Non-finites in North Saami

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 257. 2009. 224 s. ISBN 978-952-5667-07-3 (painettu). Väitöskirja. 26 €.

Jussi Ylikosken väitöskirjatutkimus on ajantasainen kuvaus pohjoissaamen kirjoitetun nykykielen ei-finiittisten verbimuotojen – infinitiivien, partisiippien, konverbien ja verbaalisubstantiivin – muodostuksesta ja käytöstä. Laajaan tutkimusaineistoon perustuvassa tutkimuksessa arvioidaan uudelleen saamelaiskielten aiempaa kuvausperinnettä, jossa verbien ei-finiittisten muotojen joukkoon on luettu myös pohjoissaamesta väistyneitä muotoja. Toisaalta erityistä huomiota saavat monet aiemmin vaillinaisesti kuvatut verbimuodot sekä joukko uusia, enemmän tai vähemmän vakiintuneita muotoja ja poikkeuksellisempiakin muodosteita. Nykypohjoissaamen vertaaminen varhaisempaan kansankieleen ja muihin saamelaiskieliin paljastaa sen kehityksessä monia muoto- ja lauseopillisia piirteitä, jotka ovat usein selitettävissä pohjoismaisten valtakielten eli yhtäältä sukulaiskieli suomen ja toisaalta rakenteeltaan saamesta eroavien skandinaavisten kielten vaikutukseksi.

Abstrákta

Nákkosgirjidutkamuš Non-finites in North Saami sisttisdoallá vihtta artihkkala ja láidehusa mii čohkke ja dievasmahttá artihkkaliid dutkanbohtosiid.

Dutkamuša fáddán lea ii-finihtta vearbahámiid morfologiija, syntávssa ja semantihka guorahallan erenoamážit dálá čállojuvvon davvisámegielas. Árbevirolaš oainnu mielde davvisámegielas leat sullii dusen ii-finihtta vearbahámi, muhto daid morfosyntávssalaš ja semantihkalaš iešvuođat leat eanas báhcán almmá vuđolaš dutkama haga. Dán dutkamušas duot hámit analysere juvvojit dábálaš gielladiehtaga funktionála-typologalaš doahpagiiguin maid vuođul maiddái sámegiela ii-finihtta vearbahámit juhkkojit funkšuvnnaideaset mielde viidáseappot infinitiivvaide, partisihpaide, konvearbbaide ja dahkunomenii.

Váldooassi dutkamušas gieđahallá sámegiela adverbiála vearbahámiid dahjege konvearbbaid ja daidda laktáseaddji dahkunomenráhkadusaid main máŋga iehčanas konvearbahámi leatge historjjálaččat gárggiidan. Viiddes dutkanmateriála vuođul árvvoštallojuvvo, ahte dálá davvisámegielas gávdnojit sihke boares ja ođđaset ii-finihtta vearbahámit mat eai leat váldon doarvái vuhtii ovddit sámegiela govvádusain; nuppe dáfus ovddit dutkanárbevierru ovdanbuktá ii-finihtta sojahanhápmin dihto leksikaliserejuvvon dáhpáhusaid maid ii sáhte atnit aitosaš produktiiva vearbahápmin. Dutkamuša váldoboađusin lea oaidnu, ahte dálá davvisámegielas leat juobe guhtta konvearba- ja vihtta partisihppa hámi. Dutkamuš sisttisdoallá vuđolaš govvádusa duoid hámiid geavaheamis ja daid siskkáldas gaskavuođain.

Davvisámegiela čállingiela ja árbevirolaš suopmaniid lassin dutkamušas guorahallojit davvisámegiela lagamus oabbágielaid seammasullasaš ii-finihtta hámit, ja vuhtii váldojuvvojit maiddái davvisámegiela hállanguovllu váldogielaid iešguđetlágan váikkuhusat sámegielaid morfosyntáksii, erenoamážit jorgalusaid bokte.

Dutkamušas čájehuvvo, ahte davvisámegiela ii-finihtta vearbahámiid vuogádat lea ođasmuvvamin, ja máŋgga ođđa vearbahámi šaddan sihke agglutinašuvnna ja analogiija bokte čájeha, ahte sámegielat eai leat gárggiidan dušše fusionála oarjeeurohpálaš giellatiippa guvlui, muhto giela varas nuppástusat doalahit maiddái giela álgoálgosaš, urálalaš gielaide mihtilmas agglutinatiiva iešvuođaid. Dálá davvisámi čállingielas vuhtto máŋggalágan morfologalaš variašuvdna, mii sáhttá boahtteáiggis stáđásmuvvat juogo giela lunddolaš gárggiideami dahje diđolaš giellagáhttendoaimmaid bokte.