Suomalais-Ugrilainen Seura

Tscheremissisches Wörterbuch

Arto Moisio — 2023-10-27

Dieses Dokument ist eine Unicode-Konversion der Quelldaten des Werks:
Moisio, Arto & Saarinen, Sirkka. 2008. Tscheremissisches Wörterbuch (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XXXII, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 151). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Einleitung

Im Jahre 1895 ergriff der Vorsitzende der Finnisch-Ugrischen Gesellschaft Otto Donner die Initiative zur Publikation der tscheremissischen Materialien Volmari Porkkas, die sich im Besitz der Gesellschaft befanden. Vertraut wurde mit dieser Aufgabe Professor Arvid Genetz. Das angestrebte Wörterbuch hätte aus den Sammlungen Porkkas, Genetz’s und den zwei Tscheremissen Mihail Krokovski und Ivan Moljarov zusammengestellt werden sollen. Aus den Archiven der Gesellschaft geht die Haltung Genetz’s zur Initiative Donners nicht hervor, aber im Nachlass Genetz’s finden sich Papiere, die zeigen, dass er mit der Redigierung des tscheremissischen Materials begonnen hatte. Unvollendet blieb das Vorhaben möglicherweise darum, dass zusätzliches Material gesammelt worden war. (Siro 1950: 172–174.)

Arbeiten zur Publikation eines tscheremissischen Wörterbuches, das auf dem tscheremissischen Dialektmaterial basieren sollte, das Yrjö Wichmann zu Beginn des letzen Jahrhunderts gesammelt hatte, wurden von Alho Alhoniemi aufgenommen. Er bearbeitete das Material Wichmanns 1960–63 als Stipendiat der Finnisch-Ugrischen Gesellschaft. (Ravila 1968: 298; Saarinen 1993: 9–10.) Alhoniemi hatte sich auch schon früher, in den 1950er Jahren, mit dem Wörterbuchmaterial beschäftigt. Zu der Zeit stand Paavo Siro der Wörterbucharbeit vor. Alhoniemi arbeitete teils nebenberuflich, teils unbezahlt. Beabsichtigt war auch die Mitaufnahme des Dialektmaterials Timofej Jevsevjevs, dessen Notation allerdings nicht genau genug ist, um als tatsächliches Dialektmaterial angesehen werden zu können. Zu Beginn der 1960er Jahre arbeitete Alhoniemi zwei Jahre hauptberuflich, und im Jahre 1961 unternahm er den Versuch einer Reise zu den Tscheremissen, u.a. um dort das Material an Ort und Stelle zu überprüfen, kam aber nur bis Moskau. Als Alhoniemi später an seiner Dissertation arbeitete, blieb die Arbeit am Wörterbuch dann liegen.

Im Jahre 1978 publizierten Alho Alhoniemi und Sirkka Saarinen den Textband Tscheremissische Sätze, gesammelt von Yrjö Wichmann (MSFOu 163). Im Anschluss daran begann Sirkka Saarinen mit einem halben Stipendium der Finnisch-Ugrischen Gesellschaft die Vorarbeiten zu einem großen tscheremissischen Dialektwörterbuch. (Alhoniemi 1980: 47.) Der starken Einflussnahme Alho Alhoniemis ist es zu verdanken, dass das lange geplante Projekt der Publikation eines tscheremissischen Dialektwörterbuches schließlich 1981 im Forschungsinstitut für die Landessprachen Finnlands seine Heimstatt fand (Saarinen 1993: 11). Sirkka Saarinen arbeitete in den Jahren 1981–83 hauptamtlich an dem Wörterbuch und dann bis 1996 nebenberuflich. Im Jahre 1999 wurde Arto Moisio Redakteur des Tscheremissischen Dialektwörterbuches.

Die Artikel, die die Wörter mit den Anfangsbuchstaben a, ä, β, δ, dˊ, e, f, γ, χ, i, j, k, l, lˊ zum Gegenstand haben, wurden von Sirkka Saarinen verfasst, die Wortartikel im Bereich ts, dz, tˊś, dˊź, tš, dž, ṭṣ̌, ḍẓ̌, tˊš́, m, n, ń, o, ö, p, r, ŕ, s, z, ś, ź, š, ž, t, tˊ, u, ü, ə, ə̑, ᴉ, ᴉ̑, ᴑ, o̤, ᴝ, n̤ stammen von Arto Moisio. Arto Moisio hat außerdem für die strukturelle Vereinheitlichung der Wortartikel gesorgt, während Sirkka Saarinen die gesamten Redigierungsarbeiten über als Sachverständige zur Verfügung stand. Die früheren Vorarbeiten aus der Feder Alho Alhoniemis waren beiden Verfassern eine willkommene Hilfe.

