Jorma Koivulehto in memoriam. Redigunt Sampsa Holopainen, Petri Kallio et Janne Saarikivi. (ISBN 978-952-5667-86-8.) Sid./Hb. XXIV + 712 p. 60 €.

Verba vagantur sisältää valikoiman artikkeleita vuonna 2014 menehtyneen professori Jorma Koivulehdon pitkän ja tuotteliaan uran varrelta. Koivulehto oli suomalais-ugrilaisten ja indoeurooppalaisten kielten kontaktien tutkimuksen uranuurtaja ja merkittävin suomalainen lainasanatutkija, jonka tutkimukset avasivat aivan uusia näkymiä erityisesti itämerensuomalaisten kielten germaanisiin lainasanoihin. Teos sisältää myös suomalais-ugrilaisten kielten indoiranilaisia, balttilaisia ja kaikkein vanhimpia indoeurooppalaisia lainasanoja käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi kirjan lopussa on sanarekisteri, johon Koivulehdon töissään käsittelemät sanat on luetteloitu.

Sisällys:

― Esipuhe
― Jorma Koivulehto 1934–2014
― Unto Salo ja Raimo Anttila muistelevat Jorma Koivulehtoa

― Suomen laiva-sanasta
― Vanhimmista germaanis-suomalaisista lainakosketuksista – Sm. karsia ~ germ. *skarđian
― Kenno, kotti ja kalvo – Lisiä germaanis-suomalaisiin lainakosketuksiin
― Lainoja ja lainakerrostumia
― Rasia ja asia
― Suomalaisten maahanmuutto indoeurooppalaisten lainasanojen valossa
― Itämerensuomalais-germaaniset kosketukset
― Lehnwörter im Bereich von ‘Korn’, ‘Finne’, ‘Flosse’
― Namn som kan tolkas urgermanskt
― Etymologioinnin periaatteita: suomen keto, saamen gied'de
― Alte Lehnwörter meteorologischen Inhalts: lappisch ar've ‘Regen’
― Direkte Kontakte des Lappischen mit dem Baltischen
― Kuoleman ja elämän sanoja – Eeva Uotilan (8.3.1941–9.9.1995) muistolle
― Kiire ’päälaki’ ja muuta etymologista rajankäyntiä
― Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa
― Fest und Zyklus des Jahres: Jul und kekri
― Zum frühen iranischen und indoiranischen lexikalischen Einfluss auf das Finnisch-Ugrische
― The Earliest Contacts between IE and Uralic Speakers in the Light of Lexical Loans
― Häät
― Noin jalot vietettiin hevonsuistajan Hektorin peijaat – Peijaiset- ja peikko-sanojen etymologiaa
― Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch?
― Arkeologia, kielihistoria ja jatkuvuusteoria
― Auf der Suche nach germanischen Elementen im heutigen Wortschatz des Ostseefinnischen und Saamischen
― Saamen ja suomen ’poro’
― Zwei alte skandinavische Lehnwörter im Saamischen
― Frühe slavisch-finnische Kontakte
― Etymologisesti hämäriä -(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia
― Die Urheimat der Germanen
― Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä – Jorma Koivulehto †
― Jorma Koivulehdon bibliografia – Bibliography of Jorma Koivulehto
― Jorma Koivulehdon tuotannon etymologinen sanarekisteri – An etymological index to the works of Jorma ― Koivulehto
― Sanarekisteri – Etymological index

(ISBN 978-952-5667-32-5.) 233 p. 26 €.

Tekstikokoelma esittelee Kuujärven lyydiläismurretta. Sen ainekset on koottu 1988‒1995 seitsemältä eri lyydintaitajalta. Kuujärven murre kuuluu lyydiläismurteisiin, mutta osoittaa toisaalta huomattavaa yhtäläisyyttä vepsään muun muassa konsonanttien osalta. Lyydin kieli koostuu kolmesta päämurteesta; pohjoislyydistä, keskilyydistä ja Kuujärven lyydistä sekä kolmesta murresaarekkeesta.

(ISBN 978-952-5667-22-6.) 276 p. 26 €.

Inarinsaame on suomalais-ugrilainen, uhanalainen alkuperäiskansan kieli, jota puhutaan pohjoisessa Suomessa. Anna Idströmin väitöstutkimus on pioneerityö, jonka kohteena ovat inarinsaamen konventionaalisiset metaforat ja metonymiat.

(ISBN 978-952-5667-02-8.) 359 p. 38 €.

Lähes kaikissa Itämeren alueen kielissä on tunnetusti suuri määrä alasaksalaisia lainasanoja siltä ajalta, kun Hansaliitto hallitsi alueen kaupallista elämää. Tähän mennessä alasaksalais-suomalaiset kielikontaktit ovat jääneet vähälle tutkimukselle. Bentlinin väitöskirja tarttuu aiheeseen ja tarkastelee alasaksan vaikutusta suomen kieleen keskiajalla ja uuden ajan alussa.

(ISBN 978-952-5667-01-1.) 165 p. 15 €.

Livonian is a Finnic language spoken nowadays by a small number of people in coastal villages of Courland in Western Latvia and in Latvian major towns. This book presents new acoustic data and a phonetically based phonological analysis of this highly endangered language. Because nowadays all Livonians are Latvian-Livonian bilinguals, the study contains also a comparative analysis of the Latvian pronunciation of some Livonian speakers.

(ISBN 978-952-5150-97-1.) 298 p. 26 €.

Hamarin väitöskirja käsittelee mordvan statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden kieltoa. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti luokkaan kuulumista, ekvaatiota, attribuutiota, lokaatiota, eksistenssiä ja omistusta ilmaisevat lausetyypit. Näiden ilmaisujen predikaatio yleensä eroaa mordvalaiskielissä ns. tekolauseiden predikaatiosta, ja eroja voidaan havaita myös kyseisten lausetyyppien kieltomuodoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden kieltoa sekä synkronisesta että diakronisesta näkökulmasta.

Abstract (pdf).

(ISBN-10 952-5150-91-7, ISBN-13 978-952-5150-91-9.) XII + 513 p. 40 €.

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 252 on Syrjänische Texte -sarjan viimeinen nide. Sarjaan kuuluvat muut neljä nidettä ovat SUST/MSFOu 186, 193, 202 ja 221. Syrjänische Texte -sarja on kokoelma saksaksi käännettyjä foneettisella tarkekirjoituksella muistiinmerkittyjä komisyrjäänin ja komipermjakin murretekstejä – komilaista folklorea – jonka dos. T. E. Uotila (1897–1947) keräsi haastatellen jatkosodan aikana Suomeen joutuneita komilaisia sotavankeja. Haastattelut on tehty vuosina 1942–43 sotavankileireillä.

Tämä viimeinen nide sisältää yhden ainoan sotavangin, 32-vuotiaan Mihail Žikinin tekstit. Hän oli joutunut vangiksi marraskuussa 1941, ja Uotila aloitti haastattelut kesäkuussa 1942. Mihail Žikinin kaltainen kielenopas on ollut löytö tutkijalle: miehen perinteentuntemus on poikkeuksellisen laaja. Žikinin tuntemista perinnelajeista nousevat erikoisuutena esiin sadut, joille hän on antanut nimen janegutka (lienee muunnos venäjän sanasta anekdotka). Niissä eläimet, luonnonilmiöt ja (metsästäjän) työkalut ovat dialogia käyviä, elollisia toimijoita. Usein janegutka päättyy Die alten Leute sagen -opetukseen. janegutkiin mahtuu myös mm. komilaisvärityksen saaneita Aisopoksen faabeleita. Myös loitsu(fragmentte)ja sisältävät noitumiseen ja turmeluun ja niiden torjuntaan liittyvät kertomukset ovat huomionarvoisia.

Varhaisen kuolemansa vuoksi T. E. Uotilalta itseltään – kuten monelta muultakin kerääjältä – aineskokoelman julkaisukuntoon saattaminen jäi suorittamatta. Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikertomuksessa vuodelta 1929 valitellaan vallalle päässyttä post(h)umus-julkaisemista: ”Selvää on myös, että kerääjän pitäisi itse saada suorittaa kokoelmansa julkaisutyö. Erityisesti kielellisiä kokoelmia vieraan henkilön on hyvin vaikea tyydyttävästi toimittaa. – – tällaiset työt eivät milloinkaan voi toiselta onnistua yhtä hyvin kuin tutkijalta itseltään.” (SUSA XLV: 72–73.) T. E. Uotilan kymmeniä vuosia arkiston uumenissa ollut käsikirjoitus on nyt ”perinteisesti vieraan henkilön toimittamana” päässyt päivänvaloon ja painettu viitenä niteenä.

(ISBN 952-5150-90-9.) 319 p. 30 €.

(ISBN 952-5150-89-5.) XII + 195 p. 24 €.

Miten Liivinrannassa ennen elettiin? Miten kävi liiviläisten kuninkaan? Millaista oli elämä ensimmäisen maailmansodan aikana? Entä toisen? Miksi Liivinranta oli jätettävä lopullisesti? Miten sieltä lähdettiin? Minne päätyivät hurskas Jääkab ja hänen kaksitoista poikaansa? Ja kuka saikaan keisarin tyttären? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastauksia tästä kokoelmasta, jonka tekstit Julius Mägiste – itsekin pakolaisena Ruotsiin tullut – 1940-luvun lopulla kirjoitti muistiin Ruotsissa tapaamiltaan liiviläisiltä.

Liivinranta oli jäänyt ja uusi elämä uudessa kotimaassa alkanut. Joillakin Liivinranta ja mennyt merellinen maailma tarinoineen eli vielä väkevänä mielessä, toisilta se alkoi jo unohtua. Julius Mägiste kirjasi tunnontarkasti niin pitkät sadut, jännittävät pakomatkan kuvaukset kuin pienet lorut ja lausahduksetkin, koska hän tiesi olevansa todistamassa pienen kielen elämänliekin viimeisiä leimahduksia.

