Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Hymnos-vuosikirjan julkaisija on Hymnologian ja liturgiikan seura. Vuosikirjassa julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita. Mikäli kirjoittaja ei puhu suomea äidinkielenään tai toimittajat havaitsevat tekstissä runsaasti kieliopillisia virheitä, suoritetaan ennen julkaisemista kielentarkistus. Suosittelemme kuitenkin, että kirjoittajat tarkistuttavat käsikirjoituksensa jo ennen sen lähettämistä toimittajille. Artikkelikäsikirjoitus tai sen muokattu versio voidaan myös palauttaa kirjoittajalle korjattavaksi ennen eteenpäin lähettämistä, jos kirjoitusohjeita ei ole noudatettu. 

Hymnos on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan rekisteröimän kansallisen vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. Lisätietoja: http://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus.

Julkaistavien artikkelien ohjepituus on noin 40 000–60 000 merkkiä sisältäen lähde- ja kirjallisuusluettelon. Käsikirjoitus ladataan OJS-järjestelmään doc- tai docx-tiedostona viimeistään 16.11.2025. Pyydämme myös liittämään mukaan tiiviin esittelyn itsestänne (enintään 1000 merkkiä), joka sisällytetään julkaisuun.

Käsikirjoituksissa käytetään seuraavia asetuksia: kirjasin Times New Roman, pistekoko 12, marginaalit joka suuntaan 3 cm, riviväli 1. Kaikki teksti kirjoitetaan samalla pistekoolla ja tekstityypillä. 

Käytä artikkelissasi väliotsikoita, mutta älä numeroi niitä. Käytä vain yhden tason otsikoita (eli ei alaotsikoita), jotka kirjoitat kursiivilla ja erotat leipätekstistä tyhjällä rivillä sekä ennen otsikkoa että sen jälkeen.  

Kirjoita mieluummin yksikön ensimmäisessä (tai usean kirjoittajan tekstissä monikon ensimmäisessä) persoonassa kuin passiivissa. Voit myös viitata omiin aiempiin julkaisuihisi. Laadi tekstistä kuitenkin myös ns. anonymisoitu versio, josta et ole tunnistettavissa. Lataa molemmat versiot järjestelmään.

Kaikki nuottiesimerkit, kuvat, kaaviot ja muut grafiikat on toimitettava erillisinä kuvatiedostoina. Valokuville tai skannatulle materiaalille suositellaan JPEG- (korkea laatu) tai TIFF-tiedostomuotoa – tämä koskee myös skannattuja nuotteja. Tietokoneohjelmalla tuotetut nuotit on toimitettava pdf-tiedostoina. Kaavioiden, logojen ja vastaavien, eli yhtenäisillä väripinnoilla varustettujen kuvien, tiedostot on lähetettävä PNG-, GIF- tai SVG-tiedostoina. Ilmaise tekstissä kuvien toivottu paikka ja lisää mukaan kuvateksti, esimerkiksi näin:

[Kuva 1 tähän – Virsikannel.jpeg]
Virsikannel 1800-luvulta. Kuva: Jaana Maijala 2014 HKM / Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Lainaukset ja viitteet

Suorat lainaukset tulisi yleensä esittää sekä suomeksi (leipäteksti) että alkuperäiskielellä (alaviite). Pitkät lainaukset (yli kolme riviä) erotetaan juoksevasta tekstistä omalla kappaleellaan. Mikäli lainausta on lyhennetty, merkitään poistettu osuus kolmella pisteellä hakasulkeissa näin: [...].

Lainausmerkkejä tulisi käyttää ensisijaisesti vain lainauksissa ja kursivointia vain otsikoissa. Kirjojen ja lehtien nimet kursivoidaan. Kirjojen yksittäiset luvut tai artikkelit kirjoitetaan lainausmerkeissä. 

Lähde- ja kirjallisuusviitteet lisätään tekstiin tekstin sisäisinä viitteinä seuraavasti: (Lampinen & Korkalainen 2023: 192; Rintamäki 2023: 54–65). Loppuviitteitä ei käytetä. Alaviitteitä voi käyttää lisätiedon antamiseen sekä lainauksiin alkuperäisellä kielellä. Kehotamme kuitenkin mieluummin sisällyttämään asiat leipätekstiin ja välttämään runsasta alaviitteiden käyttöä.

Suomen kielellä kirjoitettaessa (Huom.! Ruotsin kielellä käytäntö on erilainen) huomioithan, että mikäli viite viittaa vain yhteen virkkeeseen, sisällytetään se siihen: 

Tässä on yksi virke, johon kaikki kolme viittausta viittaavat (Raski 1913: 39; Pajamo & Tuppurainen 2004: 227–229; Murtorinne 2015: 174–175, 192).

Jos taas viitataan pitempään jaksoon, tulee viite omana virkkeenään sulkeiden sisään ja päättyy pisteeseen:

Tässä esimerkissä on useita virkkeitä. Tämä on siis erilainen kuin tuo edellinen. Lopussa olevat kolme viittausta viittaavat kaikkiin edellä oleviin virkkeisiin. (Raski 1913: 39; Pajamo & Tuppurainen 2004: 227–229; Murtorinne 2015: 174–175, 192.)