Für den deutschen Anteil des Wörterbuchs und für die Übersetzung der Einleitung zeichnen Gabriele Schrey-Vasara und Klaas Ruppel verantwortlich. Bei der sprachlichen Überarbeitung der Bedeutungsangaben wurde, soweit es möglich war, das originale sprachliche Gewand gewahrt. Allerdings wurde die Orthografie entsprechend den heutigen Richtlinien vereinheitlicht. Auf die systematische Erwähnung beider natürlichen Geschlechter in Bedeutungsangaben wie ‚Lehrer‘, ‚Jäger‘ usw. wurde verzichtet, in Fällen wie ‚erste(r/s)‘, ‚älteste(r/s)‘ und ‚Verwandte(r)‘, ‚Betende(r)‘ findet das grammatische bzw. natürliche Geschlecht jedoch Erwähnung. Im Übrigen wurde darauf geachtet, dass der verwendete Wortschatz in allgemein verfügbaren modernen Wörterbüchern des Deutschen auffindbar ist.

The Karelian Dialect of Kolvitsa, Kola Peninsula

Petar Kehayov — 2022-11-18

Kolvitsa is the only surviving Karelian village on the Kola Peninsula, and the northernmost Karelian village in the world. Its inhabitants speak a mixed migrant vernacular, which developed in isolation from the Karelian Proper dialect continuum. This study uses linguistic-ethnographic insights from the region to investigate the lexical and grammatical structure of receding Kolvitsa Karelian. The last generation of speakers manifests a profusion of alternative forms, not only across but also within idiolects, and the study explores different factors giving rise to this variation.

Kolvičča on viimeni karjalaini kylä Kuolan niemimualla ta šamoin muajilman pohjosin karjalaini kylä. Šen eläjät ollah eri Vienan Karjalan paikkakunnilta tullehien šiirtolaisien jälkiläisie ta paissah šekamurrehta, kumpani on kehittyn erikseh varšinaiskarjalan murrehjatkumošta. Kirjašša tutkitah rappeutujan Kolvičan murtehen šanaštuo ta kielioppie alovehelta šuatujen lingvistis-etnografisien tietojen avulla. Karjalua taitajien viimesen šukupolven kieleššä rikeneh tulou ilmi vaihtoehtosie muotoja šekä idiolektien välillä jotta idiolektien šiämeššä, ta tutkimukšešša punnitah eri šyitä, kumpaset šuahah aikah tätä variatijuo.

Marin kirjakielten termistön kehitys 1920- ja 1930-luvulla

Arto Moisio — 2020-12-18

Marilaiset saivat 1920-luvun Neuvostoliitossa mahdollisuuden vapaasti kehittää kirjakieltään. Reilun vuosikymmenen aikana luotiin eri tieteenaloja varten runsaasti termistöä, jota hyödynnettiin marinkielisissä oppikirjoissa. Poliittinen tilanne kuitenkin muuttui 1930-luvun lopussa, ja marin kielen omapohjainen kehittyminen katkesi. Marilaiset termit korvattiin venäjänkielisillä vastineillaan.

Tämä teos on ensimmäinen laaja ja yksityiskohtainen tutkimus marin kielten 1920- ja 1930-luvun sanastonkehittelyn tuloksista. Elollista luontoa tutkivien tieteiden termistöä on kirjassa kuvattu syvällisesti tieteenalojen käsitteistä lähtien. Lisäksi on kartoitettu niitä morfologisia ja semanttisia keinoja, joiden avulla uusia sanoja muodostettiin.

Teos sisältää yleistajuisen johdannon marien ja heidän kirjakieltensä historiaan. Näin kirja soveltuu paitsi kielentutkijoiden myös kaikkien marin kielestä kiinnostuneiden käyttöön.

Ёмас сымыӈ нэ̄кве во̄ртур э̄тпост самын патум

Sampsa Holopainen — 2020-08-02

Tämä artikkelikokoelma on koottu professori Ulla-Maija Forsbergin (s. 2.8.1960) 60-vuotispäivän kunniaksi. Teos sisältää oppilaiden ja kollegoiden tieteellisiä artikkeleita Ulla-Maija Forsbergin uraan ja tuotantoon liittyvistä aiheista. Mukaan mahtuu myös kollegoiden muisteloita uran varrelta. Tieteellisten artikkeleiden teemat kuvastavat osaltaan Forsbergin oman tuotannon laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta: mukana on runsaasti uralilaista etymologiaa ja äännehistoriaa käsitteleviä artikkeleita, samoin muut uralilaisten kielten historia-aiheet ja useimmat uralilaiset kielet ovat edustettuina. Erityisesti Ulla-Maijalle läheisiä obinugrilaisia kieliä käsitellään eri näkökulmista: joukkoon mahtuu mm. mansin kielen äännehistoriaa, hantin murteiden vertailua, mansin uudissananoja ja hantin informaatiorakennetta. Myös Forsbergin pitkäaikainen kiinnostuksen kohde M. A. Castrénin tuotanto esittäytyy hantin kielen näkökulmasta.