Näyte kirjasta (s. 146):

(ISBN 952-5150-86-0.) 435 p. 36 €.

Yhteistyö Mordvan yliopiston ja Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteydessä toimivan Volgan alueen kielten tutkimusyksikön välillä alkoi 1990-luvun alussa ja tuotti mm. useita sanakirjoja. Mokšalaisista tutkijoista yhteistyökumppaniksi valikoitui mordvan kirjakielten historian ja mokšan murteiden paras asiantuntija prof. Aleksandr Feoktistov, jolla oli myös erinomainen fennougristinen tietämys. Hän laati Eeva Herralan kanssa Mokšalais–suomalaisen sanakirjan (Turku 1998, Saransk 2001). Sanakirjan valmistuttua Feoktistov halusi ryhtyä työstämään mokšan murteiden monografiaa, johon tulisi tekstejä mahdollisimman kattavasti eri murrealueilta. Mokšan murteethan ovat jääneet tutkimuskirjallisuudessa vähemmälle huomiolle kuin ersäläiset, eikä niistä ole käytettävissä yleisesitystä.

Teoksen rakenne muotoutui seuraavaksi: Teokseen tulisi johdanto, jossa kuvataan mordvan murteiden tutkimusta, mordvalaisen asutuksen kehitystä ja mokšan murrejakoa. Ts. asutuksen ja tutkimuksen historian kohdalla tarkastelun kohteena on koko mordvalainen kielialue, koska ersän ja mokšan erottaminen toisistaan on sekä vaikeaa että keinotekoista. Koska teoksen päätavoitteena on mokšan murteiden kuvaus, ersäläisten murteiden jaottelu ja kuvaaminen rajattiin johdannon ulkopuolelle. Monografian laajimman osan muodostavat mokšan murretekstit käännöksineen. Feoktistov oli aivan viimeisiin vuosiinsa asti aktiivinen murrenäytteiden tallentaja, joten suuri osa materiaalista on hänen itse nauhoittamaansa. Mukana on myös opiskelijoiden äänittämää ainesta. Kuhunkin tekstiin on liitetty tiedot informanteista ja äänityspaikoista ja -ajankohdista.

Johdantoon liittyvä bibliografia on sijoitettu teoksen loppuun. Liitteenä on mukaan otettu luettelo vuoden 1989 väestönlaskun tuloksista: Siihen on kirjattu kaikki mordvalaisten asuinpaikat Neuvostoliitossa. Luettelo on esitetty sekä alueittain (kukin hallintoalue ja sen sisältämät mordvalaiset kylät tai kaupungit aakkosjärjestyksessä) että yksinkertaisena paikkakuntien mukaan aakkostettuna listana. Lisäksi on annettu v. 2002 väestönlaskun mukaiset mordvalaisten määrät eri hallintoalueilla.

Aleksandr Feoktistov transkriboi tekstit nauhoilta, allekirjoittanut käänsi ne suomeksi, jonka jälkeen ne tarkastettiin yhdessä. Johdanto on suurimmalta osaltaan Feokstistovin käsialaa, mutta tein siihen korjauksia, täydennyksiä ja poistin siitä suomalaisen lukijan kannalta irrelevanttia ainesta. Kun Feoktistov v. 2004 äkillisesti menehtyi, valmiina olivat murrenäytteet käännöksineen sekä johdanto mokšan murrejaon kuvausta lukuun ottamatta, joskin siitäkin oli käytettävissä Feokstistovin hahmotelma.

Tekstien transkriboinnissa on noudatettu pääpiirteittäin fonemaattista kirjoitustapaa, mm. palataalistuneisuus on merkitty ainoastaan dentaaleihin. Suurin poikkeus tästä säännöstä on redusoitunut vokaali, jonka etisyys tai takaisuus on useimmissa tapauksissa osoitettu – ei kuitenkaan kaikissa siirtymä- ja sekamurteiden teksteissä. Redusoituneen vokaalin käyttö ei joka kohdin noudata kirjakielestä tuttuja sääntöjä, vaan sen asemesta esiintyy toisinaan informanteilla täysvokaali. Lausefonetiikan vaikutus ja joillekin murteille tyypilliset foneettiset piirteet (esim. soinnillisen sibilantin affrikoituminen n:n jäljessä) on myös ilmaistu. Lauluteksteissä sulkeisiin merkityt ainekset ovat laulettaessa säkeisiin syntyviä täytetavuja ja -sanoja. Osassa lauluista näitä elementtejä ei ole osoitettu sulkein.

Tekijöiden suurin kiitos kuuluu Eeva Herralalle, joka on toimittanut teoksen ja työstänyt sen materiaaleja prosessin alusta asti uupumatta ja valtavaa kärsivällisyyttä osoittaen. Kiitän Nadežda Kabajevaa murteiden kuvausta koskevista kommenteista, Nina Agafonovaa asiatietojen täsmennyksistä ja Valentina Ščankinaa muutamien käännösongelmien ratkaisemisesta. Olen kiitollinen Suomalais-Ugrilaiselle Seuralle, joka on hyväksynyt teoksen julkaisusarjaansa.

(ISBN 952-5150-77-1.) 201 p. + 2 maps. 23 €.

Maria Maksimovna Lapsui

My mother had an extraordinarily rich repertoire of songs. I listened to these songs all my childhood. I feel that they are greetings and words, left by the generation that lived before my time, that generation of my people to whom I am grateful for my arrival in this world. For me, the songs sung by my mother are a source of dreams and inspiration. Such gems they are that I cannot admire them enough nor listen to them enough.
Anastasia Lapsui

This publication is an attempt to present a Nenets song repertoire performed by a Nenets singer Maria Maksimovna Lapsui. It includes the documentation of the song repertoire as linguistic and musical text, an analysis and discussion of the structural level of the songs as representatives of the Nenets singing style and indigenous Arctic music of western Siberia. An attempt is also made to understand these songs as a reflection of a social network and historical environment of a small Nenets village. For the most part, these songs are so called individual songs.
Jarkko Niemi

Sound file / Äänitiedosto: mp3

Notes / Nuotit: pdf

(ISBN 952-5150-69-0.) 388 p. 20 €.

Das vorliegende Buch enthält Anmerkungen zu den südostjakischen Texten Karjalainens (MSFOu 157). Der ersteTeil dieser Erörterungen von Edith Vértes erschien 1997 (MSFOu 225).

Mit dieser Publikation wird die Jahrzehnte lange Arbeit von Edith Vértes zum Abschluß gebracht, die sich auf nahezu alles erstreckte, was K. F. Karjalainen und Heikki Paasonen im Ostjakenland gesammelt haben.

(ISBN 952-5150-801.) 249 p. 25 €. Contents/Sisällys (pdf).

Mordvin is a Finno-Ugrian language pair that is considered to be more closely related to the Saami and Finnic groups than any other language. Nevertheless, Erzya-Mordvin has word stress that does not conform to any previously described system, and which cannot be categorised as either fixed or free stress in the conventional meanings of these terms. No comprehensive diachronic description of Erzya word stress has yet been published.

In investigating word stress in Erzya the historical analysis in this study has been based on documentary evidence extant from the late 18th century, specifically the Damaskin Dictionaries commissioned for Catherine the Great and a short catechism, both of which documents are marked for word stress, and the modern state of word stress has been determined using auditory and acoustic methods. For the present day analyses modern material was supplemented, for comparison purposes, with extracts from the Damaskin Dictionaries and the Short Catechism. For the interim period reference has been made to the work of Heikki Paasonen, collected approximately 100 years ago.

The results have shown that (1) word stress in Erzya was and is based on the speaker”s individual preferences, (2) speakers generally prefer to stress the initial syllable today whereas 200 years ago the second syllable was usua11y stressed, (3) Moksha has probably undergone a similar development, (4) Mordvin cannot be convincingly used to support theories of initial stress in Proto-Finno-Ugrian, and (5) in modern Erzya, contrary to what is generally considered of most other languages, it is intensity when combined with duration rather than fundamental frequency that seems to be the main acoustic parameter of word stress.

(ISBN 952-5150-72-0.) 137 p. 15 €. [Introduction/Johdanto.]

The position of Erzya among the Finno-Ugric languages has been considered to be exceptional in many respects. Its grammar is extraordinarily rich in complex suffixal forms and morphosyntactic categories. Erzya is the language with the smallest vowel inventory in the Finno-Ugric family (cf. Zaicz 1998). One of the most mysterious research prob1ems concerning Erzya is its prosodic system. As a rule, Finno-Ugric languages have fixed word stress; Erzya is claimed to have free stress, and some linguists have argued that there is no prominent word stress in Erzya at all. According to a widely accepted point of view, Erzya has neither contrastive quantity nor tone. To be sure, it has to be taken into consideration that acoustic measurements concerning the sound system of Erzya have been scanty up to now. The main purpose of this book is to provide researchers with new, accurate data about the phonetic characteristics of Erzya prosody that might facilitate solving the old mysteries of Erzya prosody.

Moksha is a close linguistic cognate of Erzya; together they are traditionally seen to constitute the Mordvin language(s). But Erzya and Moksha differ in many respects, including word stress. The Mordvin languages that are spoken in the center of the Finno-Ugric language territory have been assigned a key position in several discussions concerning the historical development and typology of Finno-Ugric languages. This is true regarding prosodic phenomena such as word stress as well.

