Tieteelliset seurat Suomessa 2018

Tieteelliset seurat ovat tärkeitä toimijoita tieteen kentällä muiden tiedeorganisaatioiden, kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten, ohella. Niiden nykyisistä toimintamuodoista on kuitenkin hajanaisesti tutkimusta. Tieteellisten seurojen toimintaympäristö on muutoksessa, kun tieteessä pyritään siirtymään avoimeen julkaisemiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa Suomessa toimivista tieteellisistä seuroista, niiden organisoitumisesta ja toiminnasta. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tampereen yliopisto.

Vuonna 2018 TSV:n jäseninä oli 278 tieteellistä seuraa ja neljä tiedeakatemiaa. Tieteellisten seurojen tarkkaa lukumäärää Suomessa ei kuitenkaan tiedetä, sillä kaikki tieteelliset seurat eivät ole TSV:n jäseniä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tieteellisten seurojen osuutta kotimaisessa tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Selvityksessä käytettiin kahta suomalaista julkaisutietokantaa (Julkaisufoorumin julkaisurekisteriä ja VIRTA-julkaisutietojärjestelmää). TSV:n jäsenseurat kustansivat 54 % suomalaisista julkaisukanavista ja 56% suomalaisten yliopistojen 2011–2017 tuottamista suomalaisista vertaisarvioiduista julkaisuista. Muiden tieteellisten seurojen vastaava osuus molemmissa oli 16 %.

Kysely- ja haastattelututkimuksella selvitettiin TSV:n jäsenseurojen toimintaa laajemmin. TSV:n jäsenseuroille (282) lähetettiin e-kysely, johon saatiin 115 vastausta (vastausprosentti 41 %). Lisäksi kyselyyn vastanneiden joukosta haastateltiin seitsemää eri tieteellisen seuran edustajaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi edustamansa seuran pääasialliseksi tavoitteeksi tietyn tieteen- ja tutkimusalan edistämisen. Seurojen yleisimpiä tulonlähteitä olivat jäsenmaksut ja TSV:n jakama julkaisutuki. Vapaaehtoisella työllä on suuri merkitys tieteellisten seurojen toiminnalle, sillä keskimäärin 70 % työstä tehtiin ilman palkkaa tai palkkiota. Tieteellisten seurojen jäseneduista yleisimmät olivat mahdollisuus osallistua seuran tapahtumiin, jäsenkirje sekä alennus/vapautus seuran järjestämien tilaisuuksien osallistumismaksuista tai lehden tilausmaksusta. Yli 60 % kyselyyn vastanneista oli huolissaan seuransa jäsenmäärän pienentymisestä.

Seurojen tyypillisiä toimintamuotoja olivat seminaarien ja muiden tieteellisten tapahtumien järjestäminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja julkaisutoiminta. Keskimäärin 70 % seurojen julkaisuista oli suomenkielisiä. Noin neljännes tieteellisistä seuroista kertoi tukevansa tutkimustoimintaa jollakin tavalla (esim. tutkimuksen rahoittaminen). Kyselyyn vastanneista seuroista 90 % piti yhteyttä muihin suomalaisiin seuroihin ja 74 % ulkomaalaisiin tai kansainvälisiin seuroihin. Muista yhteistyötahoista tyypillisimpiä olivat yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset.

Tulevaisuudessa yli 40 % seuroista aikoo käynnistää uusia toimintamuotoja. Monet toimintamuodoista, kuten julkaisutoiminta ja seminaarien järjestäminen, tulevat säilymään ydintoimintoina. Seurat näkevät, että tulevaisuudessa on tärkeää panostaa yhä enemmän nuorten tutkijoiden tukemiseen, digitaaliseen viestintään, poikkitieteellisyyteen, yhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tieteellisillä seuroilla on tärkeä rooli suomalaisessa tieteellisessä kentässä sekä julkaisijoina että yhteiskunnallisina toimijoina . Onkin tärkeää ratkaista avoimeen julkaisemiseen liittyvät kysymykset, jotta tieteellisten seurojen taloudellinen toimintakyky ei vaarannu.