A Grammar of Skolt Saami

Timothy Feist — 2015-12-31

Skolt Saami is a Finno-Ugric language spoken primarily in northeast Finland by less than 300 people. The aim of this descriptive grammar is to provide an overview of all the major grammatical aspects of the language. It comprises descriptions of Skolt Saami phonology, morphophonology, morphology, morphosyntax and syntax. A compilation of interlinearised texts is provided in Chapter 11.

Skolt Saami is a phonologically complex language, displaying contrastive vowel length, consonant gradation, suprasegmental palatalisation and vowel height alternations. It is also well known for being one of the few languages to display three distinctive degrees of quantity; indeed, this very topic has already been the subject of an acoustic analysis (McRobbie-Utasi 1999).

Skolt Saami is also a morphologically complex language. Nominals in Skolt Saami belong to twelve different inflectional classes. They inflect for number and nine grammatical cases and may also mark possession, giving rise to over seventy distinct forms. Verbs belong to four different inflectional classes and inflect for person, number, tense and mood. Inflection is marked by suffixes, many of which are fused morphemes.

Other typologically interesting features of the language, which are covered in this grammar, include (i) the existence of distinct predicative and attributive forms of adjectives, (ii) the case-marking of subject and object nominals which have cardinal numerals as determiners, and (iii) the marking of negation with a negative auxiliary verb.

Skolt Saami is a seriously endangered language and it is thus hoped that this grammar will serve both as a tool to linguistic researchers and as an impetus to the speech community in any future revitalisation efforts.

Die tatarischen Lehnwörter im Tscheremissischen

Martti Räsänen — 1923-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia L

Lappalaisten ruokatalous

T. I. Itkonen — 1921-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia LI

Die finnisch-ugrischen s-Laute

H. Paasonen — 1918-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XLI

Phonetik und Lautlehre des Inarilappischen. I. Beobachtungsphonetik und deskriptive Lautlehre. Erste Lieferung

Frans Äimä — 1918-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XLII

Turcica. Études concernant l'interprétation des inscriptions turques de la Mongolie et de la Sibérie

Vilhelm Thomsen — 1916-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXVII

Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan

Toivo Itkonen — 1916-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXXIX

Zur Geschichte des Vokalismus der ersten Silbe im Wotjakischen mit Rücksicht auf das Syrjänische

Yrjö Wichmann — 1915-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXXVI

Über Art, Entstehung und Verbreitung der estnisch-finnischen Runenmelodien. Eine Studie aus dem Gebiet der vergleichenden Volksmelodienforschung

Armas Launis — 1913-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXXI

Die russischen Lehnwörter im Syrjänischen

Jalo Kalima — 1910-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXIX

Die Quantitätsverhältnisse im Polmaklappischen. II. Nachtrag und Register

Heikki Paasonen — 1905-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXII

Die tschuwassischen Lehnwörter in den permischen Sprachen

Yrjö Wichmann — 1903-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXI

Mordvinische lautlehre

Heikki Paasonen — 1903-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XXII

Der Frühlings- und Wintermythus der Kesarsage. Beiträge zur Kenntnis der vorbuddhistischen Religion Tibets und Ladakhs

A. H. Francke — 1902-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XV (1,2)

Übersicht über die heidnischen Gebräuche, Aberglauben und Religion der Wotjaken in den Gouvernements Wjatka und Kasan

Johann Wasiljev — 1902-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XVIII

Bibliographie der lappischen Litteratur

Just Knud Qvigstad — 1899-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XIII

Klu obum bsdus pai sñiṅ po. Eine verkürzte Version des Werkes von den hunderttausend Nâga's. Ein Beitrag zur Kenntnis der tibetischen Volksreligion. Einleitung, Text, Übersetzung und Glossar

Berthold Laufer — 1898-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XI

Noten zu den alttürkischen Inschriften der Mongolei und Sibiriens

Hermann Vámbéry — 1898-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia XII

Die chinesische Inschrift auf dem uigurischen Denkmal in Kara Balgassun

Gustav Schlegel — 1896-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia IX

Inscriptions de l'Orkhon

Vilhelm Thomsen — 1896-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia V

Berührungen zwischen den westfinnischen und slavischen Sprachen. I. Slavische Lehnwörter in den west-finnischen Sprachen

Joos. J. Mikkola — 1894-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia VIII

Antiquités de la Sibérie occidentale

Axel Heikel — 1894-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia VI

August Ahlqvist's wogulische Sprachtexte nebst Entwurf einer wogulischen Grammatik

Yrjö Wichmann — 1894-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia VII

Wörterverzeichniss zu den Inscriptions de l'Iénisseï

Otto Donner — 1892-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia IV

La stèle funéraire du Teghin Giogh et ses copistes et traducteurs chinois, russes et allemands

Gustaaf Schlegel — 1892-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia III

Wogulisches Wörterverzeichnis

August Ahlqvist — 1891-01-01

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia II