Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista

Kuvituskuva

##submission.downloads##

Författare

Jyrki Ilva
Johanna Lilja

Synopsis

Tässä selvityksessä tarkastellaan kotimaisten tieteellisten lehtien avoimen julkaisemisen (open access) nykytilaa ja rahoitusvaihtoehtoja. Kotimainen tiedekustantaminen poikkeaa monessa suhteessa kansainvälisestä vahvasti keskittyneestä kustannustoiminnasta: kotimaiset kustantamot ovat pieniä, lehtiä julkaisevat suurelta osin tieteelliset seurat, ja ne ovat hinnaltaan edullisia verrattuna suurten kansainvälisten kustantamoiden lehtiin. Monet kansainvälisiä kieliä käyttävät lehdet ovat vakiinnuttaneet paikkansa oman alansa kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Suomen- ja ruotsinkieliset lehdet julkaisevat usein tieteellisten artikkelien lisäksi myös katsauksia, kirja-arvosteluja ja keskustelua. Ne muodostavat keskeisen linkin tiedeyhteisön ja tieteestä kiinnostuneen yleisön välillä. Niillä on myös tärkeä rooli tieteen terminologian kehittämisessä.

Tieteellinen julkaiseminen on tutkijalle merkittävin meritoitumisen väylä. Vuosina 2011-2012 yliopistojen henkilökunnan tieteellisistä julkaisuista 21 % ilmestyi kotimaisissa julkaisukanavissa. Tieteellisten lehtien vertaisarvioiduista alkuperäisartikkeleista kotimaisissa lehdissä ilmestyi noin 8 %. Muiden tieteellisissä lehdissä julkaistujen kirjoitusten, kokoomateosartikkeleiden ja monografioiden osalta kotimaisen julkaisemisen osuus oli selkeästi suurempi. Tieteenalojen välinen vaihtelu oli myös suurta. Teknillisissä tieteissä, luonnontieteissä ja lääketieteessä yli 90 % tieteellisistä julkaisuista ilmestyi kansainvälisissä julkaisukanavissa, kun taas humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä jopa yli puolet julkaisuista oli kotimaisia. Etenkin näiden tieteenalojen kannalta kotimaisten julkaisukanavien pitäminen elinvoimaisina on elintärkeää.

Suurin osa kotimaisista lehdistä ilmestyy edelleen painettuna, mutta monet niistä ovat saatavilla myös elektronisena versiona. 38 lehteä on mukana Elektra-palvelussa, joka tarjoaa kirjastoille maksullisen lisenssin sähköisten artikkelien käyttöön. Oikeustieteellisille lehdille on vastaava Edilex-palvelu. Nämä tarjoavat sähköisen julkaisemisen edut, mutta rajaavat pois osan mahdollisista käyttäjistä. Open access -julkaiseminen on erinomainen keino lisätä lehtien näkyvyyttä, laajentaa lukijakuntaa ja kasvattaa tieteellistä vaikuttavuutta. Se tukee suljettuja julkaisukanavia paremmin myös ajankohtaisia vaatimuksia tutkimusdatan ja -menetelmien avaamisesta.

Suurin osa kotimaisista tieteellisistä lehdistä on tieteellisten seurojen julkaisemia ja niiden talous perustuu osittain valtionapuun. Valtionapua saavista lehdistä 22 (29 %) on kokonaan ja välittömästi avoimia. Keskeisiä esteitä avoimelle julkaisemiselle on pelko myyntitulojen menetyksestä ja tieteellisten seurojen jäsenten katoamisesta, jos tärkeimpänä jäsenetuna pidetystä painetusta lehdestä luovutaan. Jos avoimuutta halutaan edistää, onkin välttämätöntä kehittää myyntituloja kompensoiva pysyvä rahoitusmekanismi.

Kansainvälisesti open access -lehtien yleisin rahoituskeino ovat tällä hetkellä kirjoittaja- eli käsittelymaksut. Osa lehdistä saa tukea taustayhteisöltään ja osa toimii minimoidulla taloudella ilmaisten palvelujen ja talkootyön varassa. Näiden osuus on kuitenkin kaventumassa. Uutena ratkaisuna rahoitukseen ovat tulleet julkaisuista hyötyvien organisaatioiden muodostamat konsortiot, kuten hiukkasfysiikan lehtiä rahoittava SCOAP3 tai monografioita rahoittava Knowledge Unlatched -projekti.

Kotimaisia avoimia lehtiä rahoitetaan tällä hetkellä seurojen tuella, valtionavulla, taustaorganisaation tai ainelaitosten tuella ja tilapäisesti säätiörahoituksella. Useimpien lehtien talous on niukkaa ja toimitus työskentelee talkootyönä tai pienten palkkioiden varassa. Kirjoittajamaksuja on kokeiltu vain muutamassa kansainväliselle yleisölle suunnatussa lehdessä. Tieteelliset seurat kokevat kirjoittajamaksujen uhkatekijöinä ennen kaikkea kirjoittajakunnan supistumisen, sillä julkaisumaksuja ei vielä sisälly kattavasti tutkimusrahoitukseen. Viimeaikainen keskustelu saalistavista lehdistä ei sekään rohkaise ottamaan kirjoittajamaksuja käyttöön. Jatkuvuuden takia seurat toivovat, että valtionapu säilyisi tulevaisuudessa samanmuotoisena kuin nykyäänkin. Seurat ovat myös valmiita itse tukemaan lehtiään, kuten tähänkin asti ovat tehneet. Parhaana rahoitustapana avoimelle julkaisemiselle seurat pitivät konsortiorahoitusta. Hajautettu rahoitus takaisi lehtien toimituksellisen itsenäisyyden paremmin kuin yhdestä taustaorganisaatiosta tuleva tuki. Se olisi parempi suoja talouden ailahteluja ja valtionhallinnossa tapahtuvia muutoksia vastaan.

