Eurooppalaistuva valtiosääntöoikeus - valtiosääntöistyvä Eurooppa

##submission.downloads##

Författare

Liisa Nieminen

Nyckelord:

valtiosääntöoikeus, yleiset opit, Euroopan yhdentyminen, Euroopan unionin perustuslaki, suvereniteetti, säädöshierarkia, parlamentarismi, Euroopan unionin kansalaisuus, valtionsisäinen oikeus, EY-oikeus → valtionsisäinen oikeus, vallanjako, vallanjako → Iso-Britannia, vallanjako → Ranska, vallanjako → Saksan liittotasavalta, vallanjako → Amerikan yhdysvallat

Synopsis

Kesäkuussa 2004 hallitustenvälinen konferenssi saattoi loppuun Euroopan unionissa muutaman vuoden vireillä olleen perustuslakiprojektin ja hyväksyi sopimuksen Eu­roopan perustuslaista, jolla korvataan voimassa olevat EU:n perussopimukset. Muo­dollisesti kyse on yhä kansainvälisestä sopimuksesta, vaikka se sisällöllisesti ja funktionaalisesti muistuttaa jäsenvaltioiden perustuslakeja. EU:n perustuslailla vah­vistetaan monelta osin jo vakiintunut käytäntö, joten sisällöllisesti muutokset eivät välttämättä ole kovin suuria.

Miten tällaista kehitystä on arvioitava valtiosääntöoikeuden näkökulmasta? Mo­net valtiosääntöoikeudelliset käsitteet ja teoriat ovat kiistatta uudelleenarvioinnin edessä, etenkin suvereenisuuden käsite, kansansuvereenisuusperiaate ja normihie­rarkiaa koskeva teoria. Ne eivät voi enää olla entiseen tapaan käytettävissä vain kansallisvaltion yhteydessä. Perustuslain historia on monin tavoin sidoksissa kan­sallisvaltion kehitykseen, mutta nyt asiaan tulee uudenlaisia vivahteita.

Ennen EU:n perustuslain hyväksymistä on jäsenvaltioiden valtiosääntöjärjestel­mien välillä jo tapahtunut sisällöllistä yhdenmukaistumista, ja valtiosääntöoikeus on "eurooppalaistunut". Tämä on ainakin osin selitettävissä Euroopan integraatiolla, vaikkei EU jäsenvaltioiden perustuslakien harmonisointia edellytäkään. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian valtiosääntöjärjestel­mät Suomen ohella. Miten maiden valtiosääntöjärjestelmissä ja oikeuskulttuureissa olevat erot tulivat näkyviin EU:lle perustuslakia valmisteltaessa?

Sen ohella että tutkimuksessa käsitellään valtiosääntöoikeuden yleisissä opeissa tapahtuneita muutoksia, siinä käsitellään myös konkreettisesti EU:n perustuslain syntyä ja merkitystä. Miten kansalaismielipiteen huomioon ottaminen toteutettiin? Tässä tulee näkyviin, että tosiasiassa kyse ei ole vain jäsenvaltioiden keskenään solmimasta sopimuksesta. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään EU:n perustuslain si­sältöä: sekä institutionaalisia ratkaisuja että perusoikeussuojaa. Tutkimuksessa käsi­tellään myös tarkemmin, mitä EU:n perustuslaillisen sopimuksen voimaansaattami­nen Suomessa edellyttää.

Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja valtiotieteen maisteri, joka toimii akatemia­tutkijana Suomen Akatemiassa.

##submission.downloads##

Publicerad

2004-01-01

Online-ISSN

2814-8053

Print-ISSN

0356-7206