The only three Finno-Ugric languages the sound systems of which have been systematically described are Finnish, Estonian, and Hungarian. The basic characteristics of their prosody are surprisingly similar (cf. Ross and Lehiste 2001; Abondolo 1998). They all have phonological distinctions between short and long phonemes and no tonal contrasts that are independent of other prosodic features. They are all characterized by fixed word stress that does not, as a rule, distinguish between lexical and/or grammatical meanings. In native vocabulary, primary word-level stress is assigned to the first syllable, and secondary stress to successive odd-numbered syllables. Because of the phonemic quantity contrast, stress is not manifested by lengthening of the stressed syllable. Differences in vowel quality between stressed and unstressed syllables are relatively insignificant, and tone is not independently contrastive (although it plays a part in distinguishing between long and overlong quantities in Estonian). All these languages have dynamic word stress, characterized by greater intensity and loudness of the stressed syllable.

There are, however, differences between the prosodic systems of Estonian, Finnish, and Hungarian. In Estonian, long vowels occur only in syllables with primary stress – the first syllables of words. There is also a difference in the inventory of vowels that can occur in word-initial syllables and in other positions in the word: all nine vowels (and most of the numerous diphthongs) occur in the first syllable, while only a very restricted set of syllable nuclei can appear in non-first syllables. Thus it is possible to predict the position of primary stress on the basis of several prosodic and distributional properties of the syllables. Stress can be found on non-initial syllables in foreign words, and it can shift to non-initial syllables in some southern dialects as a consequence of cliticization (Viitso 1990). In Hungarian, sentence stress rules of many types can influence the location of word stress. In fact, Finnish appears to be the most stable with respect to maintaining word-initial primary stress. But there exist complicated rules of the placement of secondary stress, which depend on the structure of non-initial syllables, such as the length and sonority of the syllable. Our goal is to provide data for Erzya that would make the Erzya system comparable to the better-known prosodic systems of Estonian, Finnish and Hungarian. The material offered in the present book constitutes a first step in this direction.

The book contains two main parts. In the first part (Chapter 2), previous studies of the prosody of Erzya are surveyed. The chapter focuses on earlier acoustic analyses of Erzya prosodic features, treatments of Erzya phonology, and diachronic and typological studies of Mordvin in general and Erzya in particular. The objective of this review is to bring forward research questions relevant to solving the puzzle of Erzya prosody.

The second main part of the study (Chapter 3) presents the results of our experimental research. The analysis concentrates on the role of quantity and stress in the Erzya prosodic system. The duration of sounds, the acoustical structure of vowels, and the fundamental frequency are measured in a corpus of test sentences. (Details of the measurements are included in the Appendix 3). Primary attention is directed toward the description of differences between stressed and unstressed syllables occurring in phrase-final and sentence-final positions. The location of stress was determined by a native speaker of Erzya (Niina Aasmäe) and by a trained phonetician who is also a native speaker of Estonian (Ilse Lehiste). The cases where there was a difference in the opinions of the two listeners are treated in some detail. The main problems discussed in the chapter are related to the nature of Erzya word stress:

(a) If there is no quantity contrast, are differences in duration used to signal word-level stress?
(b) If vowel reduction is found in Erzya, is vowel quality an indicator of the position of stress?
(c) Is there a difference in fundamental frequency between stressed and unstressed syllables?
(d) If there is dynamic stress in Erzya, how is it related to sentence intonation?

In the concluding chapter (Chapter 4) we compare, from a typological point of view, the results of our acoustic analyses with previous statements concerning the prosody of Erzya. We are also looking for an answer to the question to what an extent and in which sense the characteristics of Erzya prosody resemble those of the Finnic languages and Hungarian. We are aware of the fact that our research is only a provisional attempt to describe the regularities of the Erzya prosodic system, but we hope that it will provide a perspective for other researchers to follow.

(ISBN 952-5150-68-2.) 215 p. 30 €.

CONTENTS
List of Tables
Acknowledgements
Sources of the Data
Notational Conventions
List of Abbreviations

INTRODUCTION

NOUNS

ADJECTIVES

NUMERALS

SPATIALS

PRONOUN

VERBS

OTHER PARTS OF SPEECH

References

Grammatical Index

(ISBN 952-5150-61-5.) 150 p. 17 €.

Neu transkribiert, bearbeitet, übersetzt und mit Kommentaren versehen von Edith Vértes. (ISBN 952-5150-58-5.) 111 p. 17 €.

(ISBN 952-5150-56-9.) 218 p.

Le fonds Lapponica des Fellman is a detailed catalogue of the Lapponica Collection donated to the Finno-Ugrian Society by the Fellman family. The collection contains monographs, offprints, booklets, maps, periodicals, and other publications concerning Lapland and the Sami people, the earliest being from the 16th century. A great deal of this literature, which includes ABC-books, calendars, almanacs, Bible translations, grammars, dictionaries, linguistic studies, and novels, is written in the Sami language. Capdeville also gives biographical information about the authors represented in the collection. Illustrated.

Le fonds Lapponica des Fellman on yksityiskohtainen luettelo Suomalais-Ugrilaisen Seuran hallussa olevasta Fellmanin suvun Lapponica-kokoelmasta. Lapponica-kokoelma sisältää Lappia ja saamelaisia koskevia monografioita, eripainoksia, karttoja ja muita julkaisuja 1500-luvulta alkaen. Suuri osa kokoelmasta on saamenkielistä kirjallisuutta: aapisia, almanakkoja, raamatunkäännöksiä ja muuta uskonnollista kirjallisuutta, kielioppeja, sanakirjoja, kielitieteellisiä tutkimuksia, romaaneja. Teoksen kuvituksena on harvinaisten kirjojen nimiöitä ja muita kirjahistoriallisesti kiintoisia reproduktioita.

(ISBN 952-5150-55-0.) 372 p. 36 €.

(ISBN 952-5150-36-4.) 435 p. 38 €.

Jorma Koivulehto sexaginta quinque annorum die XII mensis Octobris

INHALT

Tabula gratulatoria

Osmo Nikkilä: Jorma Koivulehto 65 Jahre

Rückblick und Perspektiven

I. (1971) Germanisch-finnische Lehnbeziehungen I (Neuphilologische Mitteilungen 72: 577–607)

Postskriptum

II. (1972) Germanisch-finnische Lehnbeziehungen II (Neuphilologische Mitteilungen 73: 575–628)

Postskriptum

III. (1973) Germanisch-finnische Lehnbeziehungen III (Neuphilologische Mitteilungen 74: 561–609)

Postskriptum

IV. (1977) Germanisch-finnische Lehnbeziehungen: drei Wörter mit fi. ‑aav- ~ urgerm. ‑aww- > urn. ‑aggw- (Finnisch-Ugrische Forschungen 42: 132–147)

V. (1979) Baltisches und Germanisches im Finnischen: die finn. Stämme auf ‑rte- und die finn. Sequenz VrtV (Explanationes et tractiones Fenno-Ugricae in honorem Hans Fromm, Hrsg. E. F. Schiefer – Münchener Universitäts-Schriften, Finnisch-Ugrische Bibliothek 3: 129–164)

Postskriptum

VI. (1979) Phonotaktik als Wegweiser in der Lehnwortforschung: die osfi. ‑str-Wörter (Finnisch-Ugrische Forschungen 43: 67–79)

VII. (1981) Reflexe des germ. /ê1/ im Finnischen und die Datierung der germanisch-finnischen Lehnbeziehungen (Beiträge zur Geschichte der deutschen Sprache und Literatur (Tübingen) 103: 167–203, 333–376)

Postskriptum

VIII. (1983) Seit wann leben die Finnen im Ostseeraum? Zur relativen und absoluten Chronologie der alten idg. Lehnwortschichten im Ostseefinnischen (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 185: 135–157)

Postskriptum

IX. (1986) Die Sieversche Regel im Lichte der germanisch-finnischen Lehnbeziehungen (Germanic Dialects: Linguistic and Philological Investigations, ed. by Béla Brogyanyi and Thomas Krümmelbein, Current Issues in Linguistic Theory 38: 249–294)

Postskriptum

X. (1987) Zu den frühen Kontakten zwischen Indogermanisch und Finnisch-Ugrisch (Parallelismus und Etymologie: Studien zu Ehren von Wolfgang Steinitz anläßlich seines 80. Geburtstags am 28. Februar 1985, Linguistische Studien A 161/II: 195–218)

Postskriptum

XI. (1988) Die Substitution der idg. Verbindung ‑Tr- im Finnisch-Permischen (Virittäjä 1988: 48–51)

XII. (1988) Idg. Laryngale und die finnisch-ugrische Evidenz (Die Laryngaltheorie und die Rekonstruktion des indogermanischen Laut- und Formensystems, hrsg. von Alfred Bammesberger, Indogermanische Bibliothek, Reihe 3: Untersuchungen: 281–297)

Postskriptum

XIII. (1992) Der Typus palje ‘(Blase)balg’, turve ‘Torf’ unter den Lehnwörtern des Ostseefinnischen (Journal de la Société Finno-Ougrienne 84: 163–190)

Postskriptum

XIV. (1994) Indogermanisch – Uralisch: Lehnbeziehungen oder (auch) Urverwandtschaft? (Bopp-Symposium 1992 der Humboldt-Universität zu Berlin: Akten der Konferenz vom 24.3.–26.3.1992 aus Anlaß von Franz Bopps zweihundertjährigem Geburtstag am 14.9.1991, hrsg. von Reinhard Sternemann: 133–148)

Postskriptum

XV. (1995) Zur indogermanisch-germanischen Kontinuität in der Nachbarschaft der Finnougrier (Der Ginkgo-Baum, Germanistisches Jahrbuch für Nordeuropa 13: 116–137)

XVI. (1999) Das Verhältnis des Ostseefinnischen und des Lappischen im Lichte der alten Lehnwörter: Die Substitution des fremden Wortausgangs *‑CVz im Lappischen (Sprachen in Finnland und Estland, hrsg. von Pekka Lehtimäki, 7–22)

Abkürzungen

Wortregister

Literatur

Schriftenverzeichnis Jorma Koivulehto

(ISBN 952-5150-33-X.) 107 p. 16 €.