Sanomalehtiin viitataan seuraavasti (mikäli artikkelin otsikkoa ja/tai kirjoittajaa ei ole ilmaistu alkuperäisessä tekstissä): (Helsingin Sanomat 11.11.2018).

Kirjeisiin ja arkistomateriaaleihin viitataan seuraavasti: (SKS KIA, L. Onervan arkisto: Aino ja Väinö Aaltosen kortti L. Onervalle 1923. Kirje 955:1:1) tai (KA, Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto: Fredrik Paciuksen todistus J. A. G. Hymanderille 6.5.1861. II Hb:1).

Lähde- ja kirjallisuusluettelo

Lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainitaan kaikki tekstissä käytetyt lähteet. Luettelo laaditaan tekstin jälkeen ja järjestetään aakkosjärjestykseen seuraavien pääperiaatteiden mukaisesti:

Kirjoittajan sukunimi, etunimi (julkaisuvuosi) Kirjan nimi. Mahdollinen alaotsikko. Julkaisupaikka: Kustantaja. 

Jos samalla kirjoittajalla on useita lähteitä, ne ilmoitetaan vanhimmasta lähteestä alkaen. Jos samalla kirjoittajalla on useita lähteitä samana vuonna, lähteet ilmoitetaan pienellä kirjaimella vuoden jälkeen, esimerkiksi: Vapaavuori, Hannu (1997a), Vapaavuori, Hannu (1997b). 

Lähde- ja kirjallisuusluettelon voi halutessaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: 1) Lähteet ja Kirjallisuus, tai 2) Painamattomat lähteet, Kyselyt ja haastattelut, Sanomalehdet, Verkkosivut sekä Painetut lähteet ja tutkimuskirjallisuus.

Painamattomat lähteet

Ilmari Krohnin arkisto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma (SKS KIA).

Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto, Kansallisarkisto (KA).

Hellberg, Jan (2017) Haastattelut, videotallenteet ja kenttäpäiväkirja etnografisesta kenttätyöstä Angolan ja Namibian luterilaisissa kirkoissa. 

Huom.! Lähdeluetteloon ei sisällytetä arkistoyksikön tarkempia tietoja (signum), mutta ne tulee näkyä lähdeviitteissä.

Kyselyt ja haastattelut

Sähköinen lomakekysely Helsingin ja Oulun hiippakuntien seurakunnissa toimiville kirkkomuusikoille tammi–helmikuussa 2022. Yhteensä 40 vastaajaa (V1–V 40).

Anna Pulli-Huomon haastattelu 18.5.2025.

Sanomalehdet

Helsingin Sanomat 1956. 

Verkkosivut

Kauneimmat Joululaulut (2022) Suomen Lähetysseura https://kauneimmatjoululaulut.fi (luettu 31.8.2022).

Krohn, Tiina (2004) ”Krohn-suvun vaellustarina” http://www.krohnfamily.org/historia.php?lang=0 (luettu 2.8.2022).

Painetut lähteet ja tutkimuskirjallisuus

Lampinen, Leena & Korkalainen, Samuli (2023) ”Kirkkomuusikot, koronapandemia ja Kauneimmat Joululaulut työroolin ja työhyvinvoinnin näkökulmista”. Kokemuksia, käytäntöjä ja kohtaamisia rajoituksissa. Koronapandemia eksistentiaalisena, eettisenä ja uskonnollisena kysymyksenä. Toim. Laura Kallatsa & Jonna Ojalammi. Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, 192–215.

Rintamäki, Sirkku (2023) Villivirrestä virsileikkiin. Virren luomisesta luovaan virteen. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Virsikirjan lisävihko (2016) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 2015 hyväksymä virsikirjan lisävihko. Helsinki: Lasten Keskus ja Kirjapaja.

Wallmann, Johannes (1997 [1990]) Totinen kääntymys ja maailmanparannus. Pietismi kirkkohistoriallisena ilmiönä. Suom. Esko M. Laine. Helsinki: Kirjaneliö.

Werner, Michael & Zimmermann, Bénédicte (2006) ”Beyond comparison: histoire croisée and the challenge of reflexivity”. History and Theory, 45/1: 30–50. 

Muita ohjeita

Lyhenteet: Mikäli mahdollista, älä käytä lyhenteitä leipätekstissä. Sulkeiden sisällä ja alaviitteissä voi käyttää vakiintuneita lyhenteitä, kuten ”ks. esim.”, ”mm.” jne.

Yhdysmerkit ja ajatusviivat: Kytke automaattinen tavutus pois. Älä myöskään tavuta sanoja itse.

Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö on erotettava toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden välissä (sivut 178–180, vuosina 1963–1970).

Numerot: Numerot yhdestä yhdeksään kirjoitetaan kirjaimin, paitsi silloin, kun ne liittyvät toiseen numeroon (esim. 9–16-vuotiaat). Vältä virkkeen aloittamista numerolla. Numerot sata, tuhat, miljoona ja miljardi kirjoitetaan kirjaimin silloin, kun se on tekstissä luontevaa (esim. ”sata vuotta myöhemmin”). Vuosiluvut kirjoitetaan aina kokonaisina, myös toisen vuosiluvun yhteydessä (esim. 1945–1948; ei 1945–48)