Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen

Kansi: Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen.

Authors

Noora Hästbacka

Keywords:

koulukiusaaminen, kiusaaminen, moniammatillisuus, monialaisuus, verkostotyö, koulut, ennaltaehkäisy, väkivalta, nuoret, projektit, nuorisotutkimus, tapaustutkimus, lapset

Synopsis

Koulu on yksi keskeisin lasten ja nuorten sosiaalisista toimintaympäristöistä. Kouluissa tapahtuu paljon lasten ja nuorten kehityksen kannalta myönteistä vuorovaikutusta, mutta myös kiusaamista ja jopa väkivaltaa. Aseman Lapset ry käynnisti vuonna 2017 K-0 -hankkeen, jossa selvitetään Helsingin alueen peruskouluissa tapahtuneita pitkittyneitä kiusaamistilanteita. Tilanteita yhdistävä piirre on ollut rikosilmoitus tai virka-apupyyntö poliisille.

K-0 -hankkeessa on hyödynnetty työmenetelmiä, jotka on havaittu hyviksi nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttumisessa. Lisäksi on hyödynnetty aiempaa yhteistyötä poliisin ja sovittelutoimiston kanssa. Tapausten selvittelyn jälkityössä on tehty yhteistyötä nuorisotyön toimijoiden sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Tavoitteena on ollut tukea koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä räätälöidä kaikille osapuolille tarvittava yksilöllinen tuki. Hankkeen tavoite on ollut niin ikään kehittää ammattilaisten työvälineitä ja verkostojen toimintaa koulukiusaamisen vähentämiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi kiusaamistapauksia, tapahtumien taustoja ja niiden selvittämistä sekä kiusaamiseen puuttumisen kehittämistä eri osapuolten näkökulmista. Tutkimus on toteutettu toiminta- ja tapaustutkimuksen menetelmiä soveltaen. Tutkimukseen on valittu lähempään tarkasteluun kaksi K-0 -hankkeen työn kohteeksi tullutta kiusaamistapausta, joiden kautta tutkimuskysymyksiä tarkastellaan. Tutkimus perustuu kentällä kerättyyn haastattelu- ja havainnointiaineistoon. Tutkimuksessa haastateltiin neljä koulun edustajaa, kolme nuorisotyön edustajaa, kaksi poliisia, kaksi hankkeen työntekijää, kaksi vanhempaa ja yksi nuori. Haastatteluiden ohella tutkija osallistui hankkeen sidosryhmätapaamisiin ja kiusaamistapauksiin liittyviin neuvotteluihin. Lisäksi tutkijan käytössä on ollut K-0 -hankkeen työntekijöiden tuottamat raportit vuoden 2017 kiusaamistapauksista.

Tapaukset tekevät näkyviksi, millaisia osapuolia ja tekijöitä kiusaamistilanteisiin liittyy, ja miten tilanteet ovat päässeet eskaloitumaan. Tapausten avulla kuvataan koulun toimintatapoja, eri osapuolten kertomuksia tapahtumista sekä K-0 -hankkeen mukaan tuloa ja työskentelytapaa. Tutkimusaineiston kautta avautuu näköala kiusaamistilanteiden monimutkaiseen todellisuuteen ja kokemusten sekä tulkintojen ristiriitoihin. Eri osapuolten näkemykset tilanteen luonteesta ja taustoista voivat olla etäällä toisistaan, jolloin ei päästä yhteisymmärrykseen myöskään ratkaisukeinoista. Tapausten selvittämistä vaikeuttaa luottamuksen puute kodin ja koulun välillä.

Tutkimus osoittaa, että pitkittyneissä kiusaamistilanteissa, tarvitaan monialaista yhteistyötä ja tukea myös koulun ulkopuolelta. Viranomaisilla ei ole yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä vakavia kiusaamistilanteita varten, eikä myöskään linjausta siitä, kenen vastuulla on kouluväkivallan selvittäminen erityisesti alle 15-vuotiaiden kohdalla. Koulun oppilashuoltoryhmän, opettajien, poliisin, lastensuojelun, nuorisotyön ja perheiden välisen yhteistyön kehittämisellä voidaan vastata tutkimuksen esiin nostamiin haasteisiin ja puuttua rakentavammin vakaviin kiusaamistilanteisiin.

Kansi: Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen.

Published

2018-04-04

Online ISSN

1799-9227

Categories