(ISBN 952-5150-32-1.) 178 p. 24 €.

Dieses Werk hat hundert ausführliche Wortartikel zum Inhalt, in denen insgesamt 156 finnische Wörter etymologisch behandelt werden. Für die Ethnogenese des finnischen Volkes spielt die reiche Terminologie, die mit der Hochzeit und den damit verbundenen Phänomenen zusammenhängt und aus dem Baltischen entlehnt wurde, eine wichtige Rolle. Ebenfalls aus dem Baltischen wurden auch wichtige Termini im Bereich Zugtier, Pferdegeschirr und Pferdeschlitten ins Finnische aufgenommen. Für die einzigartige Intensität der Sprachkontakte legen die zahlreichen aus dem Baltischen ins Finnische entlehnten Partizipien, also Flexionsformen von Verben, ein beredtes Zeugnis ab. Der Verfasser betont die große Bedeutung, die in der finnischen Lehnwortforschung guten Kenntnissen der Wortbildungsmöglichkeiten im Litauischen zukommt.

Toim. Raija Koponen ja Marja Torikka, nuotinnokset Ilpo Saastamoinen. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 106.) (ISBN 952-5150-27-5.) 227 p., notes, illustrations. 24 €.

(ISBN 952-5150-24-0.) 266 p. 24 €.

In this monograph a brief historical overview is given with results of research on the Mordvin definite conjugation. My primary purpose is to present various diachronic layers of synthetic verbal forms in the context of my previous historical-phonetical studies. My argumentation is rooted in a historical point of view and is mainly based on empirical material. During field trips to the Mordvin Republic I was able to supplement the earlier collections with contemporary language material.

There is a more comprehensive and complex definite verbal conjugation in Mordvin than in any other Uralic language. Both the person and number of the object can in principle be expressed as verbal suffixes. Mordvin has paradigms referring to first person, second person and third person direct objects.

A fundamental question is whether this extremely complicated form of definite conjugation is a remnant of a formerly widespread feature in western Finno-Ugrian languages or whether it is an innovation that arose during the independent existence of Mordvin.

The monograph contains a sampling of the Mordvin definite verbal paradigms as well as schematic maps presenting the dialect variants of the definite suffixes along with the main isoglosses in the Mordvin dialect area, from the perspective of definite conjugation.

Väitöskirja / PhD thesis: Turku 1998. (ISBN 952-5150-21-6.) 271 p. 26 €.

The Necessity and Possibility of Action: The Semantics and Syntax of Modal Expressions in Northern Saami

The primary goal of this research is to make a description of the modal field in Northern Saami, restricted to the so-called modality of action. The research is based on the semantic definition of modality, though tightly linked to the syntactic structure of the modal expressions. The linguistic elements in Northern Saami – lexical, morphological and syntactic elements – are analyzed in relation to the semantic categories of obligation, necessity, will, permission and ability, covering both the semantic and syntactic features of the elements.

It is also focused on the development of Northern Saami with regard to time and language contacts. The time aspect deals with the differences in the modal field when comparing old and modern written texts. In addition to time, a central role in the language change is played by language contacts: the research shows how contacts with the majority language have influenced the Northern Saami language in Norway and in Finland. Some remarks on the development of modal meanings and the grammaticalization process are also made.

Väitöskirja / PhD thesis: Helsinki 1998. (ISBN 952-5150-18-6.) 296 p. 32 €.

The Origin of Vocabulary in the South Estonian Dialect: Finnic Etymology

The purpose of this research is to provide an etymological inventory of the vocabulary characteristic of the South Estonian dialect and to shed light on the historical dialectological status of this Finnic dialect. At the same time thought is given to basic issues of Finnic etymology and word formation, especially the appearance of new indigenous (basic) word stems.

The vocabulary collection of Estonian dialects at the Estonian Language Institute has provided the basic material for this study. Approximately 4.5 % of the total basic computerized material was sifted out to create the data base of 3,295 keywords used in this study. This data base omits vocabulary elements particular to North Estonian or with extremely limited distribution. With the aid of the formula developed for this sifting it is possible to calculate the geographical distribution of each keyword.

Subsequently, those words that are derivatives or variants (either phonetically or semantically) of Common Estonian were omitted. As a result of this morphological analysis, a group of 567 basic word stems with a Southern Estonian orientation was established. This study is primarly concerned with the etymological analysis of these 567 basic word stems. The generation and mutual relationships of indigenous basic word stems are illustrated with the help of descriptive-onomatopoetic roots and root series.

Of the basic word stems analyzed, 269 (approx. 47 %) have no equivalents in any other Finnic language. Basic word stems that have equivalents in other Finnic languages are seen as language-by-language areals in the light of theories dealing with the birth of the modern Finnic languages and their historical relationships. This work by itself can in no way verify or refute any of these theories

In commemoration of the 125th anniversary of the birth of G. J. Ramstedt. (ISBN 952-5150-16-X pb., 952-5150-17-8 hb.) VIII + 371 + 16 p. + 1 map. 38 €.

Gustaf John Ramstedt (1873–1959) is one of the brightest stars in the history of Finnish learning. From an unfavourable background of poverty he was able to rise to the heights of scientific research.

Supported and guided by Professor Otto Donner, the founder of the Finno-Ugrian Society, Ramstedt was introduced to the field of Altaic studies and sent on numerous expeditions to Mongolia, the Kalmuk lands, Caucasia, Chinese Turkestan and the borders of Afghanistan. Almost entirely due to his own field research and the reliable material he gathered he became the pioneer of comparative Altaic philology, virtually a new discipline.

Almost immediately after being appointed professor extraordinarius he was sent to Japan to become the first chargé d'affaires of the newly independent Finland. During his ten years in the Far East Ramstedt became interested in the origins of Korean. This little-studied field occupied him for the rest of his life even at the expense of projects which he had commenced earlier.

This great humanist, poet, advocate of temperance, diplomat and scholar remains dear to all those who met him. The present work is intended as a short recapitulation of the main events of his multi-faceted life.

Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii 16.5.1998. (ISBN 952-5150-15-1.) XX + 461 p. 35 €.

TABULA GRATULATORIA. • "Siinä virsta missä toloppa - kyllä sen etteen on töetäe tehtynä." Seppo Suhonen 60-vuotias. • Pentti Aalto, Finnish olut and humala, once again. Arja Ahlqvist, Kizila ja Kinela. Alho Alhoniemi, Nominien taivutuksesta ensimmäisissä marin kieliopeissa. Paul Alvre, Tugevaastmelistest mitmusetüüpidest eesti ja vadja keeles. Hans-Hermann Bartens, Aspekte des livischen Imperativs. Raija Bartens, Marilaisista Isä meidän -rukouksen käännöksistä. Gábor Bereczki, Funktioneriytymisestä johtuvat kieliopilliset erot tseremississä. Hannele Branch, Vaikeaa vai tärkeää? Suomen sanaston oppimisesta. Ojars Buss, Ein unbemerkter Finnougrismus in der Toponymik Lettlands. Christian Carpelan, Suomi, häme, sabme sekä finne arkeologian näkökulmasta. D. V. Cygankin, Slovoobrazovatel'naja paradigma kak osobaja kompleksnaja edinica v arhitektonike èrzjanskogo slovoobrazovanija. Éva Gerevich-Kopteff, Hybristä etsiessä. Hybris historiallis-semanttisesta ja poeettisesta näkökulmasta. A. M. Grebneva, Mikonimicheskaja leksika v govorah èrzjanskogo i mokshanskogo jazykov. Riho Grünthal, Suomalais-virolaisia meriyhteyksiä ja seprakaupan kielellisiä sivutuotteita. Sirkka-Liisa Hahmo, Paukama ja pukama: deskriptiivisanoja vai lainoja?. Tiina Halling, Instrumentaali liivin sijajärjestelmässä. A. Haritonova, Morfonologija lichno-mestoimennyh form na materiale govorov, sohranivshih pramordovskij soglasnyj ng. Cornelius Hasselblatt, Die Frau im estnischen Lexikon. Tiit Hennoste, Suulise kõne sõnavara. Sissejuhatav ülevaade. Mati Hint, Fonoloogiliste tunnusjoonte ekstraheerimisest. László Honti, Ugrilainen kantakieli - erheellinen vai reaalinen hypoteesi?. Kaisa Häkkinen, Uralilainen muinaiskulttuuri sanahistorian valossa. Imre László, A mûfajok hierarchiája és az irodalomfejlõdés problémái a XIX. századi finn, orosz és magyar irodalomban. Elga Kagaine, Einige weniger betrachtete Entlehnungen aus den ostseefinnischen Sprachen in Mundarten des Lettischen. Petri Kallio, Vanhojen balttilaisten lainasanojen ajoittamisesta. Reet Kasik, Viron line-suffiksilliset tekijännimet. Nina Kazaeva, Sostojanie i zadachi mordovskoj toponimiki. Keresztes László, A szám- és személykategória kérdései a mordvin determinatív igeragozásban. Jorma Koivulehto, Kiire 'päälaki' ja muuta etymologista rajankäyntiä. Esko Koivusalo, Inhimillisyyden tausta. Ulla-Maija Kulonen, Erään vanhan seuralaisen nimestä. Ariadna I. Kuznecova, O dvuh kljuchevyh momentah v izuchenii pribaltijsko-finskih jazykov i narodov. Ago Künnap, On the original order of case and possessive suffixes in Uralic. Johanna Laakso, Itämerensuomen ikuisuuskysymyksiä: vielä kerran a-monikosta. Lars-Gunnar Larsson, Suomen -hän ja saamen -son. Petri Lauerma, Reunahuomautuksia Rosonan ja Kurkolan murteiden erojen syistä. Ildikó Lehtinen, Tüm-Tümin marien "Suomen-matka". Heikki Leskinen, Taivutustyyppi laki : laaen, käsi : kääen, joki : jooen – kontaminaatio vai "sijaispidennys"? Juha Leskinen, Miten vieraskielisiä imitatiiveja tunnistetaan? Angela Marcantonio & Pirjo Nummenaho, On some participial forms in Khanty and Finnish. Máté József, Sanaluokat, lauseenjäsenet, lauseenvastikkeet. Nyelvi részrendszerek megfelelésbeli nehézségei a finnben és a magyarban. Tibor Mikola, Abstraktisubstantiivien muodostaminen suomalais-ugrilaisissa kielissä. Ferenc A. Molnár, Rinnakkaisuuksia suomen ja unkarin kielihistorian tutkimuksessa. S. I. Mos'kina, Slovoobrazovatel'nye modeli pervoj stupeni v mokshanskom jazyke i svjazannye s nimi morfonologicheskie processy. Osmo Nikkilä, Suomen hk germaanista g:tä vastaamassa. Vilja Oja, Läänemeresoome sooja-adjektiividest. Juha Pentikäinen, "Komiksi kissan kanssa kotona". Arvid Genetzin jäljillä Jazvan komien luona 1995. Matti Punttila, Ukulista ilolintuun. Aleksis Kiven lintumaailmasta. Károly Rédei, Suomen tanner. Ivan Rjabov, Mutacionnye suffiksy v èrzjanskom jazyke. Tapani Salminen, Pohjoisten itämerensuomalaisten kielten luokittelun ongelmia. Pirkko Suihkonen, Description of the lexical semantics of verbs in Udmurt. Gábor Tolcsvai Nagy, Settlement types and the history of language community: a methodological draft. Lembit Vaba, Liivi paldin 'praegu, nüüd'. Tiit-Rein Viitso, Läänemeresoome lihtmineviku minevikust. Eduard Vääri, Liivi keel, Helsingi ülikool, Seppo Suhonen. Zaicz Gábor, A mordvin szókincs etimológiai rétegezõdése. • Seppo Suhosen kirjallista tuotantoa – Publications by Seppo Suhonen 1961–1997.

