Suomen ainedidaktinen tutkimusseura

Ainedidaktisia näkökulmia perustaitojen opetukseen ja arviointiin

Arja Kaasinen — 2024-12-18

Helsingin yliopistossa 9.2.2024 järjestetyn Ainedidaktisen symposiumin teemana oli perustaitojen opetus ja arviointi. Tapahtumassa tematiikkaa lähestyttiin monesta näkökulmasta. Symposiumissa käyty keskustelu ja tämän teoksen artikkelit osoittavat selvästi, että perustaitojen oppimiseen liittyy paitsi geneerisiä, myös oppiainespesifejä erityispiirteitä. Ainedidaktisen tutkimuksen tärkeä tehtävä onkin tunnistaa näitä tekijöitä ja kehittää keinoja perustaitojen syvällisen oppimisen tueksi.

Biologian opetus ja tiedekasvatus kestävän tulevaisuuden edistäjinä

Anna Uitto — 2024-11-22

Pyrkimykset ratkaista kestävyysongelmia haastavat eri oppiaineiden opetuksen ja opetuksen tutkimuksen ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä kirjassa käsitellään biologian opetusta. Oleellinen kysymys on selvittää, miltä perustalta nousevat tavoitteet ja sisällöt opetukseen, jonka päämääränä on monipuolinen luonnontieteellinen sivistys ja kestävyyttä edistävä toimintakompetenssi.

Kirjassa biologian opetuksen tutkijat tarkastelevat biologian tieteenalan, opetuksen sekä luonnontiedekasvatuksen ja kestävyyskasvatuksen välisiä yhteyksiä. Painopiste on biologian opetuksen ja kestävyyskasvatuksen teoreettisissa kysymyksissä ja empiirisessä tutkimuksessa. Kirjoittajat tarkastelevat myös biologian ja kestävyyden käsitteellistä ymmärtämistä sekä kiistanalaisia ja sensitiivisiä aiheita opetuksessa. Tutkimuksellista lähestymistapaa, ongelmanratkaisutaitoja sekä koulun ulkopuolella toteutettavaa biologian opetusta tarkastellaan luonnontieteellisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen vahvistajina.

Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan

Eila Kauppinen — 2024-10-22

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat arjessa pärjäämisen valmiuksia ja yhteiskunnallista osaamista. Kotitalousosaaminen rakentaa lasten ja nuorten elämän perustaa heidän kasvaessaan aikuisiksi riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä.

Kotitalouspedagogiikan kehittäminen peruskoulussa, aikuisopetuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa on ollut professori Päivi Palojoen johtaman Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan Ruoka, kulttuuri ja oppiminen -tutkimusryhmän keskiössä vuosikymmenten ajan. Nyt julkaistava kirja Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan juhlistaa professori Palojoen mittavaa uraa ja merkkipäivää.

Juhlakirjassa kotitalousoppiainetta ja -opetusta tarkastellaan kymmenessä artikkelissa, joiden kirjoittajat ovat kotitaloustieteen ja -pedagogiikan tutkijoita ja opettajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Kotitalousopetuksen tarkastelu eri maiden näkökulmista pohjautuu vuosikymmeniä jatkuneeseen yhteistyöhön kotitalousopettajakoulutuksessa Suomen, Ruotsin ja Viron välillä. Yhtäältä kirjan artikkeleissa tutkitaan kotitalousopetuksen uuden opetussuunnitelman mukaisia lähtökohtia ja käytäntöjä. Toisaalta kotitalousopetusta tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä, katsoen tulevaisuuteen ja paneutuen kotitalousopettajaksi opiskelevien näkökulmiin. Kirja jakautuu kolmeen osaan siten, että ensimmäisessä osassa ovat suomenkieliset, toisessa ruotsinkieliset ja kolmannessa englanninkieliset artikkelit. Kirja julkaistaan ensin verkkojulkaisuja ja painettu julkaisu on saatavissa myöhemmin.

Crossing over Subject Boundaries towards New Horizons

Charlotta Hilli — 2024-08-09

This edited collection contains publications based on presentations given at the NOFA 9 conference on May 9 to 11, 2023, at Åbo Akademi University in Vaasa, Finland. The conference theme this year was Education, knowledge and Bildung in a global world.

Taiteen ja taidon taitajiksi

Mirja Hiltunen — 2023-12-31

Taiteen ja taidon taitajiksi -julkaisun artikkelit tukevat kriteeriperustaisen oppimisen arvioinnin toteuttamista perusopetuksen arjessa ja antavat tietoa muun muassa arvioinnin yhdenvertaisuuteen liittyvistä seikoista. Julkaisu on laadittu vastaamaan erityisesti opettajankouluttajien ja kentän opettajien osoittamaan tutkimustarpeeseen ja tuomaan esiin moninaisia lähestymistapoja TT-aineiden arvioinnissa.

