Tieteellisten seurain valtuuskunta

The criteria for a good knowledge base

2024-05-24T09:08:48+03:00

Society's trust in research-based knowledge relies heavy on following good research practices. Research information is utilised at different stages of a decision-making process in
society. Research-based knowledge can provide a background for the goals of the government’s proposals and justify the significance of the measures needed to achieve these goals. The reliability of decision-making in society is based on the purposefulness and independence of the decision-making. A dive and well-documented knowledge base used in preparing the laws and decision-making in society increase the openness of the process and allow the decisions to be assessed. In organisations conducting scientific research, the researchers are guided by good scientific practices, which help support the culture of open scholarship. This document is a recommendation by the National Open Science and Research Coordination, which serves as complementary guidelines to the Policy for Open Scholarship. The recommendation is aimed at the drafters of legislation and comprises best practices for building a solid knowledge base on the basis of principles of responsible research. The key purpose of the recommendation is to supplement the guidelines for drafting government proposals.

Kriterierna för en god kunskapsbas

2024-05-24T09:12:55+03:00

Samhällets förtroende för forskningsdata är starkt beroende av att god forskningspraxis efterlevs. Forskningsdata utnyttjas i olika skeden av den samhälleliga beslutsprocessen. Med forskningsdata kan man ge en bakgrund till målen i regeringens propositioner och underbygga åtgärdernas betydelse för att uppnå
målen. Tillförlitligheten i det samhälleliga beslutsfattandet baserar sig på att beslutsfattandet är ändamålsenligt och oberoende. Mångsidigheten i och dokumenteringen av kunskapsunderlaget som används inom lagberedning och samhälleligt beslutsfattande ökar transparensen i processen och möjliggör beslutens bedömbarhet. Forskare inom organisationer som bedriver vetenskaplig forskning styrs av vetenskapliga praxis, som för sin del stöder transparens i forskningskulturen. Detta dokument är en proposition av Den nationella samordningen av öppen vetenskap och forskning och fungerar som en kompletterande anvisning för policy för öppen forskningskultur. Propositionen är specifikt riktad till lagberedare och i den har man samlat bästa praxis för sammanställande av ett gott kunskapsunderlag, som baseras på principerna för ansvarsfull vetenskap. Det centrala syftet med propositionen är att det ska utgöra en kompletterande anvisning till Anvisningar för utarbetande av regeringspropositioner.

Rekommendationer för öppen utbildning

2023-12-19T12:53:14+02:00

Recommendations for open education

2023-12-19T12:55:34+02:00

This publication brings together recommendations for open education. Recommendations specify the details of the National policy on open education and educational resources.

Tapahtumajärjestäjän opas

2023-02-06T07:06:11+02:00

Opas neuvoo kiinnittämään huomiota tapahtumajärjestämisen juridisiin reunaehtoihin. Näitä reunaehtoja ovat etenkin tapahtumien turvallisuuteen, osallistujien tietosuojaan, tapahtumatallenteiden ja tapahtumissa otettavien valokuvien tekijänoikeuksiin sekä tallenteiden saavutettavuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi osa tapahtumajärjestelyihin liittyvistä toimintatavoista on vastuullisuuden näkökulmasta sellaisia, joita kannattaa noudattaa, vaikka laki ei niin velvoittaisi. Näiden ohella opas sisältää ohjeita äänitallenteiden hallinnoinnista ja niitä koskevien juridisten velvoitteiden noudattamisesta.

Hyvän tietopohjan kriteereitä

2024-05-24T09:00:00+03:00

Yhteiskunnan luottamus tutkittuun tietoon nojaa vahvasti hyvien tutkimuskäytäntöjen noudattamiseen. Tutkimustietoa hyödynnetään yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tutkitulla tiedolla voidaan taustoittaa hallituksen esitysten tavoitteita ja perustella toimenpiteiden merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskunnallisen päätöksenteon luotettavuus perustuu päätöksenteon asianmukaisuuteen ja riippumattomuuteen. Lainvalmistelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa käytetyn tietopohjan monipuolisuus ja dokumentointi lisäävät prosessin avoimuutta ja mahdollistavat päätösten arvioitavuutta. Tieteellistä tutkimusta tekevissä organisaatioissa tutkijoita ohjaavat hyvät tieteelliset käytännöt, jotka osaltaan tukevat toimintakulttuurin avoimuutta. Tämä dokumentti on Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation suositus, joka toimii täydentävänä ohjeistuksena toimintakulttuurin avoimuuden linjaukselle. Suositus on suunnattu eritoten lainvalmistelijoille ja siihen on koottu parhaita käytäntöjä hyvän tietopohjan koostamisesta pohjautuen vastuullisen tieteen periaatteisiin. Suosituksen keskeisenä tarkoituksena on toimia täydentävänä ohjeena Hallituksen esitysten laatimisohjeelle.

Open education and educational resources, open access to scholarly publications. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021–2025: Policy component for open access to theses

2024-05-17T11:23:55+03:00

The Declaration for Open Science and Research states that "In the research community, responsible openness is a part of everyday research throughout the research process, and research organisations have assessment practices, incentives, and services in place to support this." This also applies to the thesis process, and this policy component on open access to theses applies to all theses completed in higher education institutions (bachelor’s and master’s theses at universities and universities of applied sciences, advanced studies theses, licentiate theses, and doctoral theses).

Open science enables a broader use of research results by the research community and society, thus increasing the impact of research as well as the level of scholarship and innovation in society. Openness and the transparency of the process are also intended to support the quality of research. In the context of universities of applied sciences, a thesis is a task that requires and demonstrates expertise and takes into account aspects of the challenges of working life, thus making openness particularly useful from a professional point of view. The policy component on open access to theses has been developed to serve these basic objectives from the perspective of theses.

Oppimisen ja oppimateriaalien sekä tutkimusjulkaisujen avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Opinnäytetöiden avoimuuden osalinjaus

2024-05-17T10:58:06+03:00

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa todetaan: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” Tämä koskee myös opinnäytetyöprosessia, ja tämä avoimuuden osalinjaus koskee kaikkia korkeakoulujen opinnäytetöitä (tutkintoon johtavat kandidaatintutkielmat, pro gradu -työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat).

Tutkimuksen avoimuudella mahdollistetaan tutkimustulosten laajempi käyttö tutkimusyhteisössä ja yhteiskunnassa, mikä lisää tutkitun tiedon vaikuttavuutta, sivistystä ja innovaatioita. Avoimuuden ja prosessin läpinäkyvyyden on tarkoitus myös tukea tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäytetyö on asiantuntemusta edellyttävä ja osoittava tehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat, jolloin avoimuudesta voidaan katsoa olevan hyötyä erityisesti ammatillisesta näkökulmasta. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on tehty palvelemaan näitä perustavoitteita opinnäytetöiden näkökulmasta.

Öppen utbildning och öppna lärresurser samt öppen tillgång till forskningspubliktioner. Policy och åtgärdsprogram för det finländska högskole- och forskarsamfundet 2021–2025: Delpolicy för öppen tillgång till lärdomsprov

2024-05-17T11:04:25+03:00

I Deklarationen för öppen vetenskap och forskning konstateras att "[a]nsvarsfull öppenhet är en del av forskningssamfundets vardag genom hela forskningsprocessen. Forskningsorganisationerna har utvärderingspraxis, incitament och tjänster som stöder öppen vetenskap och forskning." Detta gäller också lärdomsprovsprocessen, och denna delpolicy omfattar alla lärdomsprov som genomförs vid högskolor (kandidatavhandlingar som leder till examen, avhandlingar pro gradu, lärdomsprov för fördjupade studier i medicin, odontologi och veterinärmedicin, examensarbeten för yrkeshögskoleexamen och högre yrkeshögskoleexamen, licentiatavhandlingar samt doktorsavhandlingar).

Öppenhet i forskning möjliggör bredare användning av forskningsresultat i forskningssamfundet och samhället, vilket ökar den forskningsbaserade kunskapens genomslag samt bildning och innovation. Processens öppenhet och transparens ska också främja forskningens kvalitet. Sett ur yrkeshögskolesynvinkel kräver och demonstrerar ett lärdomsprov sakkunskap, och det beaktar också olika aspekter på arbetslivets utmaningar. Därmed kan öppenhet ses som särskilt värdefullt ur ett yrkesperspektiv. Delpolicyn för öppen tillgång till lärdomsprov är utformad för att tillgodose dessa grundläggande mål ur lärdomsprovens perspektiv.

Oppimisen avoimuuden suosituksia

2023-12-19T12:49:37+02:00

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen johdannossa linjauksen yksityiskohtia täsmentämään suunniteltiin kansallisia suosituksia, jotka auttaisivat organisaatioita toteuttamaan linjauksen toimenpiteitä ja antaisivat opettajille ja muille opetuksen järjestämiseen osallistuville henkilöille hyviä vinkkejä avoimen oppimisen edistämiseen ja avointen oppimateriaalien hyödyntämiseen ja laatimiseen. Tähän julkaisuun on koottu tähän asti valmistuneet suositukset.

The Open Science and Research Reference Architecture 2024–2030

2024-02-28T11:35:53+02:00

The Open Science and Research Reference Architecture was developed on the initiative of the National Open Science and Research Steering Group and the Ministry of Education and Culture. The reference architecture enables a controlled development and response of open science and research in continuous change. It ensures the stability of research structures as important facilitators of research.

The Open Science and Research Reference Architecture is based on the goals set out in the Declaration for Open Science and Research, as well as the policies specifying these goals and the objectives and actions derived from them. Where necessary, the architecture has been complemented on the basis of international open science frameworks, such as UNESCO Recommendation on Open Science.

The Open Science and Research Reference Architecture was created by a two-year working group appointed by the National Open Science and Research Steering Group. In the spring of 2021, a preparation group appointed by the Steering group prepared the task assignment for the working group. The working group chairs included Jukka Heikkilä from the Finnish Union of University Professors (first chair in 2022) and Susanna Nykyri from Tampere University (first chair in 2023). Ilmari Jauhiainen and Marita Kari from the Federation of Finnish Learned Societies served as the secretaries of the working group. The Open Science and Research Reference Architecture underwent a round of public feedback for the period of 17 April – 2 June 2023.

Referensarkitektur för öppen vetenskap och forskning 2025–2030

2024-02-28T11:30:37+02:00

Referensarkitekturen har utarbetats på initiativ av Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning samt Undervisnings och kulturministeriet. Referensarkitekturen möjliggör en kontrollerad utveckling av och reaktion på öppen vetenskap och forskning i ständig förändring. Den säkerställer stabiliteten hos forskningens strukturer, vilket är en viktig förutsättning för forskning.

Referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning bygger på de mål som anges i Deklarationen för öppen vetenskap och forskning. Den bygger även på de policyer som förtydligar dessa mål samt de specifika mål och åtgärder som fastställs i policy erna. Vid behov kompletteras arkitekturen enligt internationella trender inom öppen vetenskap, såsom Unescos rekommendation för öppen vetenskap.

