Livvistä liiviin: Itämerensuomalaiset etnonyymit

Esipuhe

Tämä työ pyrkii selvittämään itämerensuomalaisten kielten ja kansojen nimitysten alkuperää etymologian kannalta, mutta olen pyrkinyt ottamaan huomioon myös muun (esi)historiaa koskevan tutkimuksen, jos se vaikuttaa olennaisesti etnonyymeistä esitettyjen teorioiden arviointiin. Monet itämerensuomalaisista kielten ja kansojen nimitykset ovat taustaltaan hämäriä, eikä niitä voida selittää uskottavasti pelkästään tavallisen etymologisen tai nimistöntutkimuksen metodein. Kielten ja kansojen nimitysten menneisyydellä onkin usein kiinteä yhteys alue- ja asutushistoriaan.

Käsitys Suomenlahden ympäristön kielellisestä ja etnisestä esihistoriasta on muuttunut melkoisesti viimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa, ja se tarjoaa uusia haasteita myös etnonyymien taustan rekonstruoinnille.

Johdantoluvussa käsittelen mm. keskeisiä historiallisia lähteitä, etnonyymien suhdetta paikannimiin sekä etnonyymien semanttisia ja rakenteellisia ominaisuuksia. Kutakin etnonyymiä tarkastelen ensin nykykielistä tunnetun käytön ja merkityksen kannalta. Vanhoissa kirjoituksissa, kronikoissa ja saagoissa esiintyvistä etnonyymisistä viitteistä olen koonnut vanhimpia ja etymologisen analyysin kannalta olennaisimpia mainintoja. Usealle itämerensuomalaisista kielistä ja kansoista käytetylle nimitykselle on esitetty mitä erilaisimpia teorioita, joista suuri osa on satunnaisia sanarinnastuksia. Joitakin niistä olen luonnehtinut myös työssäni.

Aiheen moniulotteisuutta kuvaavat yhteydet useisiin tieteenaloihin; historiaan, arkeologiaan, jopa kansanrunouteen. Kielennäytteet ja sanat olen yleensä esittänyt lähteen mukaisessa kirjoitusasussa. Joiltakin osin lopputulos voi olla epäjohdonmukainen; esim. pohjoissaamesta peräisin olevat muodot olen pyrkinyt esittämään tieteellisessä käytössä vakiintuneella Nielsenin ortografialla, mutta jotkin uusista sanakirjoista poimitut vertailukohteet ovat uuden ortografian mukaisia.

Kirja perustuu samannimiseen vuoden 1996 toukokuussa valmistuneeseen ja syyskuussa hyväksyttyyn lisensiaatintyöhöni. Tässä versiossa olen voinut ottaa huomioon sen tarkastajilta apul. prof. Matti Larjavaaralta ja prof. Seppo Suhoselta saamani palautteen ja sen avaamat uudet näkökohdat.

Tammikuussa 1997
Riho Grünthal