(Publications of the Databank for Endangered Finno-Ugrian Languages 2.) Väitöskirja/PhD thesis: Helsinki. (ISBN 952-5150-02-X.) 155 p. 17 €.

Väitöskirja/PhD thesis: Turku. (ISBN 952-5150-01-1.) 201 p. 20 €.

(ISBN 952-5150-03-8.) 192 p. 20 €.

(ISBN 951-9403-78-7 pb.) 442 p. 30 €.

A memorial volume published on the 60th anniversary of his birth. Ed. by Tapani Salminen. (Publications of the Databank for Endangered Finno-Ugrian languages 1.) (ISBN 951-9403-94-9 pb., 951-9403-95-7 hb.) 255 p. 26/35 €.

335 p. 59 €.

(ISBN 951-9403-88-4.) 521 p. 38 €.

(ISBN 951-9403-78-7.) 208 p. 20 €.

(Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 78.) (ISBN 951-9403-77-9.) 447 p. 20 €.

(ISBN 951-9403-72-8.) 240 + [16] p. 20 €.

(ISBN 951-9403-65-5.) XXV + 97 p. 17 €.

Themen und Bereiche: Ausgewählte Aufsätze. Fields and Topics: Selected studies. (ISBN 951-9403-64-7 nid., pb., ISBN 951-9403-70-1 sid., hb.) LIV + 387 p. 43/52 €.

Pekka Lehtimäki, Tutkijan tikapuut. Zusammenfassung: Die Laufbahn des Forschers. Terho Itkonen, -siin vai -hin monikon illatiivissa? (1959). Summary: -siin or -hin in the Illative Plural?; Sananrajaisten äänneilmiöiden synkroniaa ja diakroniaa (1964). Zusammenfassung: Zur Synchronie und Diachronie der Sandhi-Erscheinungen; Einige Fragen der urfinnischen Laut- und Formengeschichte (1968); Zur Synchronie und Diachronie der ostfinnischen Palatalisation (1969); Etsimisen ja löytämisen alalta (1970). Summary: Verbs for 'seek' and 'find'; Ovatko äänteenmuutokset vähittäisiä vai harppauksellisia? (1970). Summary: Gradual or Sudden Sound Changes?; Aunuksen äänneopin erikoispiirteet ja aunukselaismurteiden synty (1971). Summary: Some Characteristics of Olonetsian Phonology and the Origin of Olonetsian Dialects; Historiantakaiset Häme ja Suomi kielentutkijan näkökulmasta (1972). Summary: Prehistoric “Häme” and “Finland” from a Linguistic Viewpoint; Erään sijamuodon ongelmia (1976). Zusammenfassung: Probleme des finnischen Partitivs; Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta (1976). Summary: Non-generativistic Phenomena in Finnish Morphology and Syntax; Karjalais-suomalainen suksiretki (1977). Rezjume: Karel'sko-finskaja progulka na lyzhah; Huomioita lapsen äänteistön kehityksestä (1977). Summary: Notes on the Acquisition of Phonology; Subject and Object Marking in Finnish: An inverted ergative system and an “ideal” ergative sub-system (1979). • Kirjoitusten lähdeluettelo - Quellenverzeichnis der Aufsätze - Bibliography of the Articles. • Terho Itkosen julkaisut 1941–1993 – Anhang: Bibliographie Terho Itkonen – Appendix: Terho Itkonen, List of Publications.

(ISBN 951-9403-60-4.) XIV + 294 p. 35 €.

TABULA GRATULATORIA. Der Jubilarin Raija Bartens zum Geleit. Arja Ahlqvist, Ihmar' ja Kuhmar'. Alho Alhoniemi, Ersän ja mokshan sisäisistä eroista: 'kysyä'-verbin käytön aspektuaalista tarkastelua. Hans-Hermann Bartens, Zur Modalität im Tscheremissischen. Márta Csepregi, Lintunen ja hänen sisarensa. Hantilainen satu Tromagan-joen varrelta. Gerhard Doerfer & Wolfram Hesche, Zwei Mogoli Texte. Péter Domokos, Egy zürjén polihistor (Kallistrat Falalejevics Zsakovról). István Futaky, Ein Versuch finnisch-ungarischer Sprachvergleichung aus dem Jahre 1846. Gerhard Ganschow, Die beiden nominalen Urtypen der finnisch-ugrischen Sprachen und ihre Derivation. Éva Gerevich-Kopteff, Hogyan érvényesül a tragédia nyelvének parallelizmusa a finn müfordításban? Riho Grünthal, Ovatko huun "suomalais-ugrilaiset" vastineet turkkilaislainoja? János Gulya, Protokultur und Linguistik. László Honti, Zur Morphologie ugrischer Personalpronomina. Kaisa Häkkinen, Ongelmoita oppimia: Suomen agenttipartisiipin historiaa ja nykyisyyttä. Erkki Itkonen, Allegromuodoista Pohjois-Inarin tunturilapin murteessa. Terho Itkonen, Lapin perua Sisä-Suomen sanastossa ja paikannimissä. Juha Janhunen, The teens in Jurchen and Manchu revisited. Annikki Kaivola-Bregenhøj, Miten vastata kysymykseen? Arvoituskysymyksen ja vastauksen suhde. Ulla-Maija Kulonen, Suomalais-ugrilaisista *mo- ja *mu- pronominivartaloista. Ago Künnap, Uurali keelte *s'-preteeritumi algupärast. Hannu Launonen, "Luominen": Lauri Viidan runon ulottuvuuksia. Ildikó Lehtinen, "Marina kuolla": kuolinpuvun merkityksestä itämareilla. Károly Rédei, Adalékok a mordvin második tízesbeli számnevek magyarázatához. Sirkka Saarinen, Vuorimarilaista eron lyriikkaa. Tapani Salminen, Word classes in Nenets (and a few words about their Uralic parallels). Merja Salo, Havaintoja pohjoishantin Obdorskin murteen translatiivista. Jevgenii Tsypanov, Die Verbaladverbien mit dem Suffix -anmoz in der Komi-Sprache. Adol'f Turkin, Ob odnom maloizvestnom pamjatnike drevnepermskoj pis'mennosti. Wolfgang Veenker, Gibt es im Ceremissischen Possessivpronomina? – Veröffentlichungen von Raija Bartens (Jokinen) 1959–1993.

Toim. Lea Laitinen. (ISBN 951-9403-56-6.) 305 p. 32 €.

(Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 68.) (ISBN 951-9403-54-X.) 237 p. 24 €.

Väitöskirja/PhD thesis: Turku. (ISBN 951-9403-42-6.) 184 p. 20 €.

(ISBN 951-9403-44-2.) 182 p. 20 €.

G. J. Ramstedt’s Kumyk materials. Ed. and transl. by Emine Gürsoy-Naskali. G. J. Ramstedts nogajische Materialien. Bearb. und übers. von Harry Halén. (ISBN 951-9403-38-8.) 172 p. 20 €.

Väitöskirja/PhD thesis: Helsinki. (ISBN 951-9403-36-1.) [4] + III + 343 + [2] + 15 + 22 + 6 p. 32 €.

(ISBN 951-9403-30-2.) 445 p. 32 €.

Väitöskirja/PhD thesis: Helsinki. (ISBN 951-9403-29-9.) 202 p. 17 €.

Väitöskirja/PhD thesis: Helsinki. (ISBN 951-9403-28-0.) 332 p. 32 €.

(ISBN 951-9403-27-2.) [XI] + 401 p. 28 €.

(ISBN 951-9403-24-8.) 97 p. 12 €.

(ISBN 951-9403-22-1.) 313 p. 28 €.

