Oikeus kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen EU:n ja Suomen oikeudessa

EU:n kilpailuoikeuteen perustuvat vahingonkorvausvaatimukset tulevat käsi­teltäviksi kansallisissa tuomioistuimissa. EU:n kilpailuoikeus, EU-oikeuden ta­voitteet ja periaatteet sekä kansalliset oikeuskeinot, vahingonkorvausoikeus ja prosessioikeus muodostavat monitahoisen ja epäkoherentin oikeusnormimas­san. Kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen yksityiskohtiin soveltuvien nor­mien löytäminen EU:n ja kansallisen normiston akselilta ei ole yksinkertaista. EU:n ja kansallisen oikeuden välillä on epäselvä siirtymäalue, jolla kyse ei ole vain jommankumman normiston soveltumisesta, vaan paremminkin normisto­jen "sekoitussuhteesta".

Teoksessa esitetään, miten EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden kokonai­suutta olisi jäsennettävä, jotta lopullisia vahingonkorvausasiaan soveltuvia nor­meja voitaisiin kuvata pätevästi. EU-oikeuden vaikutustapojen ja vaatimusten tunnistaminen on EU-oikeuden materiaalisten sääntöjen huomioon ottamisen lisäksi välttämätön edellytys sille, että kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauk­sen yhteydessä relevantin oikeuden sisällöstä voidaan perustellusti keskustella. Teoksessa kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen kannalta relevanttia EU-­oikeutta ja EU-oikeuden tarkoituksen asianmukaista toteuttamista tutkitaan ot­tamalla huomioon muun muassa vahingonkorvauksen yleisempi asema EU-oikeudessa ja kansallisten tuomioistuinten velvollisuus edistää EU-oikeuden ta­voitteisiin pääsyä.

Teoksessa kuvattua EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden järjestelmällistä jä­sentämistapaa havainnollistetaan analyyseilla kilpailuoikeudelliseen vahingon­korvaukseen oikeutetuista tahoista sekä syy-yhteyden ja tuottamuksen edelly­tyksiä koskevasta oikeudesta. Teoksessa on otettu huomioon kilpailuoikeudel­lista vahingonkorvausta koskeva kesällä 2013 julkaistu sekundaarilainsäädän­töesitys.

Teos on hyödyllinen syventävä analyysi lakimiehille, jotka kohtaavat työs­sään kilpailuoikeuden sekä vahingonkorvaus- ja sopimusoikeuden rajapintaan liittyviä haasteita. Teos tarjoaa lisäksi laajemminkin tietoa EU-oikeuden merki­tyksestä kansallisissa tuomioistuimissa.

Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.