Suomalainen Lakimiesyhdistys https://edition.fi/lakimiesyhdistys fi-FI OMP 3.2.1.2 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Oikeuksiin pääsy massavahinkotilanteissa https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/381 <p>Massavahinkotilanteessa suurelle määrälle henkilöitä voi syntyä vahingonkorvausvaade, joka perustuu esimerkiksi kuluttajaoikeuden loukkaukseen, kilpailuvahinkoon tai ympäristövahinkoon. Vaade on tyypillisesti henkilöä kohden pieni ja usein vaikea näyttää toteen. Tällöin vaateenhaltija ei yleensä lähde vaatimaan korvauksia, ellei siihen ole kyllin vaivatonta ja riskitöntä menettelyä, kuten lautakuntamenettelyä tai syyttäjän ajamaa rikosprosessia. Perinteinen yksilöllinen siviiliprosessi on muodostunut liian kalliiksi mekanismiksi oikeuksiin pääsyn näkökulmasta.</p> <p>Toisinaan vaateenhaltijat pyrkivät siihen, että asiat käsitellään yhdessä ja samassa siviiliprosessissa kollektiivisen lainkäytön keinoin. Nämä keinot voivat olla edustuksellisia, kuten ryhmäkanne tai siirronsaajan kanne, taikka kumulatiivisia. Suomessa jälkimmäiset ovat olleet merkittävämpiä. Vaateenhaltijat ovat näet nostaneet joukkokanteita eli itsenäisiä toisiinsa liittyviä kanteita; tällöin he ovat hyödyntäneet yhteistä asianajoa ja pyrkineet kanteiden yhteiskäsittelyyn. Ilmiö herättää lainopillisia<br>kysymyksiä, koska prosessioikeudellisessa sääntelyssä on ajateltu ennen kaikkea kahden asianosaisen välisiä oikeudenkäyntejä.</p> <p>Teos on pitkälti oikeusdogmaattinen tutkimus, jossa tarkastellaan hyvän asianajajatavan sisältöä yhteisessä asianajossa, joukkokanteiden käsittelyä tuomioistuimessa sekä oikeudenkäyntikulusäännösten soveltamista tässä yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa on arvioivia ja oikeuspoliittisia osuuksia; mahdollisten menettelyuudistusten yhteydessä on otettu huomioon myös EU:n edustajakannedirektiivi. Teos on ensimmäinen kotimainen väitöskirja, jossa syvennytään kollektiivisen lainkäytön kysymyksiin.</p> <p>Tutkimus tarjoaa tietoa ja tuoreita näkökulmia tuomareille, asianajajille ja muille oikeussuojajärjestelmästä kiinnostuneille.</p> Jaakko Markus Copyright (c) 2022 https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/381 to, 19 touko 2022 00:00:00 +0300 Siviiliprosessuaalinen asiavaltuus tekijänoikeuden loukkaustapauksissa https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/342 <p>Tekijänoikeuden loukkaus voi koskettaa monen tahon oikeuksia – toisinaan jopa samanaikaisesti samassa loukkausasiassa. Esimerkiksi alkuperäisellä tekijällä, jälkiperäisteoksen luojalla, yhteisteoksen tekijällä, yhteisomistajalla, kokonaisluovutuksen saajalla, lisenssinhaltijalla, hyvitys- ja/tai vahingonkorvausvaatimuksen siirronsaajalla, julkaisijalla, kustantajalla, kuolinpesän osakkaalla, legaatinsaajalla, pesänselvittäjällä/-jakajalla ja mahdollisesti jopa tekijänoikeusjärjestöllä tai tekijän edustajalla saattaa olla intressi loukkausasiassa.</p> <p>Pääosa tekijänoikeudellisista loukkaustapauksista käsitellään nykyään siviilioikeudellisina asioina. Oikeudenkäymiskaari, tekijänoikeuslaki tai muut lait eivät kuitenkaan sisällä yleissäännöksiä siitä, kuka on oikeutettu saattamaan tekijänoikeuden loukkausta koskevan siviili- tai hakemusprosessin vireille, tai siitä, kuka on oikeutettu saamaan ratkaisun tällaisessa asiassa. Asiavaltuuskysymysten käsittely, jäsentäminen ja ratkaiseminen on huomattavasti laajempi ja<br>monitahoisempi kokonaisuus kuin ensi näkemältä saattaa vaikuttaa. </p> <p>Teoksen tarkoituksena on avata tätä kompleksista kokonaisuutta sekä antaa kattava kokonaiskuva niistä prosessuaalisista ja aineellisoikeudellisista erityiskysymyksistä, jotka liittyvät siviilioikeudellisissa tekijänoikeuden loukkaustapauksissa aktualisoituviin asiavaltuuskysymyksiin ja muihin asiavaltuuteen läheisesti kytköksissä oleviin kysymyksiin.</p> <p>Teoksessa käsitellään asiavaltuuden lisäksi eräitä sen siviiliprosessuaalisia lähi-ilmiöitä, kuten prosessinyhteyden eri muotoja sekä oppia oikeussuojan tarpeesta. Lisäksi teoksessa selvitetään, voidaanko esimerkiksi usean asialegitimoidun tilanteessa keskinäisellä sopimuksella vaikuttaa asiavaltuusjärjestelyihin tuomioistuinta sitovasti. Teoksessa paneudutaan myös tuomioistuimen ja asianosaisten työn- ja vastuunjakoon tekijänoikeudellisten asiavaltuuskysymysten selvittämisessä.</p> <p>Teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys tekijänoikeudellisten asiavaltuuskysymysten käsittelystä, jäsentämisestä ja ratkaisemisesta. Asetelman tuntemus on välttämätöntä, jotta asiavaltuuskysymyksen teoreettinen jäsentäminen ja asian ratkaiseminen tapahtuvat oikein. Kirjaa voivat hyödyntää niin tekijän- ja prosessioikeuden parissa työskentelevät kuin muutkin juristit ja asiantuntijat.<br></p> Jussi Päivärinne Copyright (c) 2022 https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/342 ti, 17 touko 2022 00:00:00 +0300 Rangaistuksen määräämisen perusteleminen https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/221 <p>Rangaistuksen määrääminen on yksi suurinta mielenkiintoa herättävistä aiheista rikosoikeutta ja oikeudenkäyntejä koskevassa julkisessa keskustelussa. Oikeudellisesti tarkasteltuna rangaistuksen määräämisessä yhdistyvät väljä ja yleisluontoinen sääntely, tuomarin laaja harkintavalta ja vaatimus rangaistuskäytännön yhtenäisyydestä. Rangaistuksen määräämistä koskeva ratkaisu on rikosasian vastaajan kannalta keskeinen. Ratkaisussa tavanomainen laintulkinta voi kuitenkin jäädä taka-alalle, jolloin tuomarin kokemusperäinen tieto ja tähän liittyvät intuitiivisen harkinnan riskit nousevat esiin.</p> <p>Tutkimuksessa kysytään, miksi ja miten tuomarin tulisi perustella rangaistuksen määräämistä koskevaa päätöstään. Ennen perustelemista koskevien kysymysten käsittelyä tutkimuksessa tarkastellaan rangaistuksen mittaamista ja siihen liittyviä oikeuslähteitä. Tutkimuksessa hyödynnetään tuomion perustelemisesta aiemmassa prosessioikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä havaintoja ja teorioita. Tarkasteluun yhdistetään myös rangaistuksen määräämisharkintaan liittyviä tekijöitä, kuten vaatimus rangaistuskäytännön yhtenäisyyden huomioimisesta.</p> <p>Rangaistuksen määräämisen perustelemista lähestytään sekä yleisesti että erikseen rangaistuksen määräämisen osaratkaisujen ja niihin liittyvän aineellisen lainsäädännön kautta. Tarkastelun tuloksena nostetaan esille tekijöitä, joiden vallitessa rangaistuksen määräämisen perustelemiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.</p> <p>Teoreettista tarkastelua täydentää tutkimuksen empiirinen osuus, jossa käydään läpi rangaistuksen määräämisen perusteluita tuomioistuinten ratkaisuista koostuvan aineiston perusteella. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, vastaavatko tutkimuksen teoreettisessa osassa tehdyt johtopäätökset vallitsevaa oikeuskäytäntöä, ja miten rangaistuksen määräämistä perustellaan tuomioistuinkäytännössä. Tutkimus on kirjoitettu tuomarin näkökulmasta ja se tarjoaa apuvälineen rangaistuksen määräämistä koskevan harkinnan jäsentämiselle tuomioistuintyössä. Tutkimuksesta on hyötyä myös kaikille rikosasioiden käsittelyyn osallistuville.</p> Heikki Kemppinen Copyright (c) 2022 https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/221 ti, 15 maalis 2022 00:00:00 +0200 Yhteistyö tekijänoikeudessa https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/220 <p>Onko saamenpuvulla tai perinteisillä kulttuuri-ilmaisuilla tekijänoikeudellista tekijää? Entä kenelle tekijänoikeuden yhteisöllisesti maalattuun muraaliin tai internetissä kollektiivisesti kirjoitettuun tekstiin tulisi kuulua? Miten yhteistyössä tehtävän tieteellisen tutkimuksen ja tekijänoikeuden tekijäkäsitykset eroavat toisistaan? Mitä tekijyyden ja luovuuden käsitteillä tekijänoikeudessa tarkoitetaan ja miten nämä käsitteet soveltuvat yhteisöllisesti tehtävään luovaan työhön?</p> <p>Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä siitä, kenelle tekijänoikeuden tulisi kuulua silloin, jos luovaan työhön on osallistunut useampia henkilöitä erilaisin panoksin ja eri aikoina. Voidaanko tekijänoikeutta ylipäätään hallita silloin, jos kaikkia yksittäisiä tekijöitä ei edes tiedetä?</p> <p>Tarkastelu alkaa tekijän ja luovuuden käsitteiden analyyttisestä tarkastelusta: mitä sisältöjä näihin käsitteisiin tekijänoikeudessa kuuluu, ja minkälaisia käyttötarkoituksia näillä käsitteillä on. Mikä on tekijänoikeudellinen tekijä ja mitä on tekijänoikeudellinen luovuus? Analyyttisen tarkastelun jälkeen tutkimus etenee yllä mainittujen käytännöllisten tapausesimerkkien kautta arvioimaan kriittisesti sitä, miten näiden käsitteiden avulla voidaan ottaa huomioon yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvien luovien prosessien erityispiirteitä. Tutkimus syvenee useisiin tekijyyttä ja luovaa työtä käsitteleviin erityiskysymyksiin aina tekijän tuntemattomuudesta tekijäryhmän vastuuseen luovan työnsä tuloksesta.</p> <p>Tutkimuksen johtopäätösosiossa tuodaan esiin sitä tulkinnallista liikkumavaraa, jota tekijänoikeuslainsäädännössä jo nyt on yhteisöllisten luovien prosessien edistämiseksi. Samalla tehdään muutamia lainsäädännön kehittämiseen pyrkiviä ehdotuksia siitä, millä tavoin tekijänoikeuslaki kykenisi toteuttamaan tarkoitustaan luovan työn edistäjänä vielä paremmin yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa. Uusien teknologioiden ja kulttuuristen muutosten myötä tekijänoikeuslain kriittinen tarkastelu on käynyt yhä tärkeämmäksi, ja tutkimus vahvistaa sitä yleisopillista pohjaa, jolle uusia ilmiöitä koskeva tekijänoikeudellinen argumentaatio voi rakentua. Teosta voi suositella luovan alan työntekijöille, tekijänoikeuden asiantuntijoille sekä kenelle tahansa luovuudesta ja tekijänoikeudesta kiinnostuneelle lukijalle.</p> Tuomas Mattila Copyright (c) 2022 https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/220 ti, 15 maalis 2022 00:00:00 +0200 Towards an Efficient, Just and Humane Criminal Justice. https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/121 <p>This collection of essays on criminal law, criminology and criminal policy includes a selection of my articles from the year of 1972 to the year of 2020, i.e., from a period of 49 years. The writings – in all 32 – chosen for the compilation are written in English and 30 of them have been published earlier. The main aim with this anthology is to crucially widen the access of my writings for comparative purposes. The articles are divided into seven chapters. Chapters I–VI cover a large spectrum of criminal sciences, and they are – in particular, in Chapters IV–VI – written rather from a Nordic (Scandinavian) than from a narrower Finnish perspective. The title of the anthology expresses its main message: towards an efficient, just and humane criminal justice. Chapter VII includes five articles related to bio-ethics and (criminal) law. The reason for that chapter’s attachment is to present some of my contributions to the new discipline entitled ‘Medical law and biolaw’.<br />The intensified internationalization and Europeanization of criminal law and justice have changed the role of comparative law and criminal sciences in general. There is much more need for comparison of legal orders due to the emergence of European criminal law and international criminal law and due to the increased interaction between European and global legal regulations and the national legal orders. We also need more evidence-based criminological research to be utilized in criminal-policy planning and as a foundation for rational policy decisions.</p> Raimo Lahti Copyright (c) 2021 Suomalainen Lakimiesyhdistys https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/121 pe, 19 marras 2021 00:00:00 +0200 Terveys ihmisoikeuskysymyksenä https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/112 <p><span id="description_text" data-id="ekk.994080474006250">Terveys ja ihmisoikeudet liittyvät monin tavoin yhteen, samoin kuin lääketiede ja ihmisoikeudet. Yhteys tuli näkyviin ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen hyväksytyssä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Eettisenä normistona vuonna 1964 Maailman lääkäriliitossa laaditulla Helsingin julistuksella on myös ollut suuri vaikutus ihmisoikeuksien suojaan lääketiedettä koskevissa asioissa.<br /><br />Useissa YK:n ihmisoikeussopimuksissa on nykyään monia terveyteen liittyviä säännöksiä. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen useilla artikloilla on merkitystä terveyttä koskevissa asioissa, ja sen lisäksi on hyväksytty lääketiedettä ja terveyttä koskeva biolääketiedesopimus. EU-oikeudessa on käsitelty entistä enemmän terveyteen liittyviä asioita etenkin sen jälkeen, kun potilaiden liikkuvuutta koskeva potilasdirektiivi tuli voimaan. EU:n perusoikeuskirjan tulkinnasta lääketieteen kehitystä koskevissa asioissa on annettu merkittäviä unionin tuomioistuimen päätöksiä.<br /><br />Lääketieteen kehitys vaatii oikeudelta joustavuutta, jottei siitä muodostu tieteen kehityksen jarrua. Oikeudella asetetaan kuitenkin joitakin ehdottomia rajoja esimerkiksi kieltämällä ihmisen kloonaus. Etenkin ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytäntö on elänyt ajan mittaan, mutta aina se ei ole reagoinut tieteen kehitykseen tarpeeksi nopeasti.<br /><br />Suomessa ei näitä kysymyksiä ole käsitelty tutkimuksessa aiemmin, joten tämä kirja on ensimmäinen alan yleisesitys Suomessa. Kirjassa käsitellään laajasti eri ihmisoikeussopimusten tulkintakäytäntöä terveyttä ja lääketiedettä koskevissa asioissa. Lisäksi kaikissa käsiteltävissä asioissa on otettu erikseen huomioon Suomen lainsäädäntö ja käytäntö.<br /><br />Kirja on tarkoitettu lääkintä- ja bio-oikeuden oppikirjaksi, mutta sillä on myös käyttöä lakimiesten ja terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa. Kirjoittaja on lääkintä- ja bio-oikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.</span></p> Liisa Nieminen Copyright (c) 2015 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/112 to, 01 tammi 2015 00:00:00 +0200 Oikeuden maailma https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/111 <p><span id="description_text" data-id="ekk.994044984006250">Tänä päivänä harvat lakimiehet työskentelevät vain kotimaisen oikeuden parissa. Oikeustieteen opiskelijat ovat innokkaimpia opiskelijavaihtoon lähteviä. Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden ratkaisut, Kiinan kansankongressin oikeusvaltiota koskevat kannanotot tai islamin oikeuden periaatteet kiinnostavat muitakin kuin juristeja. Silti tietomme vieraista oikeusjärjestelmistä ja niiden perusteista ovat hyvin heikot. Yleensä katsomme vierasta oikeutta kansallisten silmälasien läpi. <br /><br />Kirja on johdatus maailman oikeuskulttuureihin. Tavoitteena on auttaa lukijaa ymmärtämään oikeutta koskevia erilaisia käsityksiä, erojen syitä ja niiden käytännön seurauksia. Tarkastelu aloitetaan Manner-Euroopasta, minkä jälkeen käsitellään common law -järjestelmää (ml. Yhdysvallat) ja sen lähtökohtia. Samalla kiinnitetään huomiota siirtomaavalloitusten seurauksiin ja eurooppalaisen oikeuden "istuttamiseen" maanosan ulkopuolelle. Islamin oikeutta käsitellään laajasti, samoin kuin Kiinan ja Intian oikeuskehityksen ymmärtämiseksi välttämättömiä seikkoja. Oman lukunsa saavat myös oikeuskulttuurien pluralismia tänään aktiivisesti edistävä Etelä-Afrikka sekä omia teitään usein kulkenut Venäjä. Lisäksi tutkitaan Afrikan oikeuskulttuurista karttaa.</span></p> Ditlev Tamm, Pia Letto-Vanamo Copyright (c) 2015 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/111 to, 01 tammi 2015 00:00:00 +0200 Oikeuden historiasta tulevaisuuden Eurooppaan https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/113 Olli Mäenpää, Dan Frände, Päivi Korpisaari; Per Andersen, Helle Vogt, Lars Björne, Yifeng Chen, Ellen Eftestøl-Wilhelmsson, Anu Bask, Kaijus Ervasti, Jaakko Husa, Teemu Juutilainen, Emilia Korkea-aho, Jukka Kekkonen, Anette Alén-Savikko, Toomas Kotkas, Matti Kunnas, Anna-Laura Markkanen, Hannu Nieminen, Heikki E. S. Mattila, Dag Michalsen, Tuulikki Mikkola, Kjell Å. Modéer, Johanna Niemi, Jaana Norio-Timonen, Kimmo Nuotio, Elina Paunio, Suvi Sankari, Jørn Øyrehagen Sunde, Kaarlo Tuori, Kaius Tuori, Terttu Utriainen Copyright (c) 2014 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/113 ke, 01 tammi 2014 00:00:00 +0200 Bysantin oikeushistoria https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/110 <p><span id="description_text" data-id="ekk.994000584006250">Teoksessa esitetään viimeisimpään tutkimukseen sekä oikeushistorialliseen materiaaliin perustuva kuvaus Bysantin oikeushistoriasta, jossa korostuvat keisarivallan, ortodoksisuuden ja Bysantin muuttuvien olosuhteiden symbioosi roomalaisoikeudellisen perinnön muuntumishistoriassa. Kuvauksessa korostuvat roomalais-bysanttilaisen oikeuden muutautumiskyky ja oikeuskulttuurinen elinvoimaisuus. Kirja on painava puheenvuoro oikeuden ja yhteiskunnan välisestä suhteesta sekä oikeuden kulttuuristen ja symbolisten ulottuvuuksien merkityksestä oikeusajattelulle. Jaakko Husa on oikeuskulttuurin ja oikeuslingvistiikan professori Lapin yliopistossa.</span></p> Jaakko Husa Copyright (c) 2013 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/110 pe, 01 helmi 2013 00:00:00 +0200 Muuttuva sosiaalioikeus https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/109 <p><span id="description_text" data-id="ekk.994000594006250">Ajankohtainen artikkelikokoelma lähestyy sosiaalisten oikeuksien toteuttamista ihmisoikeuksien, EU-oikeuden, perusoikeuksien ja tavallisena lakina annetun sääntelyn asettamien edellytysten kautta. Kirja jakaantuu kolmeen osaan. Niistä ensimmäinen tarkastelee asiakkaan aseman muutosta 1800-luvun lopun irtolaisuudesta tämän päivän kuluttajaksi, erityisenä kysymyksenä maahanmuutto. Toinen osa pohtii yhtäältä lainsäätäjän ja toisaalta muutoksenhakuelinten roolia sosiaalisten oikeuksien takaajina. Kolmas osa käsittelee ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kautta kansalliselle sääntelylle nousevia haasteita. Kirja on tärkeää luettavaa kaikille sosiaalioikeudesta kiinnostuneille, erityisesti sosiaalioikeuden tutkijoille, opiskelijoille ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteuttaville asiantuntijoille sekä hallinnossa että oikeuslaitoksessa.</span></p> Sakari Hänninen, Toomas Kotkas, Eeva Nykänen, Marja Pajukoski, Maija Sakslin; Ari Hirvonen, Eeva Nykänen, Paul Van Aershot, Laura Kalliomaa-Puha, Pentti Arajärvi, Raija Huhtanen, Sanna Hyttinen, Suvianna Hakalehto-Wainio, Jan-Erik Helenelund, Elina Palola Copyright (c) 2013 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/109 ti, 01 tammi 2013 00:00:00 +0200 Oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/108 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993959044006250">Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 20 vuotta Euroopan ihmisoikeussopimuksen voimaantulosta, 15 vuotta EU-jäsenyyden alkamisesta ja perusoikeusuudistuksesta sekä 10 vuotta perustuslain kokonaisuudistuksesta. Ajanjakso on vaikuttanut suomalaisen oikeusajattelun perusteisiin poikkeuksellisen syvällisesti. Jo muutoksen merkittävyys pakottaa arvioimaan tarkemmin kansallisen oikeuden nykytilaa, reflektoimaan aikaisempien muutosten toteutumista ja katsomaan tulevaisuuteen: Mikä on ollut kansainvälistymiskehityksen merkitys suomalaiselle oikeudelliselle identiteetille ja kansalliselle perustuslakikäsitykselle? Onko kansallisella perusoikeusjärjestelmällä tulevaisuutta? Teoksen kokoava teema on vuorovaikutus. Kansallista oikeutta tarkastellaan erityisesti oikeusjärjestysten päällekkäisyyden, dialogisuuden ja eri institutionaalisten toimijoiden välisten suhteiden näkökulmasta. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisen oikeuskulttuurin muutosta läheltä seuranneita tutkijoita, instituutioiden edustajia ja muutoksen tekijöitä.</span></p> Tuuli Heinonen, Juha Lavapuro; Riitta-Leena Paunio, Kimmo Sasi, Matti Pellonpää, Pauliine Koskelo, Martin Scheinin, Tuomas Ojanen, Mikko Puumalainen, Janne Salminen Copyright (c) 2012 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/108 su, 01 tammi 2012 00:00:00 +0200 Oikeusasiamiesinstituutio https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/107 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993916314006250">Oikeusasiamiesinstituution alkuperämaa on Ruotsi, jossa vuonna 1809 kansanedustuslaitos valitsi oikeusasiamiehen (ombudsman) valvomaan julkisen hallinnon toiminnan laillisuutta. Oikeusasiamiesinstituutio otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1919. Toisen maailmansodan jälkeen instituutio on omaksuttu lähes kaikissa Euroopan maissa ja muuallakin maailmalla. Euroopan unionin oikeusasiamies aloitti toimintansa vuonna 1995. Tämä kirja on kattava yleisesitys oikeusasiamiesinstituutiosta. Pääpaino on Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnassa ja tehtävissä: ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamies valvoo, että julkista tehtävää hoidettaessa noudatetaan lakia ja perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kirjassa tarkastellaan myös oikeusasiamiesinstituution kansainvälistymistä sekä liittymistä hyvän hallinnon edistämiseen julkisessa hallinnossa. Kirjan kirjoittaja OTT, FT, VT Kirsi Kuusikko on Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori.</span></p> Kirsi Kuusikko Copyright (c) 2011 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/107 la, 01 tammi 2011 00:00:00 +0200 Kansallinen oikeus ja liittovaltioistuva Eurooppa https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/106 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993802374006250">Suomalaisen Tiedeakatemian toukokuussa 2008 pidetyn 100-vuotisjuhlaseminaarin puheenvuoroista koottu artikkelikokoelma. Mukana on parinkymmenen suomalaisen ja ulkomaalaisen asiantuntijan puheenvuorot, joiden teemoina ovat mm. oikeuskulttuuri ja -kieli, eurooppalaistuva siviilioikeus, ihmisoikeudet ja oikeusturva ja kansallisen päätoksenteon menettelyautonomia.</span></p> Erkki J. Hollo; R. C. Van Caenegem, Aulis Aarnio, Maarit Jänterä-Jareborg, Iain Cameron, John A. E. Vervaele, Heikki E. S. Mattila, Antero Jyränki, Ulla Tiililä, Virpi Harju, Jarno Tepora, Juha Karhu, Jaana Norio-Timonen, Eva Tammi-Salminen, Jukka Mähönen, Pekka Vihervuori, Matti Pellonpää, Laura Ervo, Eija Siitari-Vanne, Samuli Miettinen, Thilo Marauhn Copyright (c) 2009 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/106 to, 01 tammi 2009 00:00:00 +0200 Esivalta olemme me : valtiosääntöoikeuden perusteiden oikeusteologinen tulkinta https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/105 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993745104006250">Oikeusteologialla on perinteisesti tarkoitettu kirkko-oikeuden teologisten perusteiden tutkimusta. Hannu Juntunen on kehitellyt teologiseksi oikeuspositivismiksi nimittämäänsä oikeus-teologista doktriinia ja ulottanut oikeusteologisen työskentelyn koskemaan myös yhteiskunnallista oikeutta. Teoksessa sovelletaan tätä ajattelua eräisiin valtiosääntöoikeuden periaatekysymyksiin. Valtion tehtävänä on luterilaisen regimenttiopin mukaisesti yhteisen hyvän edistäminen ja inhimillisen pahuuden rajoittaminen. Valtiosäännön keskeinen periaate on jokaisen ihmisyksilön ehdoton arvo, johon perustuvat sekä yksilöiden yhdenvertaisuus että demokraattinen valtiojärjestys. Valtion legitiimi valta voi nojautua vain kansalaisten antamaan valtuutukseen. Esivalta olemme me itse suvereenina valtiokansana. Kansa ei kuitenkaan ole "kaikkivaltias", vaan kaikkea vallankäyttöä rajoittavat oikeuden legitiimisyyden kriteerit: ihmisarvo, lähimmäisyys sekä elämän ja luomakunnan suojeleminen. Perustuslaissa säädetyt perusoikeudet ilmentävät valtion tehtävää ihmisen parhaaksi. Valtiolla ei voi olla omaa uskontunnustusta, mutta sille tulee edellyttää yhteinen eettinen arvoperusta. On välttämätöntä säilyttää ajatuksen, sanan, omantunnon ja uskonnon vapaudet, mutta samalla ottaa arvostavasti huomioon uskonnon ja maailmankatsomuksen merkitys osana yhteiskunnan ja kulttuurin syvärakennetta. Uskontojen kielteisten lieveilmiöiden saadessa laajenevaa jalansijaa maailmassa on yhteiskunnassamme tiukasti pidettävä kiinni demokraattisista perusoikeuksista. TT, FM Hannu Juntunen on väitellyt teologisen dogmatiikan alalta ja opiskellut myös mm. teoreettista filosofiaa ja valtiosääntöoikeutta. Hän on oikeusteologian dosentti Helsingin yliopistossa. Juntunen on työskennellyt 30 vuotta kirkon keskushallinnon tehtävissä ja jäänyt vuonna 2005 eläkkeelle piispainkokouksen teologisen sihteerin virasta.</span></p> Hannu Juntunen Copyright (c) 2008 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/105 pe, 01 helmi 2008 00:00:00 +0200 Oikeuden kaleidoskooppi https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/104 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993746564006250">"Abstraktin ja konkreetin suhde on Hannun oppihistoriallisia ja oikeusteoreettisia töitä yhdistäviä teemoja. Aristoteleen käytännöllisessä filosofiassa Hannua kiinnosti yhtäältä faktisen ja normatiivisen sekä toisaalta abstraktin ja konkreetin yhdistäminen. Aristoteelisen käytännöllisen filosofian avainkäsite on fronesis: aristoteelinen praktinen tieto, fronesis, liittää yleiset periaatteet ja päämäärät konkreettisiin tekoihin konkreeteissa tilanteissa. Hannulle ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen elämä ylipäätään on olennaisesti abstraktin ja konkreetin yhteen punoutumista. Tämän yksi ilmenemismuoto on yleisten normien ja konkreettisten sovellutusten hermeneuttinen kehä." Näin luonnehtii Kaarlo Tuori johdantoartikkelissaan professori Hannu Tolosen (1945-2005) oikeutta ja yhteiskuntaa koskevien käsitysten lähtökohtia. Postuumiin teokseen on koottu Hannu Tolosen keskeisin oppihistoriallinen ja oikeusteoreettinen artikkelituotanto.</span></p> Hannu Tolonen Copyright (c) 2008 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/104 ti, 01 tammi 2008 00:00:00 +0200 Oikeus ja politiikka https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/103 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993728374006250">Aivan viime vuosina oikeuden ja politiikan suhteet ovat tulleet entistä polttavammiksi. Myös yhteistä tutkimuksellista maaperää yhteiskuntateoreetikoille, filosofeille ja oikeustieteilijöille on löytynyt. Oikeusteoriassa on ryhdytty pohtimaan oikeuden velvoittavuuden ja hyväksyttävyyden kysymyksiä aikaisempaa laajemmasta näkökulmasta. Vastaavasti yhteiskuntateoreetikot ja filosofit ovat uudelleen havahtuneet oikeutta koskeviin kysymyksiin. Nykyajan suurista muutoksista, jotka vaikuttavat oikeuden ja politiikan suhteeseen monin tavoin, voi mainita monikulttuurisuuden ja globalisaation. Länsimainen liberaali individualismi on joutunut erilaisten hyökkäysten kohteeksi, jolloin kysymyksiä oikeusvaltiosta ja oikeuden perimmäisestä sisällöstä on tarkasteltava uudelleen. Yhteiskuntatieteellinen teoretisointi ja moraalifilosofinen keskustelu ovat laajentuneet koskemaan erilaisten moraaliyhteisöjen oikeutta määritellä itse arvonsa. Artikkelikokoelma Oikeus ja politiikka: filosofisia esseitä sisältää oikeuden ja politiikan suhdetta monipuolisesti valaisevia kirjoituksia. Kirjoittajat ovat aihealueensa tunnettuja osaajia filosofian, politiikan teorian ja oikeustieteen piiristä. Teos on suunnattu oikeus- ja yhteiskuntafilosofiasta kiinnostuneille ja se soveltuu myös oppikirjana käytettäväksi. Kimmo Nuotio on Helsingin yliopiston oikeustieteen professori ja Suomen oikeusfilosofinen yhdistys ry:n puheenjohtaja. Heta Aleksandra Gylling on Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti.</span></p> Kimmo Nuotio, Heta Gylling; Ari Hirvonen, Jari Kauppinen, Toomas Kotkas, Arto Laitinen, Iivi Anna Masso, Mika Ojakangas, Pilvi Toppinen, Annamari Vitikainen Copyright (c) 2007 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/103 ma, 01 tammi 2007 00:00:00 +0200 Talousrikokset https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/101 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993693684006250">Professori Raimo Lahden ja valtionsyyttäjä, OTT Pekka Koposen toimittamassa artikkelikokoelmassa "Talousrikokset" käsitellään talousrikosoikeuden yleisiä kysymyksiä ja keskeisiä talousrikossäännöksiä. Kirjan artikkeleissa tarkastellaan seuraavia talousrikosten lajeja: kirjanpito-, rahanpesu- ja verorikoksia, velallisen rikoksia sekä yrityssalaisuusrikoksia. Kirjan pääpaino on siten talousrikosoikeuden erityisessä osassa - keskeisten talousrikossäännösten systematisoinnissa ja tulkinnassa.</span></p> Raimo Lahti, Pekka Koponen; Jaakko Rautio, Ritva Sahavirta, Klaus Nyblin Copyright (c) 2007 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/101 ma, 01 tammi 2007 00:00:00 +0200 Kreikan oikeus ja oikeuskieli https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/99 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993685444006250">Modernin Kreikan voimassa oleva oikeus, oikeushistoria ja oikeuskieli kantavat menneisyyttä, mutta niitä ei voi tulkita menneisyyden ehdoilla. 2000-luvun Kreikka on nykyaikainen EU-valtio, joka kuuluu oikeuskulttuurisesti germaaniseen oikeuspiiriin. Pinnan alla on kiehtovia kerrostumia: Bysantista osmanien valtakuntaan ja nykyisen Kreikan syntymästä 1820-luvulta 2000-luvun Kreikan tasavaltaan. Vuoden 1974 jälkeinen demokratisoitumiskehitys ja Euroopan integraatio ovat muuttaneet Kreikkaa. 1990-luvun poliittisen kulttuurin muutokset ja aktivoitunut EU-politiikka sekä demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden juurruttaminen ovat merkinneet murrosta kahtena viime vuosikymmenenä. Teoksessa käsitellään Kreikan oikeuskieltä, oikeushistoriaa ja voimassa olevaa oikeutta. Kirjoittaja esittelee Kreikan oikeushistorian päälinjat, oikeuslähdeopin perusteet, ortodoksisuuden ja oikeuden suhteen, valtiosääntöoikeuden pääpiirteitä sekä siviilioikeuden historiaa ja ydinkohtia. Lisäksi käsitellään tuomioistuimia, juristikuntaa ja oikeustiedettä. Teokseen sisältyy myös laajahko kreikka–suomi-sanasto. Lisäksi kirjaan sisältyvät myös oikeuskielen taustaa ja kieliopin ydinosia sisältävät luvut sekä laajat henkilö- ja asiahakemistot. Kreikan oikeusjärjestelmän ominaispiirteiden ymmärtämisen helpottamiseksi kirjassa on runsaasti vertailevia huomioita, joilla Kreikan oikeus paikannetaan suhteessa sekä Suomeen että suuriin eurooppalaisiin oikeusjärjestyksiin. Kirjoittaja Jaakko Husa (s. 1966) on valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Joensuun yliopistossa. Hän on julkaissut oikeusvertailua koskevia kirjoja ja lukuisia artikkeleita sekä kotimaassa että ulkomailla.</span></p> Jaakko Husa Copyright (c) 2007 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/99 ma, 01 tammi 2007 00:00:00 +0200 Syntymästä kuolemaan, oikeudesta informaatioon https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/102 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993674594006250">Lapin yliopiston yksityisoikeuden professori ja oikeusinformatiikan instituutin johtaja Ahti Saarenpään kunniaksi julkaistava juhlakirja ”Syntymästä kuolemaan, oikeudesta informaatioon” jakautuu luontevasti kahteen osaan: siviilioikeuteen ja oikeusinformatiikkaan. Kirjassa on yhteensä 22 artikkelia, joiden kirjoittajina on asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Siviilioikeuden alalta käsitellään perhe- ja perintöoikeudellisia kysymyksiä, tekijänoikeutta sekä täytäntöönpanokieltoa korkeimmassa oikeudessa. Oikeusinformatiikan alalta nostetaan esille mm. kysymykset tietoturvasta ja henkilökohtaisesta koskemattomuudesta. Artikkeleiden kirjoittajien joukossa on alan johtavia pohjoismaisia asiantuntijoita.</span></p> Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Rauno Korhonen, Heikki E. S. Mattila, Tuulikki Mikkola; Markku Helin, Asko Lehtonen, Tapani Lohi, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Kari Nuotio, Désirée Söderlund, Pekka Tuunainen, Pertti Välimäki, Ari Koivumaa, Jon Bing, Peter Blume, Wolfgang Mincke, Tuomas Pöysti, Jari Råman, Dag Wiese Schartum, Peter Seipel, Annamari Turunen Copyright (c) 2006 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/102 su, 01 tammi 2006 00:00:00 +0200 Vastuu pilaantuneen ympäristön puhdistamisesta https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/100 <p>Pilaantuneen ympäristön puhdistamisesta vastaa periaatteessa pilaantumisen aiheuttaja. Käytännössä lain soveltamisongelmia riittää, sillä puhdistamisvastuu perustuu useihin tulkinnanvaraisiin lakeihin. Usein on epäselvää, kuka on pilaantumisen aiheuttaja. Kuka vastaa pilaantuneisuuden selvittämisestä? Miten jaetaan vastuu usean vastuullisen kesken? Mikä on puhdistamisen tavoitetaso? Mikä on kohtuullinen vastuu? Miten määräytyy vastuu vanhasta, vielä vanhemmasta tai ikivanhasta pilaantumisesta? Teoksessa pureudutaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden, roskaantuneiden alueiden ja rakenteiden julkisoikeudelliseen puhdistamisvastuuseen ja siihen liittyviin juridisiin ongelmiin ympäristönsuojelulain, jätelain, jätehuoltolain, vesilain, kemikaalilain ja Euroopan unionin säädösten perusteella. Tavoitteena on kuvata ja analysoida puhdistamisvastuun sisältö ja soveltamiskäytäntö sekä nimetä sääntelyn puutteet ja tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Lähteinä on käytetty suomalaista lainvalmisteluaineistoa, uusia oikeustapauksia sekä lupaviranomaisten hallintopäätöksiä 1980-luvulta alkaen. Teos soveltuu kiinteistö- ja ympäristövastuuasioita käsitteleville asianajajille, rakentamis- ja ympäristöasioita käsitteleville kunnissa, hallinnossa ja oikeuslaitoksessa sekä kiinteistöjen vakuusarvoja arvioiville rahoituslaitoksissa.</p> Jouko Tuomainen Copyright (c) 2006 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/100 su, 01 tammi 2006 00:00:00 +0200 Oikeuden tekstit diskursseina https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/98 <p><span id="description_text" data-id="ekk.993650264006250">Diskurssianalyysi on jo pitkään ollut yhteiskuntatieteilijöiden suosima tapa tutkia erilaisia tekstiaineistoja. Juristeille metodi on vielä vieras, mutta monin tavoin hyödyllinen menetelmä selvittää oikeudellisia tekstien sisältämiä merkityksiä. Teoksessa useat oikeus- ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijat kertovat, miten diskurssianalyysiä voidaan hyödyntää juristien tutuilla tutkimuskentillä. Kirjassa annetaan käytännönläheistä opastusta diskurssianalyysin työtapoihin. Lisäksi kirjoittajat kertovat mielenkiintoisten esimerkkien avulla siitä, millaisia merkityssisältöjä tuomioistuinratkaisujen tapahtumatulkintoihin ja oikeudellisiin kansalaiskeskusteluihin sisältyy. Kirja osoittaa, miten usein objektiivisiksi määriteltyjen tuomioistuinratkaisujen taakse kätkeytyy lukuisia julkilausumattomia oletuksia tapahtumien syiden ja seurausten suhteista. Diskurssianalyysi on oiva keino näiden taustaoletusten paljastamiseen. Teos kuuluu paitsi tutkijoiden käsikirjastoihin myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita oikeudellisen kielen käyttötavoista. Käytännön lakimiestyössä on hyödyllistä tiedostaa juridiseen kieleen sisältyvät taustaoletukset.</span></p> Päivi Honkatukia, Helena Karma, Johanna Niemi-Kiesiläinen, Minna Ruuskanen; Anne Kumpula, Timo Harrikari, Samuli Hurri, Riikka Kotanen Copyright (c) 2006 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/98 su, 01 tammi 2006 00:00:00 +0200 Kirkon oikeudelliset normit https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/97 <p>Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Suomen julkishallintoon kuuluva yhteisö, jota koskeva lainsäädäntö muodostuu erilaisista oikeudellisista ainesosista: ylikansallisten normien, perustuslain, kirkkolainsäädännön, muun yleisen lainsäädännön sekä muiden oikeudellisten normien kokonaisuudesta. Kirkko on sosiologisen, ihmisten muodostaman yhteisöluonteensa lisäksi ennen muuta uskonyhteisö, jonka toiminnan perusteena on sen tunnustus. Kirjassa esitellään kattavasti tärkeimmät säädökset ja oikeudelliset normit, jotka sääntelevät kirkon toimintaa. Varsinaisen kirkon oikeuden tarkastelujakson lisäksi kirjassa on perusteellinen käsitehakemisto, joka tarjoaa lisätietoa kirkon oikeudesta ja siihen liittyvistä käsitteistä.</p> Pekka Leino Copyright (c) 2005 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/97 la, 01 tammi 2005 00:00:00 +0200 Norden, rätten, historia https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/96 Jukka Kekkonen, Pia Letto-Vanamo, Päivi Paasto, Heikki Pihlajamäki; Inger Dübeck, Jyri Inha, Mia Korpiola, Sigurður Líndal, Toomas Kotkas, Bo H. Lindberg, Dag Michalsen, Kjell Å. Modéer, Rolf Nygren, Claes Peterson, Marie Sandström, Ditlev Tamm, Heikki Ylikangas Copyright (c) 2004 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/96 to, 01 tammi 2004 00:00:00 +0200 Hyvä pankki- ja vakuutustapa https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/95 <p>Onko luottokelvottomalla henkilöllä oikeus saada kotivakuutus? Voiko pankki irtisanoa yrityksen luoton, vaikka yritys olisikin hoitanut luottoa tunnollisesti? Mihin perustuu velvollisuus noudattaa hyvää pankki- ja vakuutustapaa? Mikä merkitys on annettava pankkien ja vakuutusyhtiöiden itsensä laatimille hyvän tavan ohjekokoelmille? <br />Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan tässä lisensiaatintut­kimukseen perustuvassa kirjassa. Kirjassa selvitetään ensinnäkin hyvän pankki- ja vakuutustavan oikeudellista luonnetta yleisellä tasolla. Lisäksi käsitellään näiden liiketapojen velvoittavuutta ja niiden sisällön määräy­tymistä sekä niiden rikkomisen seurauksia. Teoksessa kartoitetaan myös hyvän pankki- ja vakuutustavan sisältöä eräissä käytännön kannalta tärkeissä konkreettisissa ongelmatilanteissa. <br />Kirja sopii pankki- ja vakuutusalalla työskenteleville lakimiehille sekä muille lakimiehille, jotka hoitavat näihin toimialoihin liittyviä asioita. <br />Kirjan kirjoittaja OTL Sakari Wuolijoki toimii lakimiehenä finanssikon­sernissa.</p> Sakari Wuolijoki Copyright (c) 2003 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/95 ti, 01 huhti 2003 00:00:00 +0300 Normi yhteisen mittapuun käytäntönä https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/94 <p>Mitä normit ovat? Kuinka kurinpito, vakuutukset ja teollisuusstandardit ovat vaikuttaneet ihmistieteisiin yleisesti ja oikeudelliseen ajatteluun erityisesti? Mikä on "normaali" keskivertoihminen? Ovatko normit ja oikeus yhteismitattomia? Tässä kirjassa François Ewald etsii vastauksia mm. näihin kysymyksiin. Ewaldin kirjoitusta täydentää Kaarlo Tuorin arvio Ewaldin "kriittisestä oikeuspositivismista". <br />François Ewald on ranskalainen filosofi ja lakimies, joka tunnetaan laajalti myös filosofi Michel Foucault'n pitkäaikaisena yhteistyökump­panina. Hän toimii nykyään vakuutusalan ammattikorkeakoulun johtajana Pariisissa. Kaarlo Tuori on yleisen oikeustieteen professori Helsingin yliopistossa.</p> François Ewalds Copyright (c) 2003 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/94 la, 01 maalis 2003 00:00:00 +0200 Oikeusteoreettisia katkelmia https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/93 <p>Oikeusteoria ei ala tyhjästä, vaan tälläkin alalla on aika ajoin tarpeellista palata koti- ja ulkomaisiin klassikoihin sekä arvioida erilaisten suuntausten ja traditioiden merkitystä. Tämä kirja sisältää, kattavuuteen ja edusta­vuuteen pyrkimättä, eräitä fragmentteja sanotusta teemasta. E-sarjassa aikaisemmin ilmestyneissä teoksissa Filosofien oikeus 1-2 keskityttiin filosofien näkemykseen oikeudesta, mutta nyt on esillä selvemmin oikeusteorian näkökulma. Teoksen artikkeleissa esitellään ja arvioidaan Kyösti Haatajan kritiikkiä aikansa oikeustieteestä, Alf Rossin oikeusajat­telua, Georg Henrik von Wrightin käsitystä normeista ja käytännöllisestä järjestä, Kaarle Makkosen vaikutusta kotimaiseen julkisoikeuden tutki­mukseen sekä Aulis Aarnion nimeen liitettyä analyyttistä hermeneutiikkaa. Kirjoittajina on joukko alan kotimaisia kärkinimiä.</p> Kimmo Nuotio; Tapio Määttä, Aulis Aarnio, Eerik Lagerspetz, Kaarlo Tuori Copyright (c) 2003 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/93 la, 01 helmi 2003 00:00:00 +0200 Kirkko ja perusoikeudet https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/92 <p>OTT Pekka Leinon tutkimus Kirkko ja perusoikeudet tarkastelee erilaisten perusoikeuksien ja perustavaa laatua olevien oikeuksien vaikutusta kirkkoon ja sen hallintoon. Tutkimuksen tekijä jatkaa hallinto-oikeudellisessa väitöskirjassaan Kirkkolaki vai laki kirkosta esittämäänsä oikeuden käsitteen ja nimenomaan kirkon oikeuden käsittämisen tarkastelua. Tekijä hahmottelee kansankirkon tunnistamissäännöksi: "Elävä kansankirkko kirkkona on sekä uskonyhteisö että sosiologinen yhteisö. Se on näitä samalla kertaa, mutta se ei ole kuitenkaan pelkästään kumpikaan näistä." Kirkon juridisen olemuksen käsittäminen merkitsee kirkkoa koskevien yhteiskunnallisten ja ylikansallisten oikeudellisten normien tuntemisen lisäksi sen tiedostamista, että kirkon olemukseen.kuuluu sen ylipositiivinen arvopohja, joka asettaa vaatimuksia myös kirkon positiiviselle oikeudelle. Oikeuden käsittämisen muuttuminen yhteiskunnassa vaikuttaa myös kirkon oikeuteen. Yhteiskun­nassa kulloinkin vallitsevat erilaiset käsitykset valtiosta, ihmisestä ja tiedosta vaikuttavat oikeuden käsittämiseen ja sen muuttumiseen. <br />Kirkko sosiologisena yhteisönä pyrkii julkisyhteisöä koskevassa oikeudellisessa sääntelyssään harmoniaan yhteiskunnallisen oikeuden käsittämisen kanssa. Kirkko on kuitenkin myös uskonyhteisö, jonka on samaistuttava oman yli positiivisen arvopohjansa mukaisesti yhteiskunnallista oikeutta, ihmiskäsitystä tai tiedon käsitteen ymmärtämistä pysyvämpiin käsityksiin omasta oikeudestaan ja ylipositiivisen oikeutensa mukaisiin kristilliseen ihmiskäsitykseen ja kirkon ilmoitukseen perustuvaan tiedonkäsitykseen. Kirkkoa velvoittavia perusoikeuksia ovat julkista valtaa edustavana instituutiona kansallisen perusoikeusjärjestelmän ja ihmisoikeussopimusmääräysten lisäksi yhteisoi­keuden kehittymässä olevat perusoikeusnormit. Kuitenkin kirkon elämässä vaikuttaa myös kirkon sisäinen perusoikeusjärjestelmä: kirkon, sen työntekijöiden ja jäsenten perustavaa laatua olevat oikeudet. Onko kirkon mukauduttava sitä ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin käsityksiin oikeudesta, ihmisestä ja tiedosta vai voiko se saada sitä koskeviin oikeudellisiin normeihin myös kirkon ylipositiivisen arvopohjan mahdollisesti edellyttämät poikkeamat?</p> Pekka Leino Copyright (c) 2003 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/92 ke, 01 tammi 2003 00:00:00 +0200 Nykyajan muuttuva oikeus : Justus ry. 10 vuotta = Nutida rätt i förändring : Justus r.f. 10 år https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/91 <p>Oikeudellisen muutoksen kysymykset ovat tärkeitä modernissa oikeus­tieteessä, joka koettaa tavoittaa oikeuden ydintä kohteensa näennäisestä tai todellisesta 'liikkuvaisuudesta' huolimatta. Oikeuden pinnan liikkeiden ollessa hyvin vilkkaita tarve edetä kohti pinnanalaisia oikeuden kerros­tumia voimistuu. Kotimaisessa oikeudessa oikeudellisen muutoksen teema on erityisen ajankohtainen. Oikeuden muutokset vaativat myös näitä muutoksia tulkitsevalta oikeustieteeltä uudistumista, välineidensä sovittamista oikeuden ja yhteiskunnankin muutokseen. <br />Den föreliggande festskriften för Justus r.f./ry. berör detta tema. Artiklarna i bokens första del behandlar den rättsliga förändringen inom bland annat förvaltningsrätten, civilrätten och kvinnorätten och för fram ett flertal olika aspekter gällande problematiken. Den andra delen gäller den juridiska utbildningen och hur den kunde reformeras. En stor del av artiklarna i verket är skrivna av franistående finländska forskare.</p> Kimmo Nuotio, Casper Herler, Johan Boucht; Pia Letto-Vanamo, Jaakko Husa, Ari Hirvonen, Johanna Niemi-Kiesiläinen, Lars D. Eriksson, Mikael Hidén, Olli Mäenpää, Juha Pöyhönen, Heikki Toiviainen, Marcus Norrgård, Johan Bärlund, Thomas Wilhelmsson, Dan Frände, Katriina Kuusniemi, Sanna-Maria Jokinen Copyright (c) 2001 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/91 ti, 01 touko 2001 00:00:00 +0300 Talouselämän rikokset, rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/90 <p>Teos on talousrikosongelmia laaja-alaisesti eri kriminaalitieteellisistä näkökulmista tarkasteleva tutkimus. Siinä selvitetään, kuinka voimassa olevat kirjanpito- ja velallisen rikossäännökset soveltuvat käytännössä tavallisimpiin näiden rikosten tekotapoihin. Kirjassa on tyypillisiä tekotapoja analysoitu hyödyntämällä konkurssiasiamiehen toimistossa koottua sadan rauenneen konkurssin tapausaineistoa. <br />Rikostunnusmerkistöjen keskeisten tulkinta- ja soveltamiskysymysten erittelyn lisäksi teoksessa pohditaan laajasti teoreettiselta kannalta sitä, kuinka käyttökelpoinen rikosoikeudellinen järjestelmä ylipäänsä on talouselämän rikollisuuden torjunnassa. Teoksessa arvioidaan myös, miten rikosoikeusjärjestelmää voitaisiin kehittää, jotta se olisi entistä soveliaampi ja tehokkaampi käsittelemään talousrikosasioita.</p> Kaisa Mäkelä Copyright (c) 2001 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/90 su, 01 huhti 2001 00:00:00 +0300 Filosofien oikeus 2 https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/89 <p>Kaksiosaisen Filosofien oikeus -teoksen toisessa osassa käsitellään nykyajan oikeusfilosofiaa. Teoksen artikkelit luotaavat sekä juridisen taustan omaavien oikeusteoreetikkojen että 1900-luvun keskeisten filosofien lakia, oikeutta ja oikeudenmukaisuutta koskevaa ajattelua.</p> Jarkko Tontti, Kaisa Mäkelä; Ari Hirvonen, Juha Pöyhönen, Mika Ojakangas, Raimo Siltala, Susanna Snell, Marke Europaeus, Sirkku Hellsten, Marjaana Kopperi, Jussi Kotkavirta, Markku Koivusalo, Eerik Lagerspetz, Juha-Pekka Rentto, Kaarlo Tuori, Jussi Vähämäki, Jari Kauppinen Copyright (c) 2001 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/89 to, 01 maalis 2001 00:00:00 +0200 Filosofien oikeus 1 https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/86 <p>Kaksiosaisen Filosofien oikeus -teoksen ensimmäisessä osassa esitellään sekä länsimaisen filosofian historian keskeisten ajattelijoiden oikeutta koskevia käsityksiä että modernin oikeuden perustaa pohtineiden juristien ajatuksia. Aatehistoriallisessa katsannossa modernille oikeudelle omi­nainen tapa käsittää lain, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden väliset suhteet näyttäytyy vain yhtenä historiallisena mahdollisuutena, jonka kehittymistä ja ongelmakohtia kirjan artikkelit selventävät.</p> Jarkko Tontti, Kaisa Mäkelä, Heta Gylling; Mikko Lahtinen, Juha-Pekka Rentto, Juha Sihvola, Petter Korkman, Juha Tolonen, Matti Häyry, Markku Roinila, Antero Jyränki, Antero Jyränki, Jussi Kotkavirta, Marianna Raulo, Markus Wahlberg, Kevät Nousiainen, Lars D. Eriksson, Kimmo Nuotio, Hannu Tapani Klami Copyright (c) 2001 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/86 to, 01 helmi 2001 00:00:00 +0200 Oikeusperiaatekin velvoittaa! https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/85 <p>Oikeusperiaatteen velvoittavuus ja voimassaolo kytketään tutkimuksessa psyyken mielekkyysperiaatteeseen ja elämänhallintaan oikeudellisissa yhteyksissä yleisestikin, joita puolestaan toteutetaan tulkinnan työkaluilla. Oikeusperiaate voi olla tällainen työkalu ja samalla velvoite tällaisten työkalujen käyttöön. Oikeusperiaatetta ja sen velvoittavuutta optimoin­tikäskynä kuvaakin hyvin Nietzschen Zarathustrasta mukailtu toteamus: On monta tietä ja tapaa oikeusperiaatteen vaikutuksen vähentämiseen, mutta vain ilvehtijä ajattelee: oikeusperiaatteen ylitse voidaan myös kokonaan hypätä. Tällainen "ilvehtijän hyppy" yli asiassa relevantin oikeusperiaatteen voi rinnastua psykoanalyysista tuttuun torjunnan prosessiin. Asiassa relevantin oikeusperiaatteen jättäminen kokonaan käsittelemättä (ilvehtijän hyppy) voi johtaa traumaattiseen oikeus­tapaukseen, joka on eräänlainen ennakoimaton, omituinen ja kritiikille erityisen altis ilvehtijähahmo - kuin pilailukaupan laatikosta yllättäen pomppaava irvokas vieteriukko. </p> Petter Kavonius Copyright (c) 2001 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/85 ma, 01 tammi 2001 00:00:00 +0200