III. finnisch-sowjetisches ethnographisches Symposium in Lappeenranta 2–6.6.1986. (ISBN 951-9403-16-7.) 227 p. 17 €.

(ISBN 951-9403-10-8.) IX + 410 p. 28 €.

Väitöskirja/PhD thesis: Helsinki. (ISBN 951-9403-03-5.) 202 p. 20 €.

(ISBN 951-9403-09-4.) 147 p. 17 €.

Finnish-Soviet Joint Scientific Symposium Held in Hanasaari, Espoo, 14–21 January 1985. (ISBN 951-9403-02-7.) 311 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-97-9.) VIII + 241 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-92-8.) 127 + 92 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-93-6.) 124 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-96-0.) 183 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-91-X.) X + 266 p. 20 €.

(Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 4.) (ISBN 951-9019-89-8.) 322 p. 24 €.

II. Finnisch-Sowjetisches ethnographisches Symposium in Moskau 18.–22.4.1983. (ISBN 951-9019-90-1.) 247 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-84-7.) XI + 297 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-74-X.) 281 p. 26 €.

Vorwort. M. Adamovic, Das Tschuwaschische im Lichte der Substrattheorie. Paul Alvre, Vene laenudest uurali keelte konjunktsioonides. Robert Austerlitz, Genetic affiliation among proto-languages. Gábor Bereczki, A török nyelvek hatása a magyarra. Knut Bergsland, Southern Lapp and Scandinavian quantity patterns. István Futaky, Die Frage der uralisch-tungusischen Sprachbeziehungen. Péter Hajdú, Jurák puda 'ö', pudar 'te' és társai. Juha Janhunen, On early Indo-European-Samoyed contacts. Béla Kálmán, Jövevényszavak a vogul népköltészetben. Jorma Koivulehto, Seit wann leben die Urfinnen im Ostseeraum? Zur relativen und absoluten Chronologie der alten idg. Lehnwortschichten im Ostseefinnischen. A. D. Kylstra, Skandinavisch-lappische Parallellen. K. Majtinskaja, Zaimstvovannye sluzhebnye slova v finno-ugorskih jazykah. Nicholas Poppe, The Ural-Altaic affinity. Károly Rédei, Die ältesten indogermanischen Lehnwörter der uralischen Sprachen. A. Róna-Tas, De hypothesi Uralo-Altaica. Tryggve Sköld, Ein Beitrag zur Provenienz der älteren germanischen Lehnwörter im Finnischen. Tiit-Rein Viitso, Läänemeresoomlased: Maahõive ja varaseimad kontaktid.

(ISBN 951-9019-71-5.) 212 p. 20 €.

Niilo Valonen 1913–83. (ISBN 951-9019-67-7.) 438 p. 28 €.

Tabula gratulatoria. Pertti Virtaranta, 70-vuotias Niilo Valonen. Gösta Berg, Bilderna i Codex Aboensis. Några kritiska anmärkningar. Phebe Fjellström, Five Centuries of Northern-Swedisch Ethnology. From Olaus Magnus to J. A. Nensén. Béla Gunda, Das Wesen der Volkskunst. Maija-Liisa Heikinmäki, Suomalaisten limbus puerorum. Mauno Jokipii, Pykäläpuu muistiinpanovälineenä 1500–1600-luvun Suomessa. János Kodolányi jr., Storing Vessels Scooped out of Wood in the Carpathian Basin. Jorma Koivulehto, Kalpa. Teppo Korhonen, Vintilä. Bertalan Korompay, Über vergleichende Forschungen auf finnisch-ugrischem Gebiet. Ildikó Lehtinen, Muotitietoisen vuorimarinaisen puku. Juhani U. E. Lehtonen, Hyljeahkion vaiheilta. Martti Linkola, Features of the Natural Economy and Transhumance of Lapps and Finns in the Pöyrisjärvi Region, Enontekiö, Finnish Lapland. Sinikka Mäntylä, Rovatti. Jukka Pennanen, Nostinavannon ongelma. Anna-Maria Reinilä, Fiia Säävälä, pitäjänkokki. Matti Räsänen, Vierailujärjestelmä. Luonnos 1800-luvun porvarillisen kulttuurin analyysiä varten. Pirkko Sallinen-Gimpl, Suomalaisten arkkujen taoksista. Unto Salo, Palaneet kivet eli Suomen vanhimman haudan partailta. Leena Sammallahti, Suomalainen sideboard. Matti Sarmela, The Finnish Bear-Hunting Drama. G. J. Stipa, koch' - ein im XVI.–XVIII. Jahrhundert an der Küste des Weissen Meeres und bis nach Sibirien in Brauch gekommenes Wasserfahrzeug. Nils Storå, Om skiftesverk som byggnadsteknik i Finland. Kerttu Suuronen, Muuttuva sahtiperinne. Marja-Liisa Swantz, Kansatieteen muuttuva funktio. Ilmar Talve, Lynttä. Lähdekriittistä tarkastelua. Sirkka Valjakka, Jyväskylän-Jämsän tienvarren empirerakennukset. Ilmari Vesterinen, Suomen helmivesillä. Richard Viidalepp, Tüdrukute ülalistmine Kihnu saarel. Ants Viires, Semantic Interpretation of Estonian Folk Art. Kaisu Vuolio, Der Osternachtumzug in Finnland.

Coll. & ed. by Songmoo Kho. (ISBN 951-9019-56-1.) 295 p. Loppuunmyyty / out of print.

In honorem Antti Sovijärvi septuagesimum annum agentis die XXII mensis aprilis anno MCMLXXXII. (ISBN 951-9019-52-9.) 332 p. 24 €.

Tabula gratulatoria. • Antti Sovijärvi 70-vuotias 22.4.1982. • Alkusanat. Pentti Aalto, Proposals Concerning the Affinities of Korean. Alho Alhoniemi, ez-vartaloisten postpositioiden asemasta mordvan syntaktisessa järjestelmässä. – Zusammenfassung: Über die Stellung der ez-stämmigen Postpositionen im syntaktischen System des Mordwinischen. Paul Alvre, Läänemeresoome indefiniitpronoomeneist. – Summary: Indefinite Pronouns in Finnic Languages. Paul Ariste, Emotsionaalne palatalisatsioon eesti keeles. – Zusammenfassung: Die emotionale Palatalisation im Estnischen. Kálmán Bolla, A hangképzés kinoröntgenografikus vizsgálata számítógéppel. – Summary: Computerized Cineradiographic Analysis of Articulation. René Charbonneau & Gérard Husson, Étude de la durée relative des phonèmes en français. Nils Erik Enkvist, Prosessilingvistiikan peruskäsitteitä. – Summary: Elements of Process Linguistics. Niilo Heinonen & Kirsti Remes, Assessing and Enchancing Therapeutic Personality Traits in Students of Speech Therapy. Lars Huldén, Valdemars finala r-ljud. – Zusammenfassung: Die finalen r-laute Valdemars. Antti Iivonen, Saksan vokaalien akustisen laadun tutkimuksesta kolmella eri menetelmällä. – Zusammenfassung: Zur Untersuchung deutscher Vokalqualitäten nach drei Methoden. Erkki Itkonen, Die naso-oralen Vokale im Inarilappischen. Roman Jakobson, The Evasive Initial. Hannu Kaskinen & Katariina Michelsson, The History and Development of Cry Analysis. Pirkko-Anni Kotten-Sederqvist, Sprachbehindertenpädagogik im interdisziplinären Problemfeld lautsprachlicher Kommunikation. Jaakko Lehtonen, Teksti ja sen tulkinnat. Kokeellisia havaintoja viiden eri tekstin tulkintasuoritusten eroista. – Summary: Text and Interpretation. Experimental Analysis of Oral Interpretations of Five Different Texts. Kaj B. Lindgren, Ist der Saunaofen kiuas germanisch? Versuch einer phonologischen Etymologie. Katarina Michelsson, Finnish Cry Research from 1960 to 1981. Tuovi Monola, Runojen ryhmätulkinnoista opetuksessa. – Summary: Group Interpretation of Poetry for Teaching Purposes. Ruben Nirvi, Piuru, kadonnut appellatiivi. – Zusammenfassung: Piuru, ein verschwundenes Appellativum. Jana Ondrácková, Concerning the Articulation of the Sung, Spoken and Whispered Long Vowels in Czech. Herbert Pilch, Der Sprachlaut. Voraussetzungen und Erfahrungen besonders aus dem Englischen, Irischen und Russischen. Lauri Posti, Über die Herkunft von fi. tiere. Alo Raun, Concerning Complementarity in Linguistics. Helmut Richter, The Joint Variation of Phonetic Features as a Subject for Contrastive Phonetics. Svend Smith, Electroglottography and Pulsation. Seppo Suhonen, Über die Quantität der livischen Vokale. Carl-Eric Thors, Dialect and Standard Swedisch in Ostrobothnis. Aimo Turunen, Kaksi itämerensuomen monimuotoista sanaa. - Summary: Two Finnic Words with a Variety of Forms – saukko (Lutra lutra) 'otter' and vadelma (Rubus idaeus) 'raspberry'. – Antti Sovijärvi. Julkaisut – Publications – Publikationen.

Wörterverzeichnis zu den Bänden I–VI. Bearb. von Matti Liimola & Vuokko Eiras, hrsg. von Vuokko Eiras. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 20.) (ISBN 951-9019-50-2.) 385 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-46-4.) 142 + 35 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-43-X.) XIX + 322 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-40-5.) 195 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-39-1.) 305 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-38-3.) 345 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-37-5.) 290 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-34-0.) VIII + 171 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-30-8.) 251 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-30-8.) X + 363 p. 24 €.

Bearb. u. hrsg. von Harry Halén. (ISBN 951-9019-29-4.) [6] + 212 p. 20 €.

2., uud. painos. (ISBN 951-9019-29-6.) 417 p. Loppuunmyyty / out of print.

