Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII, Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu
Nyckelord:
rikosoikeus, kriminaalipolitiikka, seuraamukset, nuori rikoksentekijäSynopsis
Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII -teos on omistettu Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorille Pekka Koskiselle hänen 60-vuotispäivänsä 1.1.2003 johdosta. Teoksen ovat toimittaneet professorit Raimo Lahti ja Tapio Lappi-Seppälä. Teos jatkaa vuonna 1949 alkanutta Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen perinnettä julkaista juhlakirjoina rikosoikeudellisen tutkimustyön tuloksia.
Teoksen aloittaa tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys. Tieteellisiä kirjoituksia on yhteensä 23. Kirjoitukset kattavat monipuolisesti rikosoikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen eri osa-alueita. Kun Pekka Koskisella on ollut keskeinen asema rikoslain kokonaisuudistuksen valmistelussa, on ymmärrettävää, että monessa kirjoituksessa käsitellään tuon päätösvaiheessa olevan mittavan lainsäädäntöhankkeen kysymyksiä. Yleisten oppien uudistusta (hallituksen esitys 44/2002 vp) eritellään kaikkiaan kolmessa eri kirjoituksessa.
Kriminaalipolitiikan ja rikosoikeuden perustavat kysymyksenasettelut ja kehityssuunnat ovat niin ikään esillä lukuisissa kirjoituksissa. Kriminaalipolitiikan rooli on yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa kasvanut. Siten on tärkeää analysoida, miten kriminaalipolitiikkamme on 1960-luvun murroksen jälkeen muuttunut sekä mihin suuntaan ja mistä mallia ottaen sitä tulisi jatkossa kuljettaa. Uusimmat kriminologian teoriat ovat usean kirjoittajan tarkasteltavina, ja niistä saadaan aineksia Suomen sekä laajemmin eurooppalaisen kriminaalipolitiikan ja rikosoikeuskehityksen kriittiselle arvioimiselle. Oikeusvertailun näkökulman teokseen tuovat ulkomaiset kollegat selvittäessään varallisuusrangaistuksen tulevaisuutta, syyteoikeuden vanhentumista Pohjoismaissa ja ruotsalaista tahallisuusoppia.
Rikoslainopilliset kirjoitukset käsittelevät kiristyksen ja väärän ilmiannon tunnusmerkistöjä, jälkikonkurrenssia sekä menettämisseuraamuksista annettujen uusien säännösten tulkintaa. Muita kirjoitusten aiheita ovat laillisuusvalvojan asema syyttäjänä sekä valtion virkojen täytön periaatteet.