Referensarkitekturen för öppen vetenskap och forskning har utarbetats av en tvåårig arbetsgrupp som inrättats av Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning. Arbetsgruppens uppdrag bereddes under våren 2021 av en beredningsgrupp som utsågs av styrgruppen. Arbetsgruppens ordförande var Jukka Heikkilä, Professorsförbundet (1 ordf. 2022) och Susanna Nykyri, Tammerfors universitet (1 ordf. 2023). Arbetsgruppens sekreterare var Ilmari Jauhiainen, VSD och Marita Kari, VSD. Referensarkitekturen kommenterades offentligt 17.4–2.6.2023.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030

2024-02-28T11:22:35+02:00

Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri on laadittu Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän sekä opetus-ja kulttuuriministeriön aloitteesta. Viitearkkitehtuuri mahdollistaa avoimen tieteen ja tutkimuksen hallitun kehityksen ja reagoimisen jatkuvassa muutoksessa huolehtien tutkimuksen rakenteiden vakaudesta tärkeänä tutkimuksen mahdollistajana.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri perustuu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa esitellyille päämäärille sekä julistuksen päämääriä täsmentäville linjauksille ja niiden määrittämille tavoitteille ja toimenpiteille. Tarvittaessa arkkitehtuuria täydennetään kansainvälisten avoimen tieteen virtausten, kuten UNESCOn Avoimen tieteen suosituksen pohjalta.

AVOTT-viitearkkitehtuurin on laatinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän perustama kaksivuotinen työryhmä. Työryhmän tehtävänantoa valmisteli keväällä 2021 ohjausryhmän nimeämä valmisteluryhmä. Työryhmän puheenjohtajiston muodostivat Jukka Heikkilä, Professoriliitto (1 pj vuonna 2022) ja Susanna Nykyri, Tampereen yliopisto (1 pj vuonna 2023). Työryhmän sihteereinä toimivat Ilmari Jauhiainen, TSV ja Marita Kari, TSV. AVOTT-viitearkkitehtuuri oli julkisella kommentoinnilla 17.4.–2.6.2023.

Open research data and methods. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021–2025

2023-05-08T09:22:21+03:00

This Policy for Open Access to Research Data and Methods supports the Declaration for Open Science and Research 2020–2025 and its overarching principle that research should be as open as possible and as closed as necessary. This policy builds on extensive national and international work and dialogue. It has been drawn up by the Finnish research community and coordinated by National Coordination for Open Science and Research (the Federation of Finnish Learned Societies).

The policy focuses on the openness of research data, methods, and infrastructures. It views openness as an element of research quality and impact across the full life cycle of research and as an opportunity to advance global inclusivity in research. It considers research data and methods as independent research outputs, and generally encourages opening up the research process as early and widely as possible, and requests that limitations to openness should be justified. Existing frameworks, such as the FAIR principles, can be used to regulate the level of openness for research data and various types of methods.

All fields of higher education and research are covered by this policy. The diversity across fields forms challenges for translating and implementing best practices. The policy emphasises general principles of responsible management of research resources, access to appropriate services, and responsible research evaluation. These guiding principles have been formulated as specific objectives and actions for researchers, research and funding organisations, and other actors. The Open Science Coordination at the Federation of Finnish Learned Societies will monitor the implementation and further development of this policy as part of the national open science monitoring programme.

Öppna forskningsmaterial och -metoder. Policy och åtgärdsprogram för det finländska högskole- och forskarsamfundet 2021–2025

2023-05-08T09:18:56+03:00

Denna policy för öppen tillgång till forskningsdata och -metoder stöder Deklaration för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 och dess övergripande princip om att forskning ska vara så öppen som möjligt och så sluten som nödvändigt. Denna policy bygger på omfattande nationellt och internationellt arbete samt dialog. Den har utarbetats av det finländska forskningssamfundet och koordinerats av Samordningen för öppen vetenskap och forskning (Vetenskapliga samfundens delegation i Finland).

Policyn fokuserar på öppenhet hos forskningsdata, metoder och infrastrukturer. Den behandlar som en del av forskningens kvalitet och genomslagskraft under forskningens hela livscykel och som en möjlighet att främja global delaktighet inom forskning. Forskningsdata och forskningsmetoder betraktas som självständiga forskningsresultat, och policy uppmuntrar till att öppna forskningsprocessen så tidigt och i så stor utsträckning som möjligt samt kräver att begränsningar av öppenheten motiveras. Befintliga ramar, såsom FAIR-principerna, kan användas för att reglera graden av öppenhet för forskningsdata och olika typer av metoder.

Denna policy omfattar alla områden inom högre utbildning och forskning. Forskningsgrenarnas mångfald utgör utmaningar när det gäller att tolka och implementera god praxis. I policyn betonas de allmänna principerna om ansvarsfull förvaltning av forskningsresurser, tillgång till lämpliga tjänster och ansvarsfull forskningsutvärdering. Dessa vägledande principer har formulerats som specifika mål och åtgärder för forskare, forsknings- och finansieringsorganisationer samt andra aktörer. Samordningen av öppen vetenskap och forskning kommer att följa upp genomförandet och den fortsatta utvecklingen av denna policy som en del av den nationella uppföljningen av öppen vetenskap

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025

2023-05-08T09:09:21+03:00

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimusaineistojen tulisi olla niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö ja sitä koordinoi Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Linjaus keskittyy tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuteen. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä tilaisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.

Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä perusperiaatteet on ilmaistu erityisinä tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Selvitys tiedonjulkistamisen apurahoista 2019-2021

2023-07-11T12:59:39+03:00

Selvitys kartoittaa vuosina 2019-2021 tiedonjulkistamisen apurahan saaneiden käsityksiä apurahasta ja apurahalla tehdyn luovan työn kerrannaisvaikutuksia. Tiedonjulkistamisen apurahat ovat tehokas, tarpeellinen ja syvästi arvostettu tietokirjallisuuden rahoitusmuoto. Kerrannaisvaikutuksia ovat tekijöiden mm. teknisten ja sisällöllisten taitojen karttuminen, tekijöiden verkostoituminen sekä apurahoitetusta työstä syntynyt muu toimeliaisuus. Selvitys käy myös läpi tietokirjallisuuden kirjoittamiseen suunnatut julkiset tuet.

Publication Forum review of ratings in 2022

2023-02-23T09:31:58+02:00

At the beginning of 2023, a new Publication Forum classification was published. This report describes the implementation and main features of the 2023 classification. The report describes JUFO’s background, maintenance and operations, the classification criteria and processes of the re-evaluation of levels 2 and 3 carried out in 2022, the characteristics of the 2023 classification, and the key changes in university publishing in 2016–2021.

Julkaisufoorumi-luokituksen päivitysarviointi 2022

2023-02-23T09:22:49+02:00

Vuoden 2023 alusta julkaistiin uusi Julkaisufoorumi-luokitus. Tässä raportissa kuvataan luokituksen toteutus ja pääpiirteet. Raportissa kuvataan JUFO:n tausta, ylläpito ja toiminta, vuonna 2022 toteutetun tasojen 2 ja 3 uudelleenarvioinnin kriteerit ja -prosessit, vuoden 2023 luokituksen ominaisuudet, sekä yliopistojen julkaisutoiminnan keskeiset muutokset 2016−2021.

Kansalaistieteen opas tutkijalle

2022-08-08T14:15:56+03:00

Tutkijat ovat osa sitä yhteiskuntaa ja todellisuutta, jota he tutkivat. Siksi tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin kuuluvat vastuullisuus, avoimuus ja vaikuttavuus. Tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on perinteisesti lähestytty tutkimustuloksista tiedottamisen näkökulmasta. Vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa on yksi vastuullisen ja vaikuttavan tieteen edellytyksistä. Digiaika on lisännyt vuorovaikutuksen keinoja ja muuttanut tapaamme tuottaa, jakaa ja käyttää tietoa. Kansalaistiede tutkimuksenteon tapana mahdollistaa vuorovaikutuksen tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa aina tutkimuskysymyksen määrittelystä aineiston keruuseen, analyysiin ja tulosten hyödyntämiseen saakka. Kansalaistieteellä on tämän vuoksi merkittävä rooli tieteen ja yhteiskunnan välisenä sillanrakentajana. Kansalaistieteestä on julkaistu osana avoimen tieteen kulttuurin linjausta vuonna 2022 suositus tutkimusorganisaatioille. Tämä tutkijan opas toimii täydentävänä osana kansalaistieteen kansallisen ohjeistuksen kokonaisuutta.

Forskarens guide till medborgarforskning

2022-08-08T15:29:55+03:00

Forskare är en del av det samhälle och den verklighet de studerar. Därför hör ansvar, öppenhet och genomslagskraft till principerna för vetenskaplig forskning. Forskningens genomslag i samhället har av tradition förknippats med information om forskningsresultaten. Växelverkan med samhället är en förutsättning för ansvarsfull forskning med genomslag. Den digitala tidsåldern har introducerat nya metoder för växelverkan och förändrat vårt sätt att producera, dela och använda information. Medborgarforskning är en forskningsmetod som möjliggör växelverkan i alla faser av forskningsprocessen, från frågeställning till materialinsamling, analys och tillämpning av resultaten. Därför spelar medborgarforskningen en betydelsefull roll som brobyggare mellan vetenskapen och samhället. I anslutning till policyn för öppen forskningskultur publicerades 2022 en rekommendation om medborgarforskning (på finska) för forskningsorganisationer. Denna guide för forskare kompletterar de nationella anvisningarna om medborgarforskning.

Open education and educational resources. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021-2025. Policy components 1 (Open access to educational resources) and 2 (Open educational practices)

2022-06-13T12:22:26+03:00

The policy is composed of joint principles and policy components of (a) open access to educational resources and (b) open educational practices that determine objectives and actions. The principles define the general terms and conditions for promoting open education and educational resources. They consist of important principles for the higher education and research community that must be adhered to in the promotion of openness. The objectives recorded in the policy components are more time-dependent goals that involve concrete actions.

Öppen utbildning och öppna lärresurser. Policy och åtgärdsprogram för det finländska högskole- och forskarsamfundet 2021–2025. Delpolicyer 1 (Öppen tillgång till lärresurser) och 2 (Öppna lärmetoder)

2022-06-13T12:17:40+03:00

Denna policy har utformats av det finländska högskoleoch forskarsamfundet. Ansvaret för arbetet har legat hos en arbetsgrupp som sammankallats av Expertgruppen för öppen utbildning inom Samordningen av öppen vetenskap vid Vetenskapliga samfundens delegation (TSV). Arbetet har letts av den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning. Denna policy stöder Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025. Denna policy består av gemensamma principer samt delpolicyer för (a) öppen tillgång till lärresurser och b) öppna lärmetoder där mål och åtgärder fastställs.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaukset 1 (Oppimateriaalien avoin saatavuus) ja 2 (Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt)

2022-06-13T12:03:58+03:00

Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (b) avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä. Periaatteissa määritellään yleiset ehdot oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden edistämiselle. Ne sanoittavat korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tärkeitä asioita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta edistettäessä. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä

Self-evaluation tool for culture of open scholarship services

2022-10-03T14:30:37+03:00

A self-evaluation tool for services has been developed to support the Policy for Open Scholarship, which takes into account the recommendations of all previous national policies on open science. The purpose of the tool is to assist research organisations in the self-evaluation and development of services and making them available. The organisation may produce the services alone, in cooperation with other organisations or utilise services at the national and international level. Measures promoting the openness of evaluation, learning, research data and publishing, which are also included in the Policy for Open Scholarship currently being prepared, are made concrete with minimum and ideal criteria. These criteria facilitate different target levels for different types of research organisations at different starting levels. The measures and criteria of the self-evaluation tool are also used in the national monitoring model for open science. The tool is intended for the self-assessment of organisations and the development of services, while the monitoring model makes it possible to assess the maturity level of the entire open science field.