Lehtien taloudesta tehty selvitys osoittaa, että välitön avoimuus saattaa vähentää tuntuvasti myyntituloja. Embargollinen eli viiveellinen julkaiseminen sen sijaan näyttää lukujen perusteella turvalliselta vaihtoehdolta. Myös rinnakkaistallennuksen salliminen voi olla luonteva väylä kohti avoimuutta, varsinkin lehdille, joiden paperiversiolla on laaja levikki. Pitkän tähtäimen kokonaisratkaisuksi rinnakkaistallennus ei kuitenkaan ole yksinään riittävä malli, sillä se ei todennäköisesti tulevaisuudessakaan ole täysin kattavaa. Lehdet joutuisivat joka tapauksessa arvioimaan politiikkaansa uudestaan siinä vaiheessa, kun lehden paperinen tai muu maksullinen versio ei enää olisi kannattava. Siksi selvityksen johtopäätös on, että tavoitteeksi on otettava open access -lehtien osuuden nostaminen vähintään 50 prosenttiin valtion tukea saavista lehdistä ja kestävän rahoitusmallin kehittäminen tätä varten. Tavoitteen toteuttamiseksi selvityksessä esitetään pilottihanketta vuosille 2015-2017. Alustava hankesuunnitelma esitetään selvityksen liitteessä 2.

Keskeiset selvityksessä ja pilotointisuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset:

1. Kotimaiset tieteelliset lehdet säilytetään elinvoimaisina.

2. Tavoitteeksi otetaan open access -lehtien osuuden kasvattaminen kolmivuotiskaudella noin 30:stä 50 prosenttiin valtionapua saavista lehdistä.

3. Avoimien lehtien hyödyntämiä teknisiä palveluita kehitetään ajanmukaiseksi siten, että lehdet ovat tasaveroisessa asemassa vastaavien kansainvälisten julkaisukanavien kanssa.

  • Kotimaiset lehdet kytketään osaksi tieteellisen julkaisemisen kansallisia ja kansainvälisiä infrastruktuureja, mikä edellyttää mm. pysyvien DOI- tunnisteiden käyttöönottoa.
  • Tuetaan mm. artikkelien näkyvyyttä, pysyvää saatavuutta, julkaisujen viitetietojen jatkokäyttöä tutkimushallinnon ja tiedonhaun järjestelmissä sekä yhteistyötä julkaisuihin liittyvän tutkimusdatan avaamiseksi

4. Kotimaisen open access -julkaisemisen yleisyyden ja vaikuttavuuden seurantaan kehitetään soveltuvia käytäntöjä ja mittareita.

5. Avoimen julkaisemisen rahoitusratkaisujen kehittäminen edellyttää laajaa kansallista yhteistyötä julkaisutoiminnassa mukana olevien ja siitä hyötyvien tahojen kesken.

  • Vuosille 2015-2017 ajoittuvalla pilotointihankkeella kokeillaan mahdollisuuksia hyödyntää konsortiomalliin perustuvaa rahoitusta.
  • Ilman embargoa ilmestyville open access -lehdille kohdistettu rahoitus kompensoi lehtien menettämiä myyntituloja ja tukee niiden toiminnan jatkuvuutta.
  • Lisäksi lehtiä rahoitetaan edelleen julkaisevien seurojen tuella ja valtionavulla.
  • Konsortion rahoittajiksi esitetään opetus- ja kulttuuriministeriötä, yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä tutkimusrahoittajia.
  • Konsortiorahoitus on kilpailtua rahoitusta, jota jaetaan soveltuvien lehden julkaisuvolyymiin, kirjoittajien taustaorganisaatioihin, aineiston käyttöön ja/tai laatuun liittyvien mittareiden perusteella. Hankkeen aikana selvitetään erilaisten vaihtoehtojen toimivuutta.
  • Rahoitusmalli vakiintuu pilotointikauden jälkeen säännölliseksi toimintamuodoksi.

6. Kotimaisten lehtien julkaisijat voivat valita avoimuuteen sellaisen tien, joka on niiden kannalta taloudellisesti mahdollinen.

  • Lehdet, jotka eivät osallistu pilotointihankkeeseen, voivat julkaista artikkelinsa avoimesti verkossa myös 6-12 kuukauden embargolla.
  • Etenkin kansainväliselle yleisölle suunnattujen lehtien osalta myös kirjoittajamaksut ovat mahdollinen vaihtoehto.
  • Lehtiä kannustetaan artikkeliensa rinnakkaistallennuksen sallimiseen ja niiden tallennusehdoista kerätään tiedot kansainväliseen Sherpa/Romeo-tietokantaan.
Kuvituskuva

##submission.downloads##

Publicerad

2014-01-01