Käsityön arviointitutkimus

Antti Hilmola — 2023-05-08

Teknisten aineiden opettajat (TAO r.y.) ja Tekstiiliopettajaliitto (TOL ry) arvioivat huhti-toukokuussa 2021 käsityön oppimistuloksia oppiaineen pakollisen oppimäärän päättövaiheessa. Tiedot kerättiin 62 peruskoulusta kutsumalla opettajajärjestöjen jäseniä toteuttamaan arviointitutkimusta oppilaidensa kanssa koko valtakunnan tasolla. Koulut edustivat kattavasti suuralueita ja kuntaryhmiä. Kouluista kaksi oli ruotsinkielisiä. Kaikista arviointitutkimukseen osallistuneista kouluista oppilaat valittiin mukaan arviointiin systemaattisella tasaväliotannalla. Arviointiin osallistui yhteensä 1414 seitsemännen vuosiluokan oppilasta, joista tyttöjä oli 695 ja poikia 719.

Oppilaat suorittivat arvioinnissa monipuolisesti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 mainittujen käsityön opetuksen tavoitteiden saavuttamista arvioivia tehtäviä. Tehtävien avulla arvioitiin, kuinka hyvin oppilaat hallitsivat oppiaineen keskeisiä tietoja ja taitoja. Lisäksi opettajat arvioivat oppilaskohtaisesti kokonaisen käsityöprosessin vaiheiden hallintaa. Tehtävät oli laadittu arvioimaan eritasoista osaamista. Ne mittasivat sekä perusosaamista oppiaineessa että vaativampaa tulkintaa ja ymmärrystä.

Arvioinnin ensimmäisessä osassa oppilaat suorittivat videotunnistustehtäviä, jotka käsittelivät oppiaineen keskeisiä työtapoja. Arvioinnin toisessa osassa oppilaat suorittivat käsityötietoutta eli oppiaineen tiedollista osaamista mittaavia koetehtäviä. Näiden arviointiosien jälkeen opettajat arvioivat oppilaidensa osaamista käsityön tekijöinä. Lopuksi oppilaat vastasivat kyselyyn, jonka avulla selvitettiin oppilaiden oppiaineen oppimiseen ja opiskeluun liittyviä asenteita ja käsityksiä. Arviointitutkimukseen osallistuneet koulut saivat palautteena vertailutietoa (oman koulun vs. kaikkien muiden koulujen oppilaat) otosoppilaiden menestymisestä arvioinnista marraskuussa 2021.

Tulosten perusteella oppilaiden osaamisen taso käsityössä oppiaineen perusopetuksen pakollisen oppimäärän päättövaiheessa on vaihtelevaa. Tulokset ovat kokonaisuudessaan keskimäärin kohtalaisia tai hyviä. Oppilaiden välillä osaamisessa oli varsin suuria eroja. Osa oppilaista ei hallinnut oppiaineen opetuksen tavoitteiden keskeisiä sisältöalueita. Erot eri otoskoulujen välillä eivät yleensä olleet suuria, ja ne koskettivat erityisesti vain muutamaa heikoimmin ja parhaimmin menestynyttä koulua.

Tytöt saavuttivat huomattavasti poikia parempia tuloksia sekä käsityötietoutta mittaavissa tehtävissä että opettajien arvioimassa kokonaisen käsityöprosessin hallinnassa. Itse asiassa tässä on tapahtunut huomattava muutos verrattuna aikaisempaan vuoden 2010 arviointitietoon, jolloin osaamisessa ei ollut juurikaan eroja perusopetuksen päättövaiheessa olevien tyttöjen ja poikien välillä. Tulos osoittaa, että koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta tyttöjen ja poikien väliset käsityön oppimistuloserot ovat lisääntyneet huolestuttavalla tavalla. Käsityötietouden osaamista ilmentävät tulokset olivat parhaita materiaalitietouden osa-alueella ja heikompia prosessitietouteen liittyvissä tehtävissä. Kokonaisen käsityöprosessin parhaiten osatuksi vaiheeksi osoittautui työturvallisuusvalmiuksien hallinta ja heikoiten osatuksi vaiheeksi valmistusmenetelmien hallinta.

Oppilaiden asenteet ja käsitykset käsityön opiskelua kohtaan olivat pääosin myönteistä. Tyttöjen ja poikien suhtautuminen oppiaineeseen oli varsin tasaista. Pojat kuitenkin mainitsivat enemmän oppiaineen opiskeluun liittyviä hyödyllisiä tekijöitä kuin tytöt. Oppilaiden asenteissa ja käsityksissä on tapahtunut laskua verrattuna vuonna 2014 kerättyyn tutkimustietoon. Osaamisen ja asenteiden väliset samansuuntaiset yhteydet ilmenivät erityisesti ääripääryhmissä eli selkeästi keskimääräistä korkeampi osaaminen on yhteydessä oppiaineeseen liittyviin myönteisiin asenteisiin ja vastaavasti selkeästi keskimääräistä heikompi osaaminen on yhteydessä oppiaineeseen liittyviin vähemmän myönteisiin asenteisiin. Keskiryhmien välillä tilanne näyttäytyy hieman eri tavoin, sillä hieman keskimääräistä korkeampi osaaminen on yhteydessä keskimääräistä vähemmän myönteisiin asenteisiin ja vastaavasti hieman keskimääräistä alhaisempi osaaminen on yhteydessä keskimääräistä myönteisempiin asenteisiin. Näiden tulosten perusteella ei voida päätellä osaamisen ja asenteiden välisen vaikutuksen suuntaa eli osaaminen voi vaikuttaa suhtautumiseen yhtä hyvin kuin suhtautuminen osaamiseen. Osaamisen ja oppiaineeseen asennoitumisen suhde on moniulotteinen ilmiö.