Verktyg för självutvärdering av tjänster inom den öppna forskningskulturen

2022-10-03T14:13:29+03:00

Som stöd för Policyn för öppen forskningskultur har man utvecklat ett verktyg för självutvärdering av tjänster, som beaktar rekommendationerna i alla tidigare nationella riktlinjer för öppen vetenskap. Syftet med verktyget är att hjälpa forskningsorganisationerna att utvärdera och utveckla sina tjänster och göra dem tillgängliga. Organisationen kan producera tjänsterna ensam, i samarbete med andra organisationer eller utnyttja tjänster på nationell och internationell nivå. Åtgärder som främjar öppenhet gällande utvärdering, utbildning, forskningsdata och publicering, vilka också tas upp i Policyn för öppen forskningskultur, konkretiserar kriterierna på miniminivå och idealnivå. Dessa kriterier möjliggör olika målnivåer för olika typer av forskningsorganisationer på olika utgångsnivåer. Självutvärderingsverktygets åtgärder och kriterier utnyttjas också i den nationella uppföljningsmodellen för öppen vetenskap. Verktyget är avsett för organisationernas självutvärdering och utveckling av tjänster, medan uppföljningsmodellen gör det möjligt att bedöma hela fältets mognadsnivå gällande öppen vetenskap.

Recommendation for citizen science

2022-10-03T11:41:00+03:00

The purpose of this recommendation is to provide research organisations and their funders as well as other organisations operating in the interface of the civil society with principles and guidelines for promoting citizen science. The recommendation provides answers to questions on how to make citizen science projects more appealing to researchers and how citizen science methods give researchers recognition and merits. The recommendation concerns specific issues in citizen science and provides ways of establishing citizen science as an equal scientific method with other scientific methods in use. The aim of this recommendation is to provide a basis for ensuring the quality of citizen science research in the Finnish scientific community.

Rekommendation för medborgarforskning

2022-10-03T11:01:11+03:00

Syftet med denna rekommendation är att ge forskningsorganisationer och deras finansiärer samt andra organisationer som verkar i vetenskapssamfundets gränssnitt principer och anvisningar för att främja medborgarforskning. Rekommendationen ger svar på frågor om hur medborgarforskningsprojekt kan göras mer lockande för forskare och hur medborgarforskningsmetoder ger forskare erkännande och meriter. Rekommendationen behandlar specialfrågor inom medborgarforskning och erbjuder sätt att etablera medborgarforskning som en jämbördig vetenskaplig metoder. Syftet med denna rekommendation är att erbjuda en grund för säkerställande av kvaliteten på medborgarforskningen i det finländska vetenskapssamfundet.

Open science recommendation and checklist for research, development and innovation activities in collaboration between research organisations and companies

2022-09-30T16:53:27+03:00

This is a recommendation for the implementation of an open science approach in research, development and innovation activities (RDI activities) between Finnish research organisations and companies. RDI activities are often carried out through RDI projects. The recommendation describes how research results and data generated in company collaboration can be utilised and/or disseminated safely, efficiently and as openly as possible. The recommendation was written in cooperation by open science coordination, the openness in company collaboration working group and the Finnish scientific community and business community. It is consistent with the Declaration for Open Science and Research 2020-2025, the open operating culture policy currently under preparation and other national recommendations arising from the coordination of open science.

Rekommendation och checklista för öppen vetenskap inom ömsesidig forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan forskningsorganisationer och företag

2022-09-30T16:24:28+03:00

Detta är en rekommendation för genomförande av den öppna vetenskapens verksamhetsformer i forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan finländska forskningsorganisationer och företag (FUI-verksamhet) . FUI-verksamhet genomförs ofta via FUI-projekt. I denna rekommendation redogörs för hur forskningsresultat och -material som uppkommer inom företagssamarbetet kan utnyttjas och/eller spridas på ett säkert, effektivt och så öppet sätt som möjligt. Rekommendationen har skrivits i samarbete mellan Samordningen av öppen vetenskap och forskning, arbetsgruppen för öppenhet i företagssamarbete, det finländska vetenskapssamfundet och näringslivet. Den är förenlig med Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025, Policyn för öppen forskningskultur och andra nationella rekommendationer som uppkommit i samordningen av öppen vetenskap och forskning.

Vem hör till vetenskapliga samfund? Rapport om resultaten av vetenskapliga samfunds medlemsenkät

2022-08-12T13:54:54+03:00

År 2022 genomförde Vetenskapliga samfundens delegation (TSV) en utredning av medlemmar i vetenskapliga samfund. Syftet med utredningen var att samla in information om medlemmar i finländska och internationella vetenskapliga samfund och praxis gällande läsning av vetenskapliga tidskrifter. Materialet till utredningen samlades in med enkäten ” Vem hör till vetenskapliga samfund?”, som riktades till medlemmar i vetenskapliga samfund och forskare som är verksamma i Finland.

Kuka kuuluu tieteelliseen seuraan? Raportti tieteellisten seurojen jäsenistökyselyn tuloksista

2022-08-12T13:38:31+03:00

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) teetti vuonna 2022 selvityksen tieteellisten seurojen jäsenistöä koskien. Selvityksen tavoitteena oli kerätä tietoa suomalaisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen jäsenistöstä ja tieteellisten lehtien lukemisen käytännöistä. Aineisto selvitystä varten kerättiin kyselyllä ”Kuka kuuluu tieteelliseen seuraan?”, joka osoitettiin tieteellisten seurojen jäsenille ja Suomessa toimiville tutkijoille.

Who belongs to a learned society? A report on the findings of the membership survey among learned societies

2022-08-12T13:49:26+03:00

In 2022, the Federation of Finnish Learned Societies worked on a report on the membership of learned societies. The objective of the report was to collect information on the membership of Finnish and international learned societies and practices in terms of reading scientific journals. The material for the report was collected through a questionnaire named ‘Who belongs to a learned society’, which was sent to the members of learned societies and researchers working in Finland.

Uppföljningsmodell för öppen vetenskap och forskning - Principer och tillvägagångssätt

2022-05-05T07:29:32+03:00

År 2020 tillsatte Den nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning en arbetsgrupp för att utveckla nästa generations uppföljningsmodell för öppen vetenskap och forskning i Finland. Resultatet av arbetsgruppens arbete är den uppföljningsmodell som presenteras här och som består av föremålen för uppföljning, indikatorer och deras informationskällor. Uppföljningen ger en situationsbild av de verksamhetsmodeller inom öppen vetenskap och forskning som tillämpas av det finländska forskningssamfundet och dess organisationer samt av de framsteg som gjorts. Som ram för uppföljningen fungerar Deklarationen för öppen vetenskap och forskning samt nationella policyer som tagits fram för att stöda den. Uppföljningens fokus ligger på att utvärdera i vilken grad de mål som anges i deklarationen och policyerna har uppnåtts.

Monitoring model for open science and research - Principles and practices

2022-04-29T08:46:17+03:00

In 2020, the National Steering Group for Open Science and Research established a working group to develop a next generation model for monitoring open science and research in Finland. The outcome of the efforts of the working group is presented here as a monitoring model consisting of the subjects to be monitored, the indicators and their data sources. Monitoring is used to create an overview of the operating models and achievements of open science and research applied by the Finnish research community and its organisations. The monitoring framework is the Open Science and Research Declaration and its supporting policies. Monitoring focuses on assessing the achievement of the objectives set out in the declaration and policies.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantamalli - periaatteet ja toimintatavat

2022-04-26T09:43:03+03:00

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä asetti vuonna 2020 työryhmän kehittämään avoimen tieteen ja tutkimuksen seuraavan sukupolven seurantamallia Suomessa. Työryhmän työn tulos on tässä esitettävä seurantamalli, joka koostuu seurannan kohteista, indikaattoreista ja niiden tietolähteistä. Seurannan avulla tuotetaan tilannekuvaa suomalaisen tutkimusyhteisön ja sen organisaatioiden soveltamista avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamalleista ja saavutuksista. Seurannan raameina toimivat Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus sekä sitä tukevat linjaukset. Seuranta keskittyy julistuksessa ja linjauksissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin.

Selvitys kotimaisten tieteellisten julkaisujen toimitusten koulutus- ja yhteistyötoiveista

2022-04-12T13:14:20+03:00

Selvitys pohjautuu keväällä 2021 toteutettuun kyselyyn. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kotimaisten tiedelehtien tarpeita kirjoittajakoulutusten, verkostotapaamisten, toimittajakoulutuksen, julkaisemisen haasteiden tai muun tuen suhteen. Selvitys pyrki kattamaan kotimaiset tieteelliset julkaisut laajasti eri tieteenaloilta. Selvityksen pohjalta voidaan suunnitella koulutuksia ja myöhempää yhteistyötä.

Avoimen toimintakulttuurin palveluiden itsearviointityökalu

2022-04-11T15:07:39+03:00

Toimintakulttuurin avoimen linjauksen tueksi on kehitetty palveluiden itsearviointityökalu, joka huomioi kaikkien aiempien avoimen tieteen kansallisten linjausten suositukset. Työkalun tarkoituksena on auttaa tutkimusorganisaatioita palveluiden itsearvioinnissa, kehittämisessä ja saataville asettamisessa.

Kansalaistieteen suositus

2022-04-11T15:03:58+03:00

Suosituksen tarkoituksena on antaa tutkimusorganisaatioille ja näiden rahoittajille sekä muille kansalaisyhteisön rajapinnassa toimiville organisaatioille periaatteet ja ohjeet kansalaistieteen edistämiseksi. Suositus antaa vastauksia kysymyksiin siitä, miten kansalaistiedehankkeet saadaan houkuttelevammaksi tutkijoille ja miten kansalaistieteen menetelmät tuovat tutkijoille tunnustusta ja meriittejä. Suositus käsittelee kansalaistieteen erityiskysymyksiä ja tarjoaa tapoja kansalaistieteen vakiinnuttamiseksi yhdeksi tasavertaiseksi käytössä olevista tieteellisistä menetelmistä. Suosituksen tavoitteena on tarjota perusta kansalaistieteen tutkimuksen laadun varmistamiseksi suomalaisessa tiedeyhteisössä.

Avoimen tieteen suositus sekä tarkistuslista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan

2022-04-11T14:52:06+03:00

Tämä on suositus avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa). Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Suositus on kirjoitettu yhteistyössä avoimen tieteen koordinaation, avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmän ja suomalaisen tiedeyhteisön sekä elinkeinoelämän kesken.

Policy för öppen forskningskultur

2022-04-11T14:31:06+03:00

Denna riktlinje består av tidigare riktlinjer och rekommendationer som gjorts inom ramen för den nationella samordningen av öppen vetenskap och forskning så att fokus nu ligger på öppenheten i organisationens forskningskultur. Dessutom kompletteras de tidigare riktlinjerna med perspektiv på tjänster, incitament och kommunikation.

Policy for open scholarship

2022-04-11T14:23:02+03:00

The policy for open scholarship brings together the previous policies and recommendations made within the framework of the Open Science and Research Coordination. The policy focuses on the culture of open scholarship of an organisation. In addition, previous policies will be supplemented with perspectives related to services, incentives, and interaction.

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus

2022-04-11T14:15:18+03:00

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus kokoaa yhteen kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation piirissä tehtyjen aikaisempien linjausten ja suositusten näkökulmia siten, että huomio on organisaation toimintakulttuurin avoimuudessa. Lisäksi aiempia linjauksia täydennetään palveluihin, kannustimiin ja vuorovaikutukseen liittyvillä näkökulmilla.

Tieteelliset seurat ja vastuullinen tiede

2022-03-03T14:01:24+02:00

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) selvitti jäsenseurojensa vastuullisen tieteen toimintaa liittyen avoimeen tieteeseen, tutkimusetiikkaan ja tutkimuksen arviointiin. Näiden lisäksi tarkasteltiin tieteellisten seurojen tieteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen edistämiseen liittyvää toimintaa sekä koronapandemian vaikutuksia seurojen toimintaedellytyksiin. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella marraskuussa 2021. Kyselyyn vastasi 116 eri tieteenaloja edustavaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseuraa.

Learned Societies and Responsible Research

2022-03-04T15:28:35+02:00

The Federation of Finnish Learned Societies studied its member societies’ activities related to responsible research in connection to open science, research integrity and research evaluation. In addition to these areas, the assessment covered the societies’ scientific activities and activities promoting societal impact, as well as the effects of the coronavirus pandemic on the societies’ ability to operate. The material was gathered through a survey carried out in November 2021. A total of 116 member societies, representing various fields, responded to it.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio 2018–2021

2021-12-17T10:47:27+02:00

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio (AVOTT-koordinaatio) on toiminut osana tutkimusyhteisöä kolme vuotta. Tänä aikana on laadittu keskeiset tavoitteet avoimen tieteen ja tutkimuksen kehitykselle sekä yhteisölliselle tiedepoliittiselle linjaustyölle. Itsearvioinnissa AVOTT-sihteeristö arvioi koordinaation toimintatapoja avoimuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Kolmen vuoden aikana on yhteisöllisesti laadittu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, johon tutkimusyhteisön keskeiset toimijat ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet. Julistusta tukevasta neljästä linjauksesta kolme on jo osaksi valmistunut ja neljäs valmistuu vuonna 2022. Linjausten tavoite on tukea organisaatioita tieteen ja tutkimuksen avoimuutta edistävien palveluiden ja toimintatapojen kehittämisessä.

Viimeisen kolmen vuoden aikana avoimen tieteen ja tutkimuksen ymmärrys ja näkyvyys ovat yhteisöllisen koordinaatiotyön mukana kasvaneet. Julistuksessa asetettu visio kansainvälisestä edelläkävijyydestä on toteutunut ja Suomi on eurooppalaisessa eturintamassa avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä.

Rekommendationer för öppen utbildning 2021

2021-12-08T14:06:46+02:00

I inledningen till Policyn för öppen utbildning och öppna lärresurser nämns nationella rekommendationer för att precisera detaljer i policyn. Rekommendationerna ska hjälpa organisationerna att genomföra åtgärderna i policyn och ge lärare och andra utbildningsanordnare goda tips för att främja öppen utbildning och utnyttja och utarbeta öppna lärresurser. I denna publikation har vi samlat fyra rekommendationer eller delar av dem gällande öppen utbildning från 2021. Även om var och en av rekommendationerna är ett självständigt verk innehåller de många hänvisningar till varandra.

Recommendations for open education 2021

2021-11-11T08:51:46+02:00

This publication brings together four recommendations for open education or parts thereof published in 2021: Quality criteria for open education. Part 1.The quality criteria for open educational resources, Guidelines on accessibility of open educational resources, The recommendation on gaining merit in open education and open educational resources and Competence requirements for open education. Recommendations specify the details of the National policy on open education and educational resources.

Oppimisen avoimuuden suosituksia 2021

2021-11-03T11:51:22+02:00

Tähän julkaisuun on koottu neljä vuonna 2021 ilmestynyttä oppimisen avoimuuden suositusta tai niiden osaa: Avoimen oppimisen laatukriteerit. Osa 1. Avointen oppimateriaalien laatukriteeristö, Opas avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta, Suositus meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta ja Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset . Suositukset täsmentävät 2020 ilmestynyttä Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta.

Open research data and methods National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021–2025

2021-10-26T09:11:57+03:00

This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness.

Öppna forskningsmaterial och -metoder. Policy och åtgärdsprogram för det finländska högskole- och forskarsamfundet 2021–2025

2021-12-17T18:08:49+02:00

Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Policyn som helhet består dels av strategiska principer som gäller alla delpolicyer och som fastställer generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder, dels av delpolicyerna. Dessa i sin tur består av policyspecifika mål och åtgärder som utgör mer tidsbundna, specifika och mätbara ambitionsnivåer för öppenhet.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025

2021-10-25T13:22:14+03:00

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa.

Scientific literacy changes the world. Science education recommendations

2022-02-11T13:20:21+02:00

Information processing skills are becoming all the more significant as traditional authorities of knowledge are challenged by media hubbub and false and misleading information. Critical thinking and the ability to interpret information flows and distinguish between relevant and irrelevant information are increasingly important civic competences.

Competent, critically thinking citizens build their lives and the society around them on reliable information. In addition to media literacy, we need scientific literacy.

Scientific literacy relies on science education. In Finland, science education is carried out by various actors from early childhood education to higher education, from nationwide networks to rural school science clubs, and from scientific societies to science journalists and non-fiction writers. Science education involves diverse activities and audiences, but they all share the same goal: to offer high-quality, lifelong science education.

The purpose of these science education recommendations is to provide a shared starting point and source of inspiration for all those engaged in science, learning and education. They can be summarised in five principles:

• Science education is accessible
• Science education is broad-based
• Science education enables participation
• Science education is collective
• Science education is inspiring and rewarding.

We also offer tips and ideas to provoke thought to support the implementation of these recommendations.

These science education recommendations have been drawn up by actors in the field and are meant for other actors in the field. The recommendations are the result of a project titled ‘An inquiry and recommendations to support scientific education’ (Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi) jointly conducted by the Federation of Finnish Learned Societies and the Committee for Public Information and funded by the Ministry of Education and Culture. The project involved dozens of experts from the fields of education, training, research, arts and museums, scientific societies and liberal adult education.

Due to the coronavirus pandemic, our collaborative activities mainly took place online in 2020. Inevitably, the transfer into the virtual world and other changes in practices will also be manifested in the ways in which we carry out science education and science communication. We would like to warmly thank all the actors in the field of science education and the representatives of scientific societies who participated in our online workshops and contributed to the writing of these recommendations!

Vetenskapligt kunnande ändrar världen. Rekommendationer om vetenskapsfostran

2022-02-11T12:47:15+02:00

Hanteringen av kunnandet betonas när mediebruset och felaktig eller snedvriden information utmanar traditionella kunskapsauktoriteter. Kritiskt tänkande, förmåga att tolka informationsflödet och skilja det väsentliga från det oväsentliga blir allt viktigare medborgerliga kompetenser.

En kompetent, kritiskt tänkande medborgare bygger upp sitt liv och samhället på grundval av tillförlitlig information. Utöver förmågan att läsa medier behöver vi förmåga att läsa vetenskap.

Förmåga att läsa vetenskap växer ur vetenskapsfostran. I Finland genomförs
vetenskapsfostran av olika aktörer från småbarnspedagogik till högskolor, riksomfattande nätverk till byskolornas vetenskapsklubbar, vetenskapliga sällskap till vetenskapsredaktörer och fackförfattare. Verksamheten och samfunden varierar, men målet är detsamma: att erbjuda högklassig livslång vetenskapsfostran.

Rekommendationerna om vetenskapsfostran är en gemensam utgångspunkt och källa för inspiration för alla som verkar inom vetenskap, utbildning och fostran. De kan sammanfattas i fem principer:

• Vetenskapsfostran är tillgänglig
• Vetenskapsfostran är omfattande
• Vetenskapsfostran möjliggör delaktighet
• Vetenskapsfostran är kollektiv
• Vetenskapsfostran är inspirerande och givande

Som stöd för genomförandet av rekommendationerna har vi samlat tips och idéer.

Rekommendationerna har skapats av utövare till utövare. Tiotals experter inom fostran, utbildning, forskning, musei- och konstbranschen, vetenskaplig sällskapsverksamhet och fritt bildningsarbete har deltagit i arbetet för att ta fram dem. Innehållet har utarbetats i projektet Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi (Utredning och rekommendationer
som stöd för vetenskapsfostran) av Vetenskapliga samfundens delegation (VSD) och Delegationen för informationsspridning (TJNK) som Undervisningsoch kulturministeriet finansierade.

Coronaepidemin 2020 flyttade det mesta av samarbetet till nätet. Ändringen av arbetssätten och flytten till den virtuella världen kommer oundvikligen att synas också i våra metoder för vetenskapsfostran och vetenskaplig kommunikation. Vi vill rikta ett varmt tack till alla aktörer inom vetenskapsfostran och representanter för vetenskapliga sällskap som deltog
i våra virtuella workshops och skrev innehåll med oss!

Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa. Tiedekasvatuksen suositukset

2022-02-09T10:09:39+02:00

Tiedon käsittelemisen taidot korostuvat, kun mediakohina ja virheellinen tai
vääristelty informaatio haastavat perinteisiä tiedon auktoriteetteja. Kriittinen
ajattelu, kyky tulkita tietovirtaa sekä olennaisen erottaminen epäolennaisesta ovat yhä tärkeämpiä kansalaistaitoja.

Osaava, kriittisesti ajatteleva kansalainen rakentaa elämäänsä ja yhteiskuntaa luotettavan tiedon pohjalta. Medialukutaidon lisäksi tarvitsemme tieteen lukutaitoa.

Tieteen lukutaito kasvaa tiedekasvatuksesta. Suomessa tiedekasvatusta toteuttavat useat erilaiset tahot varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, valtakunnallisista verkostoista kyläkoulujen tiedekerhoihin, tieteellisistä seuroista tiedetoimittajiin ja tietokirjailijoihin. Toiminta ja yleisöt ovat monimuotoisia, mutta tavoite on sama: tarjota laadukasta elinikäistä
tiedekasvatusta.

Tiedekasvatuksen suositukset ovat yhteinen lähtökohta ja innoituksen lähde
kaikille tieteen, oppimisen ja kasvatuksen parissa toimiville. Ne on kiteytetty
viiteen periaatteeseen:

• Tiedekasvatus on saavutettavaa
• Tiedekasvatus on laaja-alaista
• Tiedekasvatus mahdollistaa osallisuuden
• Tiedekasvatus on yhteisöllistä
• Tiedekasvatus on innostavaa ja palkitsevaa

Suositusten toteuttamisen tueksi on koottu vinkkejä ja ajatusten virittelyä.

