuotti pitkälle yhteisesti neuvoteltuja palvelukohtaisia kehittämisaihioita. Tutkija sai tehdystä arvioinnista peilauspohjan, johon verrata palveluissa aiemmin käytettyjä arvioinnin ja raportoinnin tapoja ja niissä esille nostettuja tuloksia. Osatutkimuksen tuloksissa korostuivat nykyisin käytössä olevien tunnuslukujen täydentämistarpeet avoimen nuorisotyön luonnetta korostavilla elementeillä. Kävijämäärien rinnalla tulisi raportoida tietoa palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja esteettömyydestä, palvelujen laadun seurannan systemaattisuudesta, asiakastyytyväisyydestä sekä tuloksista koskien arviointeja palvelujen vastaavuudesta nuorten tarpeisiin. Lisäksi esille tuli tarve jatkokehittää avoimen nuorisotyön vaikutuksia ja vaikuttavuutta dokumentoivia menetelmiä, joissa huomioitaisiin työn merkitys yksilötason lisäksi myös ryhmille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Kohdennetuissa palveluissa (etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta ja Nuottapalvelut) tutkittiin työmuodon määrittelyä ja monitahoarviointimallin kehittämistä. Menetelminä käytettiin toimijoille suunnattua kyselyä ja dialogista kehittämisprosessia. Työmuodon sisäisessä määrittelyssä tulevaisuuden suuntana nähdään perus- ja erityisnuorisotyön yhteistyömahdollisuuksien uudelleenajattelu ja -organisoiminen. Se nostetaan koko alaa yhdistäväksi nuorisotyölliseksi tavoitteeksi työmuotojen erillään pitämisen sijaan. Kohdennettujen palveluiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia voidaan edistää soveltamalla nuoren prosessin arvioimiseen monitahoarvioinnin menetelmää. Sen mukaan prosessin arviointikriteereissä tulee huomioida nuorilähtöisyys, prosessin suhde nuorten määrään ja nuorille suunnattujen palveluiden paikalliseen saatavuuteen sekä monialaisen yhteistyön rooli osana kohdennetun nuorisotyön oppimis- ja toimintaympäristöjä. Prosessin arvioinnin rinnalla kohdennettujen palveluiden monitahoarvioinnissa tulee huomioida nuoren edeltävät palvelukokemukset ja -tarpeiden toteutuminen sekä prosessin jälkiarviointi.

Nuorisotoimialan määrittelyä koskevassa osiossa nostetaan esiin toimialan nykymäärittelyiden kipupisteitä ja esitellään tutkijoiden yhdessä työstämä uudenlainen toimialajäsennys. Ehdotus uudeksi toimialajäsennykseksi ammentaa aineksia verkostomaisessa prosessissa kerätystä laajasta aineistosta sekä nuorisotyön tutkimuksista. Uutta jäsennysmallia ehdotetaan teoksessa käytettäväksi nuorisotoimialan arvioinnin pohjana laajemminkin.

Kansi: Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2016-04-12

Verkkokirjan ISSN

1799-9227

Kategoriat