(ISBN 951-9019-26-X.) 227 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-81-2.) 107 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-24-3.) 261 p. 20 €.

Hrsg. von Alho Alhoniemi & Sirkka Saarinen. (ISBN 951-9019-23-5.) 343 p. 24 €.

(ISBN 951-9019-20-0.) 281 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-19-7.) 271 p. 17 €.

Proceedings of the 19th annual meeting of the Permanent International Altaistic Conference, held in Helsinki, 7–11 June 1976. (ISBN 951-9019-18-9.) 259 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-13-8.) XVIII + 256 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-09-X.) VII + 322 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-08-1.) 227 p. 17 €.

(ISBN 951-9019-06-5.) 250 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-05-7.) [5] + XVI + 287 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-04-9.) 292 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-03-0.) XXVII + 419 p. 35 €.

(ISBN 951-9019-02-2.) 504 p. 38 €.

Alho Alhoniemi, Über einige nichtadverbale Verwendungsweisen der Woher-Kasus im Tscheremissischen. Paul Alvre, Eesti terminatiivse emmis-konstruktsiooni päritolust. Paul Ariste, Paarist vadja sõnast. Raija Bartens, Zur Syntax der Nominalsätze und der "sein"-Sätze syrjänischer Mundarten. Knut Bergsland, The Mordvinian Conjugations as a problem of Reconstruction. A. P. Feoktistov, O mordovskih pis'menno-literaturnyh jazykah XIX veka. Lauri Hakulinen, Ylistää. Osmo Ikola, Subjekti vai predikatiivi? Eräs lauseenjäsennyksen umpikuja. Terho Itkonen, Lisiä erääseen lapin vokaaliston ongelmaan. Aulis J. Joki, Auf den Spuren der steinzeitlichen Cerviden. Béla Kálmán, Ein Beitrag zur Kongruenz im Wogulischen. Eeva Kangasmaa-Minn, Primaaristen johdinainesten funktioista. G. M. Kert, Nekotorye morfologicheskie osobennosti babinskogo dialekta saamskogo jazyka. Karl Kont, Nominatiivis ja genetiivis esinevast substantiivisest atribuudist soome-ugri keeltes. Mikko Korhonen, Zur Geschichte des negativen Präteritums und Perfekts im Ostseefinnischen und Lappischen. Ago Künnap, Gibt es im Samojedischen Spuren des primären *k-Lativs. György Lakó, Marcus Wöldike ja János Sajnovics vertailevan kielitieteen uranuurtajina. Matti Liimola, Noch einmal über das l der objektiven Konjugation des Wogulischen. V. I. Lytkin, Sporadicheskaja labializacija glasnyh 2-go sloga slov permskih jazykov. K. Majtinskaja, O drevnejshih slovnyh kolichestvennyh chislitel'nyh v finno-ugorskih jazykah. Julius Mägiste, Zur Etymologie von ostseefi. nisu 'Weizen'. Asbjørn Nesheim, Bynames and Names of Domestic Animals in Ullsfjord, North-Troms. Karl Nickul, Suenjelin kolttayhdyskunnan elämästä. R. E. Nirvi, Vesi-Risto, vieristä ja veserista. Antal Nyíri, Zur Frage der altungarischen Diphthonge mit labialem Nachglied. Nyirkos István, A szóeleji inetimologikus hangok keletkezésének okairól. Nikolaus Poppe, Zur Frage nach den sprachlichen Berührungen der Jurak-Samojeden und der Tungusen. Lauri Posti, Suomen taro-sanan alkuperästä. Paavo Pulkkinen, Ja adverbina 'myös'. Alo Raun, Remarks on Typological Relationships. Paavo Ravila, Zur Kritik der mordwinischen Substrathypothese des russischen Akanje. Károly Rédei, Über die Demonstrativpronomina in den uralischen Sprachen. Veikko Ruoppila, Jeesuksen nimen kansanomaisia muunnelmia. Pauli Saukkonen, Suomen kielen yhdyssanojen rakenne. Aurélien Sauvageot, Le timbre de la voyelle thématique en hongrois. Erhard Schiefer, Metathese und Einschub von -è- bei der 3. Pers. im Vach-Ostjakischen. Lieselotte Schiefer, Zum Gerundium im Ostjakischen. Wolfgang Schlachter, Eine Mischkategorie im lappischen Tempussystem. Irene Sebestyén-Németh, Lokativ und Lativ im Juraksamojedischen. G. J. Stipa, Zur Frage mordwinischen Substrats im Südgrossrussischen. Valter Tauli, Quantity and Accent in Estonian. N. M. Tereshchenko, Vyrazhenie sovmestnosti v samodijskih jazykah. Edward Tryjarski & Pentti Aalto, Two Old Turkic Monuments of Mongolia. Tuomo Tuomi, Suom. työ ~ tykö: työnä ~ tykönä : tyköä. Aimo Turunen, Vepsän ja lyydin verbinjohtimet ganden ~ gänden ja skanden ~ skänden. Edith Vértes, Durch lautgesetzliche Entwicklung entstandene südostjakische Homonyme. Kustaa Vilkuna, Kadikka - eine alte Wurfwaffe des Jägers? Pertti Virtaranta, Paatenen itkuvirsiä. • Die wissenschaftlichen Veröffentlichungen von Erkki Itkonen 1933–72, zusammengest. von István Kecskeméti.

(ISBN 951-9019-01-4.) 253 p. 20 €.

(ISBN 951-9019-00-6.) 180 p. 14 €.

202 p. 17 €.

144 p. 14 €.

Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17. 3. 1968. 284 p. 17 €.

Paul Alvre, Läänemeresoome *eda-, *edä-adjektiividest. Paul Ariste, Welche Sprache spricht die ostseefinnische Bevölkerung in Vaipooli? Knut Bergsland, Palataalinasaalin edustuksesta itämerensuomessa (Summary: Reflexes of the Palatal Nasal in Baltic Finnish). Lauri Hakulinen, Karvastaa, karvahtaa. Keskiaikaisen taivallustekniikan kielellinen muistomerkki (Referat: Karvastaa, karvahtaa. Ein sprachliches Andenken im Finnischen an mittelalterliche Wasserfahrt). Sulo Haltsonen, Peter von Köppen suomalais-ugrilaisten kansojen tutkijana (Referat: Peter von Köppen als Erforscher der finnisch-ugrischen Völker). Osmo Ikola, Jälkiä o > u -muutoksesta lounaismurteissa? (Referat: Spuren eines o > u -Wandels in den finnischen Südwestdialekten?) Erkki Itkonen, Zwei Andenken an die Zeit von Karelien und Haalogaland im Lappischen. T. I. Itkonen, Lappalais-suomalaisia sanavertailuja III (Referat: Lappisch-finnische Wortvergleiche III). Terho Itkonen, Itäsuomalaisen liudennuksen fonologinen paradoksi. Aulis J. Joki, Sarastaa (Referat: Fi. sarastaa 'dämmern'). Eeva Kangasmaa-Minn, Suffiksaalisesta astevaihtelusta (Referat: Über suffixalen Stufenwechsel). Göran Karlsson, Eräs suomen inkongruenssi-ilmiö (Referat: Eine Erscheinung der Inkongruenz im Finnischen). V. Kiparsky, Die Tabberlayken von Dondangen. Matti Liimola, Etymologische Bemerkungen. Julius Mägiste, Verbalkomparation im Mordwinischen. R. E. Nirvi, Pahat virmat (Referat: Pahat virmat 'mali mores'). Felix Oinas, Legends of the Voluntary Appearance of Sacrificial Victims. P. Palmeos, Mõningaist astmevaheldusküsimustest karjala Djorza murrakus. Martti Rapola, Vanhan kirjasuomen avioliitto-sanasta (Referat: Zum Wort avioliitto in der alten finnischen Schriftsprache). Alo Raun, Problems of Estonian Quantity. Veikko Ruoppila, Almanakasta aarnakkaan (Referat: Vom almanakka zum aarnakka. Die Bezeichnungen des Kalenders in den finnischen Dialekten). Paavo Siro, Suomen kielen että-lauseen ongelmasta (Summary: On the Problem of Finnisch Clauses Beginning with että 'that'). Seppo Suhonen, Salatsin liivin konsonanttiyhtymistä (Referat: Über die Konsonantenverbindungen des Salis-Livisch). Valter Tauli, Totaalobjekt eesti kirjakeeles. Aimo Turunen, Vepsän, lyydin ja karjalan hämärtyneitä yhdyssanoja (Referat: Die verdunkelten Zusammensetzungen im Wepsischen, Lüdischen und Karelischen). Igor Vahros, Nuutua-verbistä ja sen sukulaisista (Referat: Das Verb nuutua 'ermatten, welken' und Verwandtes). Bo Wickman, Finnish kahlata. Kustaa Vilkuna, Turkhauta ja Hausjärvi (Referat: Turkhauta und Hausjärvi). Pertti Virtaranta, Suomussalmen karjalaiskylien kielioloista (Referat: Zur Sprache in den karelischen Dörfern von Suomussalmi). • Lauri Postin julkaisuja 1931–1967, koonnut Seppo Suhonen.

130 p. 14 €.

364 p. 20 €.

375 p. 20 €.

Wörterverzeichnis. Sachregister. Schlusswort. 300 p. 17 €.

Adverbaali infinitiivi (täydennys). Adnominaali infinitiivi. Absoluutti infinitiivi. Elliptinen infinitiivi. Deutsches Referat. 229 p. 17 €.

235 p. 17 €.

287 p. 17 €.

Johdanto. Adverbaali infinitiivi. Deutsches Referat. 275 p. 17 €.

VIII + 66 p. 10 €.

V + VIII + 311 p. 20 €.

