Selvitys avoimesta vertaisarvioinnista kotimaisen tiedejulkaisemisen kentällä

Selvityksen tavoitteet

1. Ottaa selvää tämänhetkisistä vertaisarviointia koskevista käsityksistä
2. Lisätä kotimaisen tiedekentän ymmärrystä avoimesta vertaisarvioinnista nostamalla esiin vertaisarviointia koskevaa kansainvälistä keskustelua
3. Herättää keskustelua erilaisista vertaisarvioinnin prosesseista ja mahdollisuuksista
   – Historia, nykyhetken käytännöt ja tulevaisuuden innovaatiot
4. Edistää omalta osaltaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimuksen luotettavuutta

Vertaisarviointiin liittyvien käytäntöjen kehittäminen on yksi keino kiinnittää huomiota ja puolustaa tieteen sisältöjä sekä edesauttaa tieteellistä keskustelua.

Kontekstina avoin tiede. Selvityksessä esitellään kotimaiselle tiedeyhteisölle vertaisarvioinnin muuttuvia käytäntöjä avoimen tieteen kontekstissa. Sekä avoin tiede että vertaisarviointi ovat muuttuvia ja monisyisiä käsitteitä, joiden reunaehtojen tunteminen on tärkeää.Vertaisarvioinnin keskeinen asema tiedemaailmassa näkyy yliopistojen rekrytointiprosesseissa, kilpaillussa tutkimusrahoituksessa sekä julkaisemisen referee-järjestelmässä, jonka tarkastelemiseen tämä selvitys keskittyy. Selvityksen ensimmäinen osa koostuu vertaisarviointia koskevien ajankohtaisten kansainvälisten keskustelujen esittelystä. Sen tarkoitus on auttaa kentän toimijoita löytämään itselle parhaiten sopivia toimintatapoja ja punnitsemaan niiden vaikutuksia. Asenteet ja käytänteet vaihtelevat sekä maantieteellisesti että tieteenalaperinteiden ja -kulttuurien mukaan. Tämän monimuotoisuuden vuoksi on oleellista avata keskustelu siitä, miten eri tavoin avoin vertaisarviointi ymmärretään ja minkälaisena sen vaikuttavuus nähdään.

Kysely ja haastattelut. Selvityksen toisessa osassa esitellään, analysoidaan ja tulkitaan kotimaiselle tiedeyhteisölle kesällä 2018 järjestetyn kyselyn ja kirjankustantajille suunnattujen haastattelujen aineistoa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten nykyisen vertaisarviointiprosessin koetaan toimivan: onko kotimainen tiedekenttä tyytyväinen vai tyytymätön vallitseviin käytänteisiin ja miksi. Halusimme kyselyssä nostaa esiin sen, mitä mieltä tiedelehtien tekijät, kirjoittajat ja vertaisarvioijat ovat avoimesta vertaisarvioinnista. Koska lehtien ja kirjojen vertaisarvioprosessit eroavat toisistaan, haastattelimme myös kotimaisia vertaisarviotunnusta käyttäviä kirjankustantajia. Niitä on Suomessa kymmenen: Aalto Arts Books, Eurooppalaisen filosofian seura (niin & näin -kirjat), Gaudeamus, Vastapaino, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Lapin yliopistokustannus, Tampere University Press, Into Kustannus, Tutkijaliitto sekä KehräMedia. Haastattelimme kaikkia kustantajia Kehrämediaa lukuun ottamatta. Saimme vastaukset kysymyksiimme kahdeksalta yhdeksästä kustantajasta.

Yhteenveto. Selvityksen tarkoitus ei ole ulkoapäin määritellä kullekin lehdelle sopivia toimintatapoja tai lisätä julkaisuprosessin byrokraattisuutta. Sen sijaan eetoksena on lisätä ymmärrystä vertaisarvioinnin eri keinoista ja käytännöistä erityisesti suhteessa tieteen avoimuuteen. Avointa julkaisemista on monessa yhteydessä edistetty erilaisilla pakotteilla ja vahvoilla kannustimilla. Päätelmämme kerätyn aineiston pohjalta on, että yksinkertaiset ja hyvin yleisen tason linjaukset eivät sovellu kovinkaan hyvin avoimen vertaisarvioinnin edistämiseen. Parasta olisi, jos kukin lehti ja kustantaja arvioisi itse omista lähtökohdistaan sekä lehden erityisten intressien kannalta, mitkä avoimen vertaisarvioinnin osa-alueista kannattaisi ottaa käyttöön.