”Tos nyt oppii paljon, tai sellasii taitoja mitä tarvii sit myöhemminki elämässä”: 7.-luokkalaisten kokemuksia ilmiöoppimisesta alakoulussa hyvinvoinnin näkökulmasta
Tiivistelmä
Artikkeli tarkastelee 7.-luokkalaisten hyvinvoinnin kokemuksia 4.-6. luokalta, jolloin he opiskelivat joustavassa oppimistilassa kolmen luokanopettajan opetuksessa. Opiskelussa hyödynnettiin ilmiöpedagogiikkaa. Opettajat rakensivat opetussuunnitelmasta neljä eri oppiaineita sisältävää kokonaisuutta lukuvuodessa. Aineisto koostuu neljästä ryhmähaastattelusta, jotka on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä hyödyntäen Konun hyvinvointimallin “mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen” -osa-aluetta. Tulosten perusteella ilmiöopiskelulla on paikkansa peruskoulussa, kun myös ainedidaktiset näkökulmat huomioidaan. Oppilaiden pohdinnoissa korostui opiskelun kokonaisvaltaisuus ja mahdollisuus tehdä valintoja tehtävistä, opiskeluvälineistä, paikasta tai tehtäväjärjestyksestä. Usean opettajan mallissa kannustusta ja tukea oli saatavilla. Vastausten perusteella tämä enimmillään 70 oppilaan luokka oli muodostunut oppilaille tärkeäksi ja heidän muistonsa alakoulusta olivat positiivisia.
Sivut
Julkaistu
Lisenssi

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.