Paavo Ravila, E. N. Setälä kielentutkijana, Les travaux linguistiques d'E. N. Setälä. Sulo Haltsonen, L'Œuvre d'E. N. Setälä. E. N. Setälä, Valittuja tutkielmia – Etudes choisies: Munapoika, Pari suomalaista poimintoa Upsalan Yliopiston kirjastosta, Über einen "gutturalen" Nasal im Urfinnischen, Milloin ruotsalaiset ovat tulleet Suomeen?, Eine arische Bezeichnung des Meeres in der finnischen Volkspoesie, Kieli ja kansallisuus, Die Urgeschichte der Finnen (Ein Überblick), Die finnisch-ugrische Verwandtschaft der Finnen (Ein Überblick), Die finnisch-ugrische Verwandtschaft und das finnisch-ugrische Erbe. E. N. Setälän vatjalaismuistiinpanot, Les notes d'E. N. Setälä sur la langue vote. Rédigées et publicées par les soins de Lauri Posti et de Seppo Suhonen. E. N. Setälän kirjeitä Antti Jalavalle vuosilta 1888–89 – Lettres écrites par E. N. Setälä à Antti Jalava en 1888–89. Publiées par Lauri Posti.

335 p. 20 €.

599 p. Loppuunmyyty / out of print.

298 p. 17 €.

402 p. 27 €.

419 p. 24 €.

453 p. 24 €.

Bearb. und hrsg. von E. Vértes. XVII + 341 p. 20 €.

247 p. 17 €.

222 p. 17 €.

692 p. 32 €.

P. Ariste, Wotisch larrolain. Géza Bárczi, Zur Geschichte der finnisch-ugrischen Verschlusslaute in urungarischer Zeit. Knut Bergsland, The Lapp dialects south of Lappland. D. R. Fuchs, Eine charakteristische Ablativ-Konstruktion. P. Hajdú, Etymologische Bemerkungen. Lauri Hakulinen, Finnisch kulju 'stagnum' und kuilu 'specus'. Sulo Haltsonen, Ein Brief von M. A. Castrén. Osmo Ikola, Über eine stilistische Eigenheit des Schriftfinnischen im 17. Jahrhundert. Erkki Itkonen, Beobachtungen über die Entwicklung des tscheremissischen Konjugationssystems. T. I. Itkonen, Kuivi, ein heiliger Ort der Lappen. Terho Itkonen, Lp. biñâl. Aulis J. Joki, Finnisch-ugrisches im Ossetischen? Raija Jokinen, Über die Illative tasa, tasi im Lulelappischen. Béla Kálmán, Über die Rolle der Füllworte und Füllsilben in den wogulischen Liedern. Göran Karlsson, Über den Numerus des finnischen Prädikats in Existentialsätzen mit pluralischem Nominativsubjekt. Lauri Kettunen, Das "schwer erklärbare" irstas. V. Kiparsky, Wie haben die Ostseefinnen die Slaven kennengelernt? Antal Klemm, Mehrgliedrige Satzteile. Mikko Korhonen, Zum syntaktischen Gebrauch des lappischen Verbs gâl'gât 'sollen, müssen'. Erich Kunze, Aus Gebrauch der Gründerzeit der Fenno-Ugristik. Ödon Lavotha, Über die Fehler einiger Satzdefinitionen. T. Lehtisalo, Über ein samojedisches Wort für 'Mehl'. Ernst Lewy, Zur Betonung des Ostjakischen. Matti Liimola, Etymologisches aus den ugrischen Sprachen. John Lotz, The place of the implicative [-LAK] form in the conjugational pattern of Hungarian. V. I. Lytkin, Etymologien aus den permischen Sprachen. Asbjørn Nesheim, The Lappish dialect of Ullsfjord and its relations to other Lappish dialects. R. E. Nirvi, Der Lautwandel ir > er in den ingrischen Dialekten. Felix J. Oinas, An Ingrian-Finnisch ballad and its Slavic background. István Papp, Zur Frage der Kongruenz des Adjektivattributs im Finnischen. Lauri Posti, Über einige problematische Lautverhältnisse im Wepsischen. Paavo Pulkkinen, Das finnische Adverb osapuilleen. Martti Rapola, Entdeckungsreise in das Wurzelreich des fi. Verbums heijastaa. Martti Räsänen, Die Reflexiva u < *bu im Türkischen. Alo Raun, Concerning the qualified grade of superiority in Uralic. Israel Ruong, Der Name Arjeplog. Veikko Ruoppila, Bildliche Ausdrücke für einen mürrischen Menschen. Matti Sadeniemi, Über den Gefühlsgehalt von fi. ö. Wolfgang Schlachter, Zum Problem des Nominativs in den finnisch-ugrischen Sprachen. Thomas A. Sebeok, The texture of a Cheremis incantation. Irene N.-Sebestyén, Zum Problem des samojedischen und des uralischen Genetivs. B. A. Serebrennikov, Über die Herkunft der Akkusativendung -sö und -ös im Syrjänischen und -zö, -öz im Wotjakischen. Antti Sovijärvi, Der mokschamordwinische è-Vokal im Lichte der Sonagramme. Wolfgang Steinitz, Samojedisch - Obugrisches. Günter Stipa, Impersonale Ausdrucksformen. Valter Tauli, Language and logic. Aimo Turunen, Der Nominativ Singular bei den Bezeichnungen der Zahlwörter mit zehn in den wepsischen, lüdischen und olonetzischen Dialekten. Kustaa Vilkuna, Altnordisches beysti. Pertti Virtaranta, Über die Partikeln auf -li in den ostseefi. Sprachen. Bo Wickman, Some remarks on the problem of Fenno-Ugric vocalism. Raija Jokinen, Veröffentlichungen von Paavo Ravila 1926–61.

208 p. 17 €.

190 p. 14 €.

463 p. 24 €.

290 p. 17 €.

222 p. 17 €.

V + 252 p. Loppuunmyyty / out of print.

225 p. 17 €.

256 p. 17 €.

363 p. 20 €.

244 p. 17 €.

552 p. 28 €.

443 p. 24 €.

Anhang: K. A. Jaakkolas Sammlung südlappischer Texte. 216 p. 17 €.

262 p. 17 €.

(2nd impr. 1987. ISBN 951-9403-13-2.) 300 p. 32 €.

V + 831 p. 38 €.

35 p. 10 €.

135 p. 14 €.

303 p. 20 €.

530 p. 28 €.

136 p. 14 €.

Zusammengest. von Pentti Aalto. 171 p. Loppuunmyyty / out of print.

Bearb. und hrsg. von Pentti Aalto. 262 p. Loppuunmyyty / out of print.

Bearb. und hrsg. von Pentti Aalto. 192 p. Loppuunmyyty / out of print.

394 p. 20 €.

XXXVII + 715 p. 35 €.

XLII + 483 p. 28 €.

XVI + 621 p. 32 €.

VIII. + 266 p. 17 €.

IV + 391 p. 20 €.

Pentti Aalto, Some South-Mongolian Proverbs. Ödön Beke, Ung. innen, onnan, honnan. Knut Bergsland, Remarques sur les pronoms démonstratifs lapons. D. R. Fuchs, Ostj. kel 'Wort' und 'Strick'. Lauri Hakulinen, Bedeutungsgeschichtliches. Albert Hämäläinen, Der hl. Stephan, der Apostel der Syrjänen. Erkki Itkonen, Das Perfekt des Partizips im Lappischen. T. I. Itkonen, Ostjakisch-lappische Wortvergleichungen. A. J. Joki, Eine samojedische Benennung des Bären. Jalo Kalima, Zur ungarischen Etymologie. V. Kiparsky, Russ. Terskij (bereg), altruss. Tîrû 'Ostküste der Kolahalbinsel' < finn. Tyrjä (nicht Turja). Eliel Lagercrantz, Die Primitivismen arktischer Sprachen im Lichte der Entwicklungspsychologie. György Lakó, Zur Frage des permischen Prosekutivs und Transitivs. T. Lehtisalo, Etymologien. Ernst Lewy, Wortbedeutung, Wortdeutung. Matti Liimola, Etymologische Bemerkungen. J. Mägiste, Fi.-estn. nuha, noha, nohu, nohi 'Schnupfen' und est. päri 'Schafbock' und die ostseefi. onomatopoetischen Nomina auf -ä, -a und (estn.) -i. Pierre Naert, Note préliminaire sur l'aspect zyriane. Asbjörn Nesheim, On the Question of Consonant Combinations in Finno-Ugrian. Konrad Nielsen, A Curious Word in Earlier Lapp Dictionaries. Lauri Posti, Remarks on the Treatment of Proto-Finnic s in Karelian and Veps. G. J. Ramstedt, Das verbale Nomen auf -m in den altaischen Sprachen. Martti Rapola, Das finnische kuri in der älteren Schriftsprache. Alo Raun, Zur ursprünglichen Bedeutung der Korrelation je - desto im Finnisch-Ugrischen. Paavo Ravila, Zur Geschichte der Deklination der Personalpronomina in den uralischen Sprachen. Martti Räsänen, Beiträge zu den altaisch-slawischen Berührungen. Thomas A. Sebeok, The Importance of Areal Linguistics in Uralic Studies. E. A. Tunkelo, Das finnische ahava bzw. ahva. Kustaa Vilkuna, Über die obugrischen und samojedischen Pfeile und Köcher.

173 p. 14 €.

368 p. + 1 p. 20 €.

Edited by Pentti Aalto. 64 p. 10 €.

292 p. 17 €.

VI + 381 p. 20 €.

186 p. 14 €.

XXVIII + 207 p. 17 €.

XII + 615 p. 32 €.

XXI + 338 p. + 1 carte. 20 €.

XX + 330 p. 20 €.

207 p. 17 €.

VIII + 399 p. 24 €.

162 p. 14 €.

VI + 143 p. 14 €.

X + 215 p. 17 €.

123 p. 14 €.

171 p. 14 €.