Koltansaamen opas

Esipuhe

Käytännön apuneuvojen täydellinen puuttuminen on tähän saakka tehnyt koltansaamen opiskelun ylivoimaisen vaikeaksi. Erityisen haitallisena puute on tunnettu koltta-alueen kouluopetuksessa. Toivomme tästä alkeisoppaasta olevan edes vähän hyötyä niille, jotka tahtovat koltansaameen lähemmin perehtyä, sekä myös kieltä jo taitaville.

Tämän kirjan kieli on Inarin Sevettijärvellä ja sen ympäristössä puhuttavaa kolttamurretta, jonka käyttäjät ennen toista maailmansotaa asuivat Petsamon Suonikylässä.

Oppaamme käsittää kolme osaa, kieliopin pääkohdat, tekstejä ja sanaston. Mikko Korhosen kirjoittama kieliopillinen osa sisältää oikeinkirjoituksen pääperiaatteet sekä äänne- ja muoto-opin alkeet. Myös eräiden taivutusmuotojen lauseopillista käyttöä on lyhyesti valaistu.

Tekstiosan ovat laatineet Jouni Mosnikoff ja Pekka Sammallahti. Lukukappaleet sisältävät tyypillistä arkipäivän tilanteisiin liittyvää aineistoa. Niiden avulla lukija voi perehtyä koltansaamen keskeiseen ilmaisuvarastoon ja tavallisimpiin lauserakenteisiin.

Pekka Sammallahden kokoama sanasto käsittää n. 1600 koltansaamen sanaa ja niiden suomalaiset vastineet. Taipuvista
sanoista on mainittu paitsi perusmuoto (nomineista yksikön nominatiivi ja verbeistä infinitiivi) myös ne taivutusmuodot, joiden perusteella lukija voi kielioppia hyväkseen käyttäen määrittää sanan taivutusluokan ja siten löytää myös muut taivutusmuodot.

Jouni Mosnikoff on avustanut kieliopin ja sanaston tarkistuksessa.

Kirjassa on käytetty kahdenlaista kirjoitustapaa, tarkempaa ja yksinkertaistettua. Tekstit ja sanasto on kirjoitettu tarkemmalla järjestelmällä, kieliopissa on käytetty molempia järjestelmiä rinnan. Tarkempi kirjoitusjärjestelmä kuvastaa paremmin kielen ääntämystä, mutta se voi ajan mittaan osoittautua hankalammin kirjoitettavaksi ja luettavaksi kuin yksinkertaistettu järjestelmä. Kokemus osoittakoon, kumman suunnan koltansaamen kirjallinen viljely ottaa.

Julkaisua ovat taloudellisesti tukeneet kouluhallitus ja Lapin Sivistysseura.

Tekijät