Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi

Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneen ikäluokan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Lasten elämänkulkua seurataan syntymästä täysi-ikäisyyteen asti ryhmissä, jotka perustuvat vanhempien syntymävaltioon. Raportissa tarkastellaan lasten vanhempien sosioekonomista asemaa, terveyttä ja perhesuhteita. Lasten hyvinvointia tutkitaan usealla ulottuvuudella: koulutus, somaattinen ja psyykkinen terveys, lastensuojelu ja rikollisuus. Lisäksi tutkitaan lasten asuinpaikkojen alueellista jakautumista kaupunki–maaseutu-ulottuvuudella ja maakunnittain sekä lasten asuinalueiden piirteitä.

Tutkimusaineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Raportti on jatkoa aiemmalle samaan aineistoon perustuvalle seurantatutkimukselle, jonka tutkimuskohteena oli muutoin koko vuonna 1997 syntynyt ikäluokka mutta eivät erikseen ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset.

Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista 5,2 prosentilla toinen vanhemmista ja 1,7 prosentilla molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Kaikki ikäluokan lapset eivät kuitenkaan nauttineet samassa määrin ikäluokalle tavanomaisesta myönteisestä kasvuympäristöstä ja kehityksestä. Tulos koskee sekä Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia että lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Osalla vanhemmista arkea kuormittivat vanhempien matala koulutustaso, toimeentulo-ongelmat sekä terveysongelmat. Joillain nuorista peruskoulu sujui heikosti ja koulutuspolku katkesi peruskoulun jälkeen. Osalla lapsista mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmia tai kasvuympäristön ja kehityksen vaarantavia tekijöitä pyrittiin hoitamaan erikoissairaanhoidon ja lastensuojelupalveluiden avulla.

Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset kuitenkin erosivat jossain määrin Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista, kun tarkasteltavana olivat edellä kuvatut asiat ja palvelut. Eroja oli sen mukaan, onko vanhemmista toinen vai molemmat syntyneet ulkomailla, sekä sen mukaan, missä maassa vanhemmat ovat syntyneet. Yhteistä koko ikäluokalle oli, että vanhemmuutta kuormittavat tekijät, kuten vanhempien toimeentulovaikeudet, olivat yhteydessä lapselle haitallisiin kehityskulkuihin. Lapset, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla, asuivat tyypillisemmin kaupunkialueella ja maakunnista Uudellamaalla kuin Suomessa syntyneiden vanhempien lapset. Raportin johtopäätöksissä pohditaan hyvinvointipoliittisia toimia, joilla voidaan edistää ulkomailla syntyneiden vanhempien ja heidän lastensa sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ja koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta.