Uusi perustuslakikontrolli
##submission.downloads##
Nyckelord:
valtiosäännöt, perustuslaki, perustuslain etusija, perustuslainmukaisuus, perusoikeudet, perustuslakivaliokunta, säädöshierarkiaSynopsis
Perinteinen suomalainen oikeusajattelu on pyrkinyt ratkaisemaan lakien perustuslainmukaisuuden valvontaan liittyvät ongelmat korostamalla lainsäätäjän asemaa. Lähtökohta on ollut, että niin perusoikeuksien ensisijainen toteuttamisvastuu kuin niitä koskeva tulkintavalta kuuluvat demokraattisesti valitulle eduskunnalle. Erityisesti perustuslakivaliokunnalle muodostui jo varhain keskeinen asema. Kuvaan kuuluu, että tuomioistuinten valtiosääntöisiin tehtäviin on samalla suhtauduttu epäillen. Järjestelmämme perusteet ovat kuitenkin muuttuneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden kuluessa perusoikeudellistumisen ja valtiosääntöistymisen myötä.
"Uusi perustuslakikontrolli" on kotimaisen valtiosääntökulttuurin muutokseen pohjautuva ehdotus lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan yleisiksi opeiksi. Sen lähtökohtana on havainto siitä, että perusoikeuksien aineellisen suojan ja tuomioistuinvalvonnan korostuminen ei ole Suomessa merkinnyt suoraviivaista vallan siirtoa demokraattiselta lainsäätäjältä riippumattomille tuomareille. Sen sijaan muutos heijastaa ennen kaikkea käännettä auktoriteettikeskeisistä oikeuttamismalleista kohti pluralistisia, instituutioiden vuorovaikutukselle, jaetulle perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisvastuulle sekä aineelliselle argumentaatiolle rakentuvia oikeuttamisen tapoja. Tämä periaatteelliselta kannalta varsin syvällinen muutos asettaa uusia vaatimuksia sekä valtiosääntöä koskeville yleisille opeille että konkreettiselle oikeudelliselle argumentaatiolle.
Tutkimus nojautuu viimeaikaiseen kansainväliseen valtiosääntövertailuun ja valtiosääntöteoriaan. Siinä hyödynnetään vertailevia havaintoja perustuslakikontrollin välittävistä malleista sekä uudentyyppisiä dialogisia lähestymistapoja valtiosääntöoikeudelliseen konfliktinratkaisuun. Tutkimuksessa otetaan myös kantaa lakien perustuslainmukaisuuden tuomioistuinkontrollin demokratiakritiikkiin. Lisäksi siinä arvioidaan kriittisesti sekä perustuslakivaliokunnan että ylimpien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä ja oletuksia niiden keskinäisestä vallanjaosta.
Tutkimus perustuu osaksi aiemmin julkaistuille artikkeleille, joita on kuitenkin ajantasaistettu ja muokattu kokonaisuutta silmälläpitäen. Tutkimuksesta on hyötyä kaikille, jotka joutuvat käytännössä tunnistamaan ja käsittelemään perus- ja ihmisoikeuksien sekä voimassa olevan lainsäädännön välisiä konflikteja.
Väitöskirja: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2010.