Nuorten kulttuuria tukemassa: Nuoret kulttuurin harrastajina ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä sekä kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Keski-Suomessa

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan 15–20-vuotiaiden nuorten kulttuuripalvelujen käyttöä ja kulttuuriharrastuksia Keski-Suomen maakunnassa sekä esitellään kulttuurisen nuorisotyön käyttöön kehitetty itsearviointimittaristo. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin koordinoiman Nuoret ja osallisuus kulttuuritoiminnassa: Keski-Suomen kuntien nuorten taide- ja kulttuuritoiminnan kehittäminen -hankkeen sekä Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelman (KUMU) opiskelijoiden kanssa.

Tämä tutkimus syntyi tarpeesta kartoittaa ja kehittää nuorten kulttuuritoimintaa ja kulttuurista nuorisotyötä Keski-Suomessa. Valtaosalla nuorista on ainakin yksi luova harrastus kuten soittaminen, kuvataide tai valokuvaus. Myös kulttuuripalvelujen käyttäminen on lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikana yleistä. Pitkät etäisyydet kulttuuripalveluihin ja -harrastuksiin sekä korkeat hinnat voivat kuitenkin vaikeuttaa nuorten osallistumista. Nuorten kulttuurinen aktiivisuus on myös jossain määrin sukupuolittunutta, koska tytöillä on enemmän kulttuuriharrastuksia ja he ovat aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä kuin pojat.

Tutkimusaineisto koostuu keskisuomalaisten nuorten sekä kulttuurisen nuorisotyön asiantuntijoiden haastatteluista. Nuorten haastatteluaineisto sisältää näkemyksiä kulttuurin moniottelijoilta, joilta oli lukuisia kulttuuriharrastuksia, mutta myös nuorilta, jotka harrastivat pääasiassa liikuntaa ja autoja. Mahdollisuudet kulttuuriharrastuksille olivat melko vähäisiä pienillä paikkakunnilla, mistä syystä niiden perässä matkustettiin usein isompiin kaupunkeihin. Nuoret toivoivat enemmän harrastusmahdollisuuksia asuinalueilleen ja antoivat useita käytännön ehdotuksia tämän toteuttamiseen. Asiantuntijat puolestaan esittivät innovatiivisia keinoja nuorten tavoittamiseen, painottivat tarvetta tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja korostivat toiminnan jatkuvuuden merkitystä.

Nuorisotyön laadun ja nuorten osallisuuden säännöllinen arvioiminen on tärkeää, mutta työkalua kulttuurisen nuorisotyön itsearviointiin ei ole tätä ennen ollut saatavilla. Tässä tutkimuksessa esiteltävä itsearviointimittaristo on suunniteltu erityisesti kulttuurisen nuorisotyön tarpeisiin, mutta siitä on hyötyä kaikille nuorten kanssa työskenteleville.