Suositukset on laadittu toimijoilta toimijoille. Niiden tuottamiseen ovat osallistuneet kymmenet alan osaajat kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen, museo- ja taidealan, tieteellisen seuratoiminnan sekä vapaan sivistystyön kentiltä. Sisältö on laadittu Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) yhteisessä Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi -hankkeessa, jonka rahoitti opetus- ja
kulttuuriministeriö.

Vuoden 2020 koronaepidemia muutti yhteistoiminnan pääosin verkossa tapahtuvaksi. Toimintatapojen muutos ja virtuaaliseen maailmaan siirtyminen tulee väistämättä näkymään myös tavoissamme toteuttaa tiedekasvatusta ja tiedeviestintää. Kiitämme lämpimästi kaikkia
tiedekasvatuksen tekijöitä ja tieteellisten seurojen edustajia, jotka osallistuivat verkkotyöpajoihin ja kirjoittivat sisältöä kanssamme!

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositus tutkimusrahoittajille

2021-10-26T10:25:32+03:00

Tämä suositus on osa kansallista Avoimen tieteen koordinaatio -hanketta ja tukee Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta (2019) sekä on linjassa Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 kanssa. Suositus on tarkoitettu tueksi tutkimusrahoittajille, jotka ovat luomassa omia avoimen julkaisemisen linjauksiaan rahoittamalleen tutkimukselle. Tutkimusrahoittajat voivat soveltaa suositusta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Publication Forum 2010-2020: Self-evaluation report of the Finnish quality classification system of peer-reviewed publication channels

2022-01-04T14:43:24+02:00

Publication Forum (JUFO) is a Finnish national classification system of peer-reviewed publication channels. JUFO categorises publication channels into four classes according to the publication channels’ average quality, impact, and prestige. The evaluation work is carried out by 250 experts in 23 panels covering all fields of science.

The present report is the deliverable of a self-evaluation process of the Finnish JUFO system conducted between 2019 and 2020 by a working group nominated by the JUFO Steering Group from among its members. The self-evaluation was based on a review of pre-existing research and documentation, a survey of JUFO expert panellists, and a variety of newly conducted analyses based on the national publication data and Web of Science. The objective of the self-evaluation was to support the JUFO system’s further development by examining the international context and organisation of the JUFO classification, the criteria and characteristics of JUFO levels as a quality indicator of universities’ publishing performance, as well as the trends of scholarly publishing in Finland.

Open education and educational resources. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021-2025

2021-10-26T09:26:32+03:00

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025

2021-10-25T13:56:16+03:00

Öppen utbildning och öppna lärresurser Policy och åtgärdsprogram för det finländska högskole- och forskarsamfundet 2021–2025

2021-10-26T08:58:14+03:00

Tiedetapahtumakysely

2022-02-09T12:37:38+02:00

Suomalainen tutkimusyhteisö järjestää vuosittain useita erilaisia tiedeviestinnän ja tiedekasvatuksen tapahtumia. Tämän kyselyn tarkoituksena oli koota tietoa tiedetapahtumista, niiden järjestämisestä, kohdeyleisöistä ja tavoitteista sekä kartoittaa järjestämiseen liittyviä haasteita.

Tiedetapahtumakysely on osa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) yhteistä Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi -hanketta. Hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeessa on kolme asiakokonaisuutta:

1. Tiedetapahtumien kartoittaminen
2. Suositukset tiedekasvatuksen edistämiseksi
3. Toimenpideohjelma tieteellisten seurojen roolin tukemiseksi tiedekasvatuksessa

Tiedetapahtumien selvitystyö on hankkeen ensimmäinen julkaisu. Se tarjoaa perustietoa Suomessa järjestettävistä tiedetapahtumista ja antaa pohjatietoa tiedekasvatuksen suositusten ja toimenpideohjelman laatimiselle.

Suomessa järjestetään paljon erilaisia tieteen, tutkijoiden ja yleisön kohtaamisia. Tiedetapahtumien järjestäminen on luontainen osa tutkimuksen tekoa ja tieteestä viestimistä. Tapahtumia järjestetään usein ”talkoohengessä”. Ajassa, jossa tiedettä haastetaan ja meiltä jokaiselta vaaditaan yhä parempaa media- ja tiedelukutaitoa, tiedetapahtumat ovat omiaan lisäämään tieteen ja tutkimuksen läsnäoloa arjessamme. Tiedetapahtuma on luonteeltaan oppimistapahtuma, sanan laajassa merkityksessä ymmärrettynä. Tiedetapahtumat ovat osa tiedekasvatusta ja elinikäistä tiedeoppimista. Onnistuneessa tiedetapahtumassa yleisö, järjestäjät ja esiintyjät rakentavat yhteistä ymmärrystä siitä, miten tiede ja tutkimus vaikuttavat yhteiskunnassa ja meidän jokaisen arjessa. Samalla yhteiskunnan käytössä oleva tiedepääoma ja luottamus tiedettä kohtaan kasvavat. Tiede kuuluu kaikille.

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille

2021-10-26T11:02:53+03:00

Tässä tekstikokonaisuudessa esitellään Avoimen tieteen kansallisen koordinaation piirissä laadittuja tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suosituksia organisaatioille. Suositukset on kohdistettu suomalaisille tutkimusorganisaatioille, ja niiden perimmäinen tavoite on 10.12.2019 hyväksytyn Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen mukaisesti se, että tulevaisuudessa kaikki tutkimusjulkaisut ovat kenen tahansa saatavilla välittömästi ja kokonaan.

Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille

2021-10-26T11:23:16+03:00

Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille.

User guide for the Publication Forum classification 2019

2022-01-04T15:49:52+02:00

The Publication Forum is a publication channel classification system implemented by the Finnish scientific community that supports the evaluation of the quality of research output. This user guide contains the recommendations of the Publication Forum Steering Group set by the Board of Directors of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) on the responsible use of the Publication Forum classification system to assist in the evaluation of research output.

The Publication Forum classification system was originally meant (i) for the evaluation of the average quality of a large number of publications produced by universities. The classification is not meant for (ii) the evaluation of the quality of a smaller number of publications produced by the units of universities or other research organisations or individual publications – articles or monographs – nor for (iii) the evaluation or comparison of individual researchers.

The Steering Group feels it is necessary to provide instructions for the use of the Publication Forum classification system, as universities in Finland have also recently started to use it for (ii) unit and/or (iii) researcher level evaluation and comparison. These instructions describe the underlying assumptions and limitations of the classification and provide guidelines for the use of the classification in the evaluation of research according to the principles of responsible metrics. These instructions include, for example, the principles presented on the Publication Forum website and at various events. In the preparation of this user guide, international statements of responsible metrics have been used: DORA declaration, Leiden manifesto for research metrics, and the Metric Tide report.

Instruktioner för Publikationsforumklassificeringen 2019

2022-01-04T15:55:16+02:00

Publikationsforumet (JUFO) är en av det finländska vetenskapssamfundet genomförd nivåindelning av publiceringskanaler, som stöder forskningens kvalitetsbedömning. Dessa instruktioner innehåller rekommendationer utarbetade av en styrgrupp tillsatt av styrelsen för de Vetenskapliga samfundens delegation (VSD) för ansvarsfull användning av JUFO-klassificeringen som redskap för utvärderingen av forskning.

JUFO-klassificeringen är ursprungligen avsedd för (i) utvärdering av den genomsnittliga kvaliteten på stora publikationsvolymer utgivna av universitet. Klassificeringen är inte avsedd för (ii) utvärdering av kvaliteten på mindre publikationsvolymer eller enskilda publikationer – artiklar eller monografier – utgivna av universitetens eller andra forskningsorganisationers enheter, eller (iii) utvärdering eller jämförelse av enskilda forskare.

Styrgruppen anser att det är nödvändigt att ge instruktioner om användningen av JUFO-klassificeringen, eftersom den under de senaste åren har börjat användas i en del finländska universitet också för utvärdering och jämförelse på (ii) enhets- och/eller (iii) forskarnivå. Instruktionerna beskriver JUFO-klassificeringens underliggande antaganden, klassificeringens begränsningar samt ger anvisningar om hur klassificeringen kan nyttjas vid utvärdering av forskning i enlighet med principerna för ansvarsfull metrik. Instruktionerna samlar ihop principer som är framförda bl.a. på Publikationsforumets webbsidor och vid olika evenemang. Internationella deklarationer om ansvarsfull metrik har utnyttjats vid utarbetandet av instruktionerna: DORA-deklarationen, Leidenmanifestet för bibliometri, samt Metric Tide-rapporten.

Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohje 2019

2022-01-04T14:53:00+02:00

Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Tämä käyttöohje sisältää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) hallituksen asettaman Julkaisufoorumin ohjausryhmän suositukset JUFO-luokituksen vastuullisesta käytöstä tutkimuksen arvioinnin apuvälineenä.

JUFO-luokitus on alun perin tarkoitettu (i) yliopistojen tuottamien suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin. Luokitusta ei ole tarkoitettu (ii) yliopistojen tai muiden tutkimusorganisaatioiden yksiköiden tuottamien pienempien julkaisumäärien tai yksittäisten julkaisujen – artikkelien tai erillisteosten – laadun arviointiin, eikä (iii) yksittäisten tutkijoiden arviointiin tai vertailuun.

Ohjausryhmä katsoo tarpeelliseksi ohjeistaa JUFO-luokituksen käyttöä, koska sitä on viime vuosina alettu joissain suomalaisissa yliopistoissa käyttää myös (ii) yksikkö- ja/tai (iii) tutkijatason arviointiin ja vertailuun. Ohjeistus kuvaa JUFO-luokituksen taustaoletuksia, luokituksen rajoituksia sekä ohjeistaa luokituksen hyödyntämistä tutkimuksen arvioinnissa vastuullisen metriikan periaatteiden mukaisesti. Ohjeistus kokoaa yhteen mm. Julkaisufoorumin www-sivuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa esitettyjä periaatteita. Käyttöohjeen valmistamisessa on hyödynnetty vastuullisen metriikan kansainvälisiä julkilausumia: DORA-julistusta, Leidenin tutkimusmetriikkamanifestia, sekä Metric Tide -raporttia.

Good practice in researcher evaluation. Recommendation for the responsible evaluation of a researcher in Finland

2022-01-04T16:10:02+02:00

This is a recommendation for the responsible evaluation of a researcher. This recommendation has been drafted from the point of view of an individual researcher evaluation. The same principles should be followed when evaluating research organizations, research units, and research in a broader context. The recommendation is recommended to use in conjunction with The Finnish Advisory Board on Research Integrity’s (TENK) template for a researcher’s curriculum vitae.

God praxis inom utvärdering av forskare. Nationell rekommendation för ansvarsfull utvärdering

2022-01-04T16:13:24+02:00

Detta är en rekommendation för ansvarsfull utvärdering av forskare. Rekommendationen har utarbetats för utvärdering av enskilda forskare. Samma principer bör också följas vid utvärderingen av forskningsorganisationer, forskningsenheter och forskning i ett större sammanhang.

