Tyttöenergialla kasvaneet: Postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset

Tutkimuksessa tarkastellaan populaarikulttuurin tyttöenergiaa osana aikansa suomalaista yhteiskuntaa. Tutkimus tuo tyttöenergiaa ja postfeminismiä käsittelevään keskusteluun historiallista perspektiiviä analysoimalla 1990–2000-lukujen vaihteen populaarikulttuurista ilmiötä muistelu- ja aikalaisaineistojen valossa. Tarkastelu keskittyy siihen, millainen ilmiö tyttöenergia oli Suomessa, millaisia muotoja se sai ja miten ilmiön kohderyhmän tytöt, nyt jo aikuiset naiset, sitä muistelevat ja tulkitsevat tämän päivän näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto muodostuu tätä tutkimusta varten kootusta, ryhmämuotoisesti tuotetusta muisteluaineistosta, johon osallistui 30 muistelijaa. Lisäksi aineistoa täydentää aikalaisaineisto: tyttöenergiaa käsittelevät media-aineistot, arkistoaineistot ja tutkijan henkilökohtaiset dokumentit.

Tutkimuksen laajempana viitekehyksenä on 1990-luku ja vuosituhannen vaihde Suomessa. Kyseisenä aikana tapahtui monia nuorten elämään arjen tasolla vaikuttaneita muutoksia, kuten internetin valtavirtaistuminen ja mediakentän laajentuminen, mutta myös yhteiskunnallisia muutoksia useista sukupuolten tasa-arvon edistysaskeleista esimerkiksi maan ensimmäisen naispresidentin valintaan vuonna 2000. Samaan aikaan kansainvälinen feminismiä popularisoiva tyttöenergia nosti tyttöjä aktiivisiksi toimijoiksi populaarikulttuurin kuvastoissa. Tutkimus analysoi muisteluaineiston perusteella sitä, millaista oli kasvaa tytöstä nuoreksi naiseksi tyttöenergian rinnalla. Lisäksi tutkimus selittää millainen ilmiö tyttöenergia oli Suomessa.

Sisällöllisesti tarkastelu painottuu kolmeen tyttöenergiailmiön ulottuvuuteen. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön määrittelyä ja sen kansallista kokemista moniaineistoisesta näkökulmasta käsin. Toiseksi keskitytään muisteluaineiston niihin tyttöenergiailmiötä koskeviin kertomuksiin, jotka nähdään nyt aikuisena osana oman elämän siirtymäkausia, sosiaalisten suhteiden, ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden kehittymistä sekä roolimallien asettumista. Kolmanneksi tarkastellaan ilmiötä ja siihen liitettäviä muistoja suomalaisen yhteiskunnan ja postfeminismin kontekstissa. Eri ulottuvuuksien tarkastelu tuo esille Suomessa koetun tyttöenergian kytkeytymisen osaksi sukupolvikokemuksia, sukupuolen rakentumista ja feminismin nykykeskusteluja.

Tutkimus osoittaa, että tarkasteltuna aikana tyttöenergia oli populaarikulttuurinen sukupolvikokemus, joka oli sukupuolittunut ja kokemuksellinen. Tyttöenergia oli kaupallinen ja tietoisesti melko nuorille, jopa lapsille suunnattu. Sen keskeisiksi piirteiksi aineistossa määrittyivät tyttö- ja naistoimijuus, yhteisöllisyys, feminiinisyys, rohkea asenne ja sukupuolten tasa-arvo, joiden myötä tyttöenergia asettuu osaksi laajempaa postfeminististä kulttuuri-ilmiötä. Tutkimus näyttää, että tyttöenergiailmiö teki näkyviksi monia sukupuoleen liittyvien määritysten muutoksia, mikä suomalaisessa kontekstissa asettui sopivasti yhteiskunnallisten tasa-arvon edistysaskeleiden rinnalle. Yhteiskunnallinen muutos taas heijastui ja näkyi populaarikulttuurin muutoksissa ja sitä kautta vaikutti myös tyttöjen elämän, asenteiden ja mallien uudistumiseen. Tyttöenergia rikkoi monin tavoin sukupuolijärjestystä ja uudisti totuttuja ajattelutapoja toimien tarpeellisena sukupuolivallan horjuttajana.