Potilaan yksityisyyden suoja

Suomessa tehdään vuosittain noin 20 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja vielä runsaammin yhteydenottoja tehdään muihin n. 250 000:een terveydenhuollon ammattihenkilöön. Terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välisen hoitosuhteen syntymiseen liittyy erityislainsäädännön (mm. potilaslaki, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, potilasvahinkolaki) perusteella runsaasti oikeusvaikutuksia (esim. erityinen huoleh­timisvelvollisuus, salassapitovelvollisuus sekä oikeus vahingonkorvaukseen potilas­vahingosta), joita ei Suomessa ole aikaisemmin systemaattisesti tarkasteltu.

Tässä lääkintäoikeudellisessa väitöskirjatutkimuksessa on tarkasteltu mm. potilasvahinkolautakunnan ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ratkaisujen valossa hoitosuhteen syntymisen edellytyksiä ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välillä että suhteessa kolmanteen osapuoleen (esimerkiksi terveydenhuoltopalveluja järjestävään yhteisöön). Tutkimuksessa on erityisesti tarkasteltu perustuslain 10 §:n mukaisen yksityiselämän suojan merkitystä hoitosuhteen luottamuksellisuudelle, yksityiselämän suojan sisältöä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen valossa sekä Euroopan Unionin tietosuojadirektiivin vaikutusta suomalaiseen lainsäädäntöön ja arkaluonteisten tietojen käyttöön hallinnon sisällä.

Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2001.