Rekommendationen rekommenderas att användas tillsammans med Forskningsetiska delegationens modell till meritförteckning för forskare.

Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus

2022-01-04T15:59:48+02:00

Tämä on suositus vastuulliseen tutkijanarviointiin. Suositus on laadittu yksittäisen tutkijanarvioinnin näkökulmasta. Samoja periaatteita on syytä noudattaa myös arvioitaessa tutkimusorganisaatioita, tutkimusyksiköitä ja tutkimusta jossain laajemmassa yhteydessä. Suositusta suositellaan käytettäväksi rinnan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ansioluettelomallin kanssa.

Ohje tieteellisille julkaisukanaville vastuullisen aineisto- ja datapolitiikan laatimiseksi

2021-10-26T11:37:09+03:00

Malli sisältää seitsemäntoista kohtaa, jotka tieteellisen julkaisijan olisi hyvä huomioida omassa data- ja aineistopolitiikassaan. Useisiin kohtiin on myös annettu sisällöllinen suositus.

Declaration for Open Science and Research 2020–2025

2021-10-29T16:38:16+03:00

The Declaration for Open Science and Research presents a common vision for the Finnish research community. This vision states that open science and research should be integrated in researchers’ everyday work and support not only the effectiveness of research outputs but also the quality of research. Furthermore, the vision sees the Finnish research community as an international forerunner in open science and research.

The path toward the vision is described in a mission for Open Science and Research. The mission is:

to promote openness as a fundamental value throughout the research community and its activities
to strengthen societal knowledge base and innovation and
to improve the quality of scientific and artistic research outputs and the educational resources based on them, and the fluid mobility and impact of research outputs throughout society between researchers and research teams, between fields of science and research, between research and education, between researchers and the private sector, the public sector and the third sector, and between researchers and society’s decision makers and citizens.

Deklaration för öppen vetenskap och forskning 2020–2025

2021-12-17T16:48:31+02:00

Deklarationen för öppen vetenskap och forskning är det finländska forskarsamfundets gemensamma vision. Enligt visionen skall öppen vetenskap och forskning vara en del av forskarnas vardag, och öppenhet ska stödja både genomslagskraften av de olika slutprodukter som forskningen resulterar i och forskningens kvalitet. Det finländska forskarsamfundet skall också vara en internationell föregångare inom öppen vetenskap och forskning.

Vägen till förverkligande av visionen beskrivs i missionen för öppen vetenskap och forskning. Missionen är att:

främja öppenhet som ett grundläggande värde inom forskarsamfundets hela verksamhet,
förstärka samhällets bildningsnivå och innovationsverksamhet och
förbättra kvaliteten på vetenskaplig och konstnärlig forskning och de läromedel som grundar sig på dem samt ett smidigt utbyte och genomslag av forskningsoutput i hela samhället, mellan forskare och forskargrupper, mellan forskningsområden, mellan forskning och utbildning, mellan forskare och företag, den offentliga sektorn samt tredje sektorn och mellan forskare och samhälleliga beslutsfattare samt medborgare.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025

2021-10-29T16:28:34+03:00

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus kokoaa suomalaisen tutkimusyhteisön yhteisen avoimen tieteen ja tutkimuksen vision äärelle. Visiona on, että avoin tiede ja tutkimus ovat saumaton osa tutkijoiden arkea ja tukevat paitsi tutkimustuotosten vaikuttavuutta myös tutkimuksen laatua. Lisäksi visiossa suomalainen tutkimusyhteisö nähdään avoimen tieteen ja tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä.

Vision toteutumisen askelmerkit on kirjattu avoimen tieteen ja tutkimuksen missioon. Missiona on

edistää avoimuutta tieteen perusarvona kaikessa tutkimusyhteisön toiminnassa
vahvistaa yhteiskunnan sivistystä ja innovaatiotoimintaa, ja
parantaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen tuotosten ja niihin perustuvien oppimateriaalien laatua sekä tutkimustuotosten sujuvaa liikkuvuutta ja vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa tutkijoiden ja tutkimusryhmien välillä, tutkimusalojen välillä, tutkimuksen ja koulutuksen välillä, tutkijoiden, yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä sekä tutkijoiden ja yhteiskunnallisten päättäjien sekä kansalaisten välillä.

Open access to scholarly publications. National Policy and executive plan by the research community in Finland for 2020–2025 (1)

2021-10-29T15:16:12+03:00

The objective of the policy is to guarantee that the research community and those applying research information in practice have access to researched information in a way that has never before been possible. The policy of open access to scholarly publications defines the
principles, objectives and actions. By committing and promoting these the research community in Finland can achieve equal access to researched information.

This policy is composed of principles and policy components, which determine objectives and actions. The principles define the general terms under which open scholarly publication should be sought. They consist of important principles for the research community that must
be adhered to in the effort to achieve open access.

Öppen tillgång till forskningspublikationer Forskarsamfundets nationella policy och åtgärdsprogram 2020–2025

2022-02-08T16:42:01+02:00

Målet med denna policy är att garantera att forskningssamfundet och de som tillämpar forskning har tillgång till forskningsbaserad kunskap på ett sätt som aldrig tidigare varit möjligt. Policyn för öppen tillgång till vetenskapliga publikationer fastställer principer, mål och åtgärder. Genom att förbinda sig till och främja dessa kan forskarsamfundet i Finland uppnå en jämlik tillgång till forskningsbaserad information.

Policyn består av gemensamma principer och delpolicyer. Målen och åtgärderna fastställs i delpolicyerna. I principerna fastställs de allmänna villkoren för strävan efter öppen tillgång
till forskningspublikationer. De uttrycker viktiga principerna som forskningssamfundet bör hålla fast vid för att uppnå öppenhet.

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus. Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025

2021-10-29T14:58:51+03:00

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksen tavoitteena on taata tutkimusyhteisölle ja tutkimustiedon soveltajille pääsy tutkittuun tietoon tavalla, joka ei ole koskaan ennen ollut mahdollista. Linjaus määrittelee periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet, joihin sitoutumalla ja joita edistämällä tutkimusyhteisö Suomessa voi saavuttaa tasavertaisen pääsyn tutkitun tiedon äärelle.

Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimepiteitä. Periaatteissa määritellään yleiset ehdot tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuuden saavuttamiseksi.

Learned societies in Finland 2018

2022-01-04T14:33:54+02:00

Learned societies are important actors in the scientific community along with other organisations, such as universities and research institutes. However, only fragmented research exists on their current forms of operation. The operating environment of learned societies is in change with the objective to move towards open scientific publishing. The aim of this study was to collect information on learned societies operating in Finland, and their organisation and activities. The research was conducted in cooperation of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and Tampere University.

In 2018, TSV had a membership of 278 societies and four academies. The exact number of learned societies in Finland is unknown, as not all learned societies are members of the Federation. This study examined the role of learned societies as academic publishers in Finland. Two Finnish publication databases were used in the analysis (the Publication Forum’s publication register and the VIRTA publication information service). TSV’s member societies published 54% of Finnish publication channels and 56% of the Finnish peer-reviewed publications produced by Finnish universities in 2011–2017. The corresponding share of other learned societies was 16%.

The activities of TSV’s member societies were studied more broadly with a survey questionnaire and interviews. TSV’s member societies (282) were sent an online survey, which gained 115 responses (a response rate of 41%). In addition, seven respondents that represented different learned societies were interviewed. The majority of the questionnaire respondents stated that the main objective of the society they represented was to promote a specific academic discipline and field of research. The most common sources of income for the societies were membership fees and publishing subsidy from TSV. Volunteer work plays a major role in the activities of learned societies, as an average of 70% of work was done without remuneration. The most common benefits for the members of the learned societies were the opportunity to participate in the society’s events, a newsletter and a discount/exemption from participation fees for events or journal subscription fees. More than 60% of the respondents were concerned about a decline in their society’s membership.

Typical activities of the societies were the organisation of seminars and other academic events, societal influencing and publishing. Approximately 70% of the societies’ publications were in Finnish. About a quarter of the societies stated that they supported research in some way (e.g. by funding research). 90% of the respondent societies maintained contact with other Finnish societies and 74% with foreign or international societies. Other typical cooperation partners included universities, other higher education institutions and research institutes.

More than 40% of the societies plan to launch new activities in the future. Many activities, like publishing and organising seminars, will remain core functions. The societies see that, in the future, it is important to invest more in support for young researchers, digital communication, interdisciplinarity, cooperation and international activities. Based on this study, it can be concluded that learned societies play an important role in the Finnish scientific community both as publishers and actors in society. Therefore, it is important to resolve the issues of open publishing to avoid jeopardising the financial capability of learned societies.

Tieteelliset seurat Suomessa 2018

2022-01-04T14:23:07+02:00

Tieteelliset seurat ovat tärkeitä toimijoita tieteen kentällä muiden tiedeorganisaatioiden, kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten, ohella. Niiden nykyisistä toimintamuodoista on kuitenkin hajanaisesti tutkimusta. Tieteellisten seurojen toimintaympäristö on muutoksessa, kun tieteessä pyritään siirtymään avoimeen julkaisemiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa Suomessa toimivista tieteellisistä seuroista, niiden organisoitumisesta ja toiminnasta. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tampereen yliopisto.

Vuonna 2018 TSV:n jäseninä oli 278 tieteellistä seuraa ja neljä tiedeakatemiaa. Tieteellisten seurojen tarkkaa lukumäärää Suomessa ei kuitenkaan tiedetä, sillä kaikki tieteelliset seurat eivät ole TSV:n jäseniä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tieteellisten seurojen osuutta kotimaisessa tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Selvityksessä käytettiin kahta suomalaista julkaisutietokantaa (Julkaisufoorumin julkaisurekisteriä ja VIRTA-julkaisutietojärjestelmää). TSV:n jäsenseurat kustansivat 54 % suomalaisista julkaisukanavista ja 56% suomalaisten yliopistojen 2011–2017 tuottamista suomalaisista vertaisarvioiduista julkaisuista. Muiden tieteellisten seurojen vastaava osuus molemmissa oli 16 %.

Kysely- ja haastattelututkimuksella selvitettiin TSV:n jäsenseurojen toimintaa laajemmin. TSV:n jäsenseuroille (282) lähetettiin e-kysely, johon saatiin 115 vastausta (vastausprosentti 41 %). Lisäksi kyselyyn vastanneiden joukosta haastateltiin seitsemää eri tieteellisen seuran edustajaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi edustamansa seuran pääasialliseksi tavoitteeksi tietyn tieteen- ja tutkimusalan edistämisen. Seurojen yleisimpiä tulonlähteitä olivat jäsenmaksut ja TSV:n jakama julkaisutuki. Vapaaehtoisella työllä on suuri merkitys tieteellisten seurojen toiminnalle, sillä keskimäärin 70 % työstä tehtiin ilman palkkaa tai palkkiota. Tieteellisten seurojen jäseneduista yleisimmät olivat mahdollisuus osallistua seuran tapahtumiin, jäsenkirje sekä alennus/vapautus seuran järjestämien tilaisuuksien osallistumismaksuista tai lehden tilausmaksusta. Yli 60 % kyselyyn vastanneista oli huolissaan seuransa jäsenmäärän pienentymisestä.

