Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ammatillisissa oppilaitoksissa: henkilöstön ja johdon näkökulma

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus tarkoittaa demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista edistävää kasvatusta, joka saa muotonsa oppilaitosten opetussisällöissä, toimintatavoissa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan oppilaitoksen ulkopuolelle suuntautuvassa toiminnassa. Mainintoja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisestä löytyy monista politiikkaohjelmista. Ajantasaista tietoa sen toteutumisesta ammatillisessa koulutuksessa on kaivattu lisää. Tässä Nuorisotutkimusseuran tekemässä selvityksessä asiaa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen henkilöstön ja johdon näkökulmasta. Selvitys tehtiin marraskuun 2024 ja elokuun 2025 välisenä aikana.

Aineistoa kerättiin eri puolilta Suomea eri kokoisista suomeksi tai ruotsiksi koulutusta järjestävistä ammatillisista oppilaitoksista. Tietoa koottiin kyselyllä ja haastatteluilla. Lisäksi hyödynnettiin koulutuspoliittisia asiakirjoja. Erityisesti tietoa hankittiin hius- ja kauneudenhoitoalan sekä sähkö- ja automaatioalan tutkintojen opetuksessa, ohjauksessa ja johtamisessa mukanaolevilta.

Selvitys osoittaa oppilaitosten henkilöstön ja johdon olevan valmiita lisäämään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämistä. Oppilaitokset toivovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämiseen kansallisen tason tukea ja ohjeistusta esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta. Oppilaitostasolla kaivattiin lisää keskusteluja demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä toimintatavoista ja tilanteista. Selvityksen perusteella oppilaitosten toiminta suuntautuu vain rajallisesti oppilaitoksen ulkopuolelle – kuntiin, maakuntiin ja hyvinvointialueille – erityisesti silloin, kun kyseessä on opiskelijoiden osallistuminen demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävään toimintaan.

Selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa ei ole selkeää toimintamallia demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle. Toimintamallin puute on selvityksen keskeisin tulos ja se tuli esille niin kutsuttuina arvokuiluina. Arvokuiluilla viitataan siihen, että demokratia ja ihmisoikeudet tulevan kyllä mainituiksi tutkintojen perusteiden arvoperustassa, mutteivät ne juurikaan näy oppilaitosten tavassa perustella tai sanoittaa olemassa olevia käytäntöjä tai niiden tekemiä päätöksiä. Selvityksen mukaan toiminnan arvopohjaa on mahdollista tuoda ammatillisessa koulutuksessa enemmän esille esimerkiksi henkilökohