Tukikirje vakuutena

Tukikirje (letter of comfort) on velkojalle vakuustarkoituksessa annettu asiakirja, jossa kirjeen antaja vakuuttaa tukevansa velallista. Usein dokumentti luovutetaan velkojalle takaussitoumuksen asemesta. Comfort letter -asiakirja on tyypillisesti konsemirahoitukseen liittyvä instrumentti: asiakirjan luovuttaja on tavallisesti velallisyhtiön emoyhtiö.

Tukikirje on yleensä kirjeen antajan ja velkojan vastakkaisten intressien lopputulos. Kirjeen antaja ei tyypillisesti - eri syistä - halua antaa velkojalle selvästi sitovaa vakuussitoumusta. Velkoja puolestaan voi olla haluton rahoittamaan velallisyhtiötä ilman vakuuksia. Kompromissiratkaisuna osapuolet saattavat laatia tukikirjeen, jonka keskeisen lausekkeen, tukivakuutuksen, sitovuutta ei voida päätellä sen kieliasun perusteella. Tutkimuksessa pyritään hahmottelemaan sellaisia argumentaatiotapoja, joiden nojalla tukikirjeen keskeisimmän lausekkeen tulkinnallinen epäselvyys voidaan ratkaista.

Tukivakuutuksen ohella comfort letter -asiakirja sisältää tavallisesti myös muunlaisia ilmaisuja. Teoksessa pyritään vastaamaan siihen kysymykseen, mikä on näiden ilmaisujen oikeudellinen merkitys.

Teoksessa tukikirjejärjestelyä tarkastellaan henkilötahojen muodostaman kokonaisuuden pohjalta. Valitulla näkökulmalla on liittymäkohtia siihen keskusteluun, jota oikeuskirjal­lisuudessa on käyty sopimuksen vaikutuksesta kolmannen asemaan. Tukikirjejärjestelyä tarkasteltaessa voidaan myös monia varallisuusoikeuden yleisiin oppeihin liittyviä kysymyksenasetteluja hahmotella uudella tavalla.

Tukikirjeen käyttöön liittyy varallisuusoikeudellisen problematiikan ohella monenlaisia yhtiöoikeudellisia, verotuksellisia ja tilintarkastuksellisia ongelmia. Tutkimuksessa huomioidaan tukikirjejärjestelyn kosketuspinnat eri oikeudenaloille.

Teoksesta on hyötyä myös käytännön oikeuselämässä. Erityisesti kansainvälisessä yritysrahoituksessa joudutaan usein tekemisiin comfort letter -asiakirjojen kanssa. Teoksessa pyritään löytämään ratkaisu keskeisiin ongelmiin, joita tukikirjeen käyttämiseen yritysrahoituksessa liittyy.

Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2007.