Seurojen tyypillisiä toimintamuotoja olivat seminaarien ja muiden tieteellisten tapahtumien järjestäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja julkaisutoiminta. Keskimäärin 70 % seurojen julkaisuista oli suomenkielisiä. Noin neljännes tieteellisistä seuroista kertoi tukevansa tutkimustoimintaa jollakin tavalla (esim. tutkimuksen rahoittaminen). Kyselyyn vastanneista seuroista 90 % piti yhteyttä muihin suomalaisiin seuroihin ja 74 % ulkomaalaisiin tai kansainvälisiin seuroihin. Muista yhteistyötahoista tyypillisimpiä olivat yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset.

Tulevaisuudessa yli 40 % seuroista aikoo käynnistää uusia toimintamuotoja. Monet toimintamuodoista, kuten julkaisutoiminta ja seminaarien järjestäminen, tulevat säilymään ydintoimintoina. Seurat näkevät, että tulevaisuudessa on tärkeää panostaa yhä enemmän nuorten tutkijoiden tukemiseen, digitaaliseen viestintään, poikkitieteellisyyteen, yhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tieteellisillä seuroilla on tärkeä rooli suomalaisessa tieteellisessä kentässä sekä julkaisijoina että yhteiskunnallisina toimijoina . Onkin tärkeää ratkaista avoimeen julkaisemiseen liittyvät kysymykset, jotta tieteellisten seurojen taloudellinen toimintakyky ei vaarannu.

Selvitys avoimesta vertaisarvioinnista kotimaisen tiedejulkaisemisen kentällä

2022-01-04T13:48:56+02:00

Selvityksen tavoitteet

Ottaa selvää tämänhetkisistä vertaisarviointia koskevista käsityksistä
Lisätä kotimaisen tiedekentän ymmärrystä avoimesta vertaisarvioinnista nostamalla esiin vertaisarviointia koskevaa kansainvälistä keskustelua
Herättää keskustelua erilaisista vertaisarvioinnin prosesseista ja mahdollisuuksista
– Historia, nykyhetken käytännöt ja tulevaisuuden innovaatiot
Edistää omalta osaltaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimuksen luotettavuutta

Vertaisarviointiin liittyvien käytäntöjen kehittäminen on yksi keino kiinnittää huomiota ja puolustaa tieteen sisältöjä sekä edesauttaa tieteellistä keskustelua.

Kontekstina avoin tiede. Selvityksessä esitellään kotimaiselle tiedeyhteisölle vertaisarvioinnin muuttuvia käytäntöjä avoimen tieteen kontekstissa. Sekä avoin tiede että vertaisarviointi ovat muuttuvia ja monisyisiä käsitteitä, joiden reunaehtojen tunteminen on tärkeää.Vertaisarvioinnin keskeinen asema tiedemaailmassa näkyy yliopistojen rekrytointiprosesseissa, kilpaillussa tutkimusrahoituksessa sekä julkaisemisen referee-järjestelmässä, jonka tarkastelemiseen tämä selvitys keskittyy. Selvityksen ensimmäinen osa koostuu vertaisarviointia koskevien ajankohtaisten kansainvälisten keskustelujen esittelystä. Sen tarkoitus on auttaa kentän toimijoita löytämään itselle parhaiten sopivia toimintatapoja ja punnitsemaan niiden vaikutuksia. Asenteet ja käytänteet vaihtelevat sekä maantieteellisesti että tieteenalaperinteiden ja -kulttuurien mukaan. Tämän monimuotoisuuden vuoksi on oleellista avata keskustelu siitä, miten eri tavoin avoin vertaisarviointi ymmärretään ja minkälaisena sen vaikuttavuus nähdään.

Kysely ja haastattelut. Selvityksen toisessa osassa esitellään, analysoidaan ja tulkitaan kotimaiselle tiedeyhteisölle kesällä 2018 järjestetyn kyselyn ja kirjankustantajille suunnattujen haastattelujen aineistoa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten nykyisen vertaisarviointiprosessin koetaan toimivan: onko kotimainen tiedekenttä tyytyväinen vai tyytymätön vallitseviin käytänteisiin ja miksi. Halusimme kyselyssä nostaa esiin sen, mitä mieltä tiedelehtien tekijät, kirjoittajat ja vertaisarvioijat ovat avoimesta vertaisarvioinnista. Koska lehtien ja kirjojen vertaisarvioprosessit eroavat toisistaan, haastattelimme myös kotimaisia vertaisarviotunnusta käyttäviä kirjankustantajia. Niitä on Suomessa kymmenen: Aalto Arts Books, Eurooppalaisen filosofian seura (niin & näin -kirjat), Gaudeamus, Vastapaino, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Lapin yliopistokustannus, Tampere University Press, Into Kustannus, Tutkijaliitto sekä KehräMedia. Haastattelimme kaikkia kustantajia Kehrämediaa lukuun ottamatta. Saimme vastaukset kysymyksiimme kahdeksalta yhdeksästä kustantajasta.

Yhteenveto. Selvityksen tarkoitus ei ole ulkoapäin määritellä kullekin lehdelle sopivia toimintatapoja tai lisätä julkaisuprosessin byrokraattisuutta. Sen sijaan eetoksena on lisätä ymmärrystä vertaisarvioinnin eri keinoista ja käytännöistä erityisesti suhteessa tieteen avoimuuteen. Avointa julkaisemista on monessa yhteydessä edistetty erilaisilla pakotteilla ja vahvoilla kannustimilla. Päätelmämme kerätyn aineiston pohjalta on, että yksinkertaiset ja hyvin yleisen tason linjaukset eivät sovellu kovinkaan hyvin avoimen vertaisarvioinnin edistämiseen. Parasta olisi, jos kukin lehti ja kustantaja arvioisi itse omista lähtökohdistaan sekä lehden erityisten intressien kannalta, mitkä avoimen vertaisarvioinnin osa-alueista kannattaisi ottaa käyttöön.

Tiedekirjat sähköiseen aikaan II

2022-01-04T14:02:49+02:00

Hankkeen ensimmäisessä osassa 2017 selvitettiin, kuinka Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) voisi edesauttaa tiedekirjojen siirtymistä sähköiseen aikaan. Selvitys kokosi ja tuotti uutta tietoa sähkökirjan mahdollisuuksista ja ongelmista, kartoitti nykytilannetta ja selvitti sähkökirjojen myyntiä Tiedekirja-kirjakaupassa, sekä käsitteli tekijänoikeus- ja verotuskysymyksiä. Tässä jatko-osassa päivitettiin edellisen hankkeen selvitystä TSV:n Tiedejulkaisemisen päivänä 7.9.2018. Sen yhteydessä pidettiin myös ”julkaisutohtorin vastaanotto”, jossa pohdittiin tilaisuuteen vastaanotolle ilmoittautuneiden organisatioden julkaisuhankkeita ja räätälöitiin jokaiselle oma tukihanke. Mukana olivat Kela, TSV, Tutkijaliitto ja SLS.

Tässä raportissa selvitetään aluksi sähköisen julkaisemisen kehitystä Ajankohtaista julkaisemisessa -päivän jälkeen ja lopuksi selostetaan julkaisutohtorin apua hakeneiden organisaatioiden hankkeet.

Tiedekirjat sähköiseen aikaan -hanke

2022-01-04T13:30:49+02:00

Hankkeessa selvitetään, kuinka Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) voi edesauttaa tiedekirjojen siirtymistä sähköiseen aikaan ja kuinka TSV voi parhaiten tukea jäsenseurojaan sähkökirjojen tuotannossa. Projektissa pohditaan myös, miten sähkökirjojen levitys voitaisiin sujuvimmin integroida Tiedekirjan verkkokauppaan. Selvitys kokoaa ja tuottaa uutta tietoa ymmärrettävään ja jatkojalostuskelpoiseen muotoon. Tarkoitus on palvella tiedejulkaisijoita tarjoamalla teorian ja taustatiedon lisäksi myös konkreettisia työkaluja julkaisujen sähköistämiseen. Selvitys sisältää suosituksia työnkuluiksi ja alihankkijatietoja.

Hanke toteutettiin vuoden 2017 alussa.

Julkaisufoorumin 2014 päivitysarvioinnin loppuraportti

2022-01-04T13:20:31+02:00

Tässä raportissa kuvataan Julkaisufoorumin taustaa, vuosien 2012–2015 toimintaa, päivitysarvioinnin toteutusta sekä uuden luokituksen ominaisuuksia. Lisäksi kuvataan yliopistojen julkaisutiedonkeruuta, luokituksen käyttöä yliopistojen rahoitusmallissa sekä yliopistojen julkaisutoiminnassa havaittavia muutoksia vuosien 2011–2013 osalta.

Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista

2022-01-04T12:48:55+02:00

Tässä selvityksessä tarkastellaan kotimaisten tieteellisten lehtien avoimen julkaisemisen (open access) nykytilaa ja rahoitusvaihtoehtoja. Kotimainen tiedekustantaminen poikkeaa monessa suhteessa kansainvälisestä vahvasti keskittyneestä kustannustoiminnasta: kotimaiset kustantamot ovat pieniä, lehtiä julkaisevat suurelta osin tieteelliset seurat, ja ne ovat hinnaltaan edullisia verrattuna suurten kansainvälisten kustantamoiden lehtiin. Monet kansainvälisiä kieliä käyttävät lehdet ovat vakiinnuttaneet paikkansa oman alansa kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Suomen- ja ruotsinkieliset lehdet julkaisevat usein tieteellisten artikkelien lisäksi myös katsauksia, kirja-arvosteluja ja keskustelua. Ne muodostavat keskeisen linkin tiedeyhteisön ja tieteestä kiinnostuneen yleisön välillä. Niillä on myös tärkeä rooli tieteen terminologian kehittämisessä.

Tieteellinen julkaiseminen on tutkijalle merkittävin meritoitumisen väylä. Vuosina 2011-2012 yliopistojen henkilökunnan tieteellisistä julkaisuista 21 % ilmestyi kotimaisissa julkaisukanavissa. Tieteellisten lehtien vertaisarvioiduista alkuperäisartikkeleista kotimaisissa lehdissä ilmestyi noin 8 %. Muiden tieteellisissä lehdissä julkaistujen kirjoitusten, kokoomateosartikkeleiden ja monografioiden osalta kotimaisen julkaisemisen osuus oli selkeästi suurempi. Tieteenalojen välinen vaihtelu oli myös suurta. Teknillisissä tieteissä, luonnontieteissä ja lääketieteessä yli 90 % tieteellisistä julkaisuista ilmestyi kansainvälisissä julkaisukanavissa, kun taas humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä jopa yli puolet julkaisuista oli kotimaisia. Etenkin näiden tieteenalojen kannalta kotimaisten julkaisukanavien pitäminen elinvoimaisina on elintärkeää.

Suurin osa kotimaisista lehdistä ilmestyy edelleen painettuna, mutta monet niistä ovat saatavilla myös elektronisena versiona. 38 lehteä on mukana Elektra-palvelussa, joka tarjoaa kirjastoille maksullisen lisenssin sähköisten artikkelien käyttöön. Oikeustieteellisille lehdille on vastaava Edilex-palvelu. Nämä tarjoavat sähköisen julkaisemisen edut, mutta rajaavat pois osan mahdollisista käyttäjistä. Open access -julkaiseminen on erinomainen keino lisätä lehtien näkyvyyttä, laajentaa lukijakuntaa ja kasvattaa tieteellistä vaikuttavuutta. Se tukee suljettuja julkaisukanavia paremmin myös ajankohtaisia vaatimuksia tutkimusdatan ja -menetelmien avaamisesta.

Suurin osa kotimaisista tieteellisistä lehdistä on tieteellisten seurojen julkaisemia ja niiden talous perustuu osittain valtionapuun. Valtionapua saavista lehdistä 22 (29 %) on kokonaan ja välittömästi avoimia. Keskeisiä esteitä avoimelle julkaisemiselle on pelko myyntitulojen menetyksestä ja tieteellisten seurojen jäsenten katoamisesta, jos tärkeimpänä jäsenetuna pidetystä painetusta lehdestä luovutaan. Jos avoimuutta halutaan edistää, onkin välttämätöntä kehittää myyntituloja kompensoiva pysyvä rahoitusmekanismi.

Kansainvälisesti open access -lehtien yleisin rahoituskeino ovat tällä hetkellä kirjoittaja- eli käsittelymaksut. Osa lehdistä saa tukea taustayhteisöltään ja osa toimii minimoidulla taloudella ilmaisten palvelujen ja talkootyön varassa. Näiden osuus on kuitenkin kaventumassa. Uutena ratkaisuna rahoitukseen ovat tulleet julkaisuista hyötyvien organisaatioiden muodostamat konsortiot, kuten hiukkasfysiikan lehtiä rahoittava SCOAP3 tai monografioita rahoittava Knowledge Unlatched -projekti.

Kotimaisia avoimia lehtiä rahoitetaan tällä hetkellä seurojen tuella, valtionavulla, taustaorganisaation tai ainelaitosten tuella ja tilapäisesti säätiörahoituksella. Useimpien lehtien talous on niukkaa ja toimitus työskentelee talkootyönä tai pienten palkkioiden varassa. Kirjoittajamaksuja on kokeiltu vain muutamassa kansainväliselle yleisölle suunnatussa lehdessä. Tieteelliset seurat kokevat kirjoittajamaksujen uhkatekijöinä ennen kaikkea kirjoittajakunnan supistumisen, sillä julkaisumaksuja ei vielä sisälly kattavasti tutkimusrahoitukseen. Viimeaikainen keskustelu saalistavista lehdistä ei sekään rohkaise ottamaan kirjoittajamaksuja käyttöön. Jatkuvuuden takia seurat toivovat, että valtionapu säilyisi tulevaisuudessa samanmuotoisena kuin nykyäänkin. Seurat ovat myös valmiita itse tukemaan lehtiään, kuten tähänkin asti ovat tehneet. Parhaana rahoitustapana avoimelle julkaisemiselle seurat pitivät konsortiorahoitusta. Hajautettu rahoitus takaisi lehtien toimituksellisen itsenäisyyden paremmin kuin yhdestä taustaorganisaatiosta tuleva tuki. Se olisi parempi suoja talouden ailahteluja ja valtionhallinnossa tapahtuvia muutoksia vastaan.

Lehtien taloudesta tehty selvitys osoittaa, että välitön avoimuus saattaa vähentää tuntuvasti myyntituloja. Embargollinen eli viiveellinen julkaiseminen sen sijaan näyttää lukujen perusteella turvalliselta vaihtoehdolta. Myös rinnakkaistallennuksen salliminen voi olla luonteva väylä kohti avoimuutta, varsinkin lehdille, joiden paperiversiolla on laaja levikki. Pitkän tähtäimen kokonaisratkaisuksi rinnakkaistallennus ei kuitenkaan ole yksinään riittävä malli, sillä se ei todennäköisesti tulevaisuudessakaan ole täysin kattavaa. Lehdet joutuisivat joka tapauksessa arvioimaan politiikkaansa uudestaan siinä vaiheessa, kun lehden paperinen tai muu maksullinen versio ei enää olisi kannattava. Siksi selvityksen johtopäätös on, että tavoitteeksi on otettava open access -lehtien osuuden nostaminen vähintään 50 prosenttiin valtion tukea saavista lehdistä ja kestävän rahoitusmallin kehittäminen tätä varten. Tavoitteen toteuttamiseksi selvityksessä esitetään pilottihanketta vuosille 2015-2017. Alustava hankesuunnitelma esitetään selvityksen liitteessä 2.

Keskeiset selvityksessä ja pilotointisuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset:

1. Kotimaiset tieteelliset lehdet säilytetään elinvoimaisina.

2. Tavoitteeksi otetaan open access -lehtien osuuden kasvattaminen kolmivuotiskaudella noin 30:stä 50 prosenttiin valtionapua saavista lehdistä.

3. Avoimien lehtien hyödyntämiä teknisiä palveluita kehitetään ajanmukaiseksi siten, että lehdet ovat tasaveroisessa asemassa vastaavien kansainvälisten julkaisukanavien kanssa.

Kotimaiset lehdet kytketään osaksi tieteellisen julkaisemisen kansallisia ja kansainvälisiä infrastruktuureja, mikä edellyttää mm. pysyvien DOI- tunnisteiden käyttöönottoa.
Tuetaan mm. artikkelien näkyvyyttä, pysyvää saatavuutta, julkaisujen viitetietojen jatkokäyttöä tutkimushallinnon ja tiedonhaun järjestelmissä sekä yhteistyötä julkaisuihin liittyvän tutkimusdatan avaamiseksi

4. Kotimaisen open access -julkaisemisen yleisyyden ja vaikuttavuuden seurantaan kehitetään soveltuvia käytäntöjä ja mittareita.

5. Avoimen julkaisemisen rahoitusratkaisujen kehittäminen edellyttää laajaa kansallista yhteistyötä julkaisutoiminnassa mukana olevien ja siitä hyötyvien tahojen kesken.

Vuosille 2015-2017 ajoittuvalla pilotointihankkeella kokeillaan mahdollisuuksia hyödyntää konsortiomalliin perustuvaa rahoitusta.
Ilman embargoa ilmestyville open access -lehdille kohdistettu rahoitus kompensoi lehtien menettämiä myyntituloja ja tukee niiden toiminnan jatkuvuutta.
Lisäksi lehtiä rahoitetaan edelleen julkaisevien seurojen tuella ja valtionavulla.
Konsortion rahoittajiksi esitetään opetus- ja kulttuuriministeriötä, yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä tutkimusrahoittajia.
Konsortiorahoitus on kilpailtua rahoitusta, jota jaetaan soveltuvien lehden julkaisuvolyymiin, kirjoittajien taustaorganisaatioihin, aineiston käyttöön ja/tai laatuun liittyvien mittareiden perusteella. Hankkeen aikana selvitetään erilaisten vaihtoehtojen toimivuutta.
Rahoitusmalli vakiintuu pilotointikauden jälkeen säännölliseksi toimintamuodoksi.

6. Kotimaisten lehtien julkaisijat voivat valita avoimuuteen sellaisen tien, joka on niiden kannalta taloudellisesti mahdollinen.

Lehdet, jotka eivät osallistu pilotointihankkeeseen, voivat julkaista artikkelinsa avoimesti verkossa myös 6-12 kuukauden embargolla.
Etenkin kansainväliselle yleisölle suunnattujen lehtien osalta myös kirjoittajamaksut ovat mahdollinen vaihtoehto.
Lehtiä kannustetaan artikkeliensa rinnakkaistallennuksen sallimiseen ja niiden tallennusehdoista kerätään tiedot kansainväliseen Sherpa/Romeo-tietokantaan.

Nivåindelning av de vetenskapliga publiceringskanalerna

2022-01-04T11:10:11+02:00

I universitetens statsfinansieringsmodell för åren 2010-2012 har Undervisnings- och kulturministeriet använt vetenskapliga publikationer som en av indikatorerna för resursutdelning. Ca 2 % av medlen har delats ut enligt dessa. Inom universiteten har det ansetts vara ett problem både i denna modell och i den föregående modellen att publikationernas antal och inte deras kvalitet varit avgörande i fördelningen av resurserna. Rektorsrådet vid universiteten i Finland (UNIFI) tog sig för att grubbla över hur publikationernas kvalitet kunde tas i beaktande som grund för finansieringen. Arbetsgruppen som rektorsrådet tillsatt gjorde år 2009 upp en plan för utvecklandet av vetenskapliga publikationers kvalitetsbedömning.

För att utveckla kvalitetsbedömningen av vetenskaplig publiceringsverksamhet i Finland föreslog arbetsgruppen ett system med ett publikationsforum, dvs. att skapa en nivåindelning för vetenskapliga
tidskrifter, publikationsserier och förlag enligt norsk och dansk modell. Det beslöts att projektet skulle pågå från 1.8.2010 till 29.2.2012.

Classification of scientific publication channels

2022-01-04T11:15:38+02:00

In the university funding model used by the Ministry of Education and Culture in 2010–2012, scientific publications constitute one criterion accounting for about 2% of the appropriated funding. The academia has criticised both the current and the precedent model for the fact that the decisive factor is the number of publications, not their quality. The question of including the quality of the publications among the funding criteria was taken up by the Finnish Council of University Rectors, UNIFI which instituted its own working group for the purpose. In 2009, the group drafted a plan to develop the quality assessment of scientific publications.

The working group proposed that Finland should follow the Norwegian and Danish examples and create “a system to improve the quality assessment of scientific publications, based on a publication
forum”, in other words a classification system for scientific journals, publication series and book publishers. The Publication Forum project was officially launched in May 2010 by TSV who also appointed the
project Steering Group and Secretariat. Starting on 1 August 2010, the project closure was set at 29 February 2012.

Tieteellisten julkaisukanavien tasoluokitus

2022-01-04T10:39:02+02:00

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2010-2012 käyttämässä yliopistojen valtiorahoitusmallissa yhtenä indikaattorina on käytetty tieteellisiä julkaisuja, joiden perusteella on jaettu noin 2 % rahoituksesta. Yliopistojen piirissä on yleisesti pidetty ongelmana sitä, että tässä ja sitä edeltäneessä mallissa ratkaisevaa on ollut julkaisujen määrä eikä laatu. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto otti pohdittavaksi miten julkaisujen laatu voitaisiin ottaa huomioon rahoituksen perusteena, ja sen asettama työryhmä laati vuonna 2009 suunnitelman tieteellisten julkaisujen laadunarvioinnin kehittämiseksi.

Työryhmä esitti ” tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarvioinnin kehittämiseksi julkaisuforumiin perustuvan järjestelmän” eli tieteellisten lehtien, julkaisusarjojen ja kustantajien tasoluokituksen luomista Suomeen Norjan ja Tanskan esimerkkien mukaisesti. Tieteellisten seurain valtuuskunta perusti Julkaisufoorumi-hankkeen toukokuussa 2010 ja asetti sille ohjausryhmän ja sihteeristön. Hankkeen kestoksi päätettiin 1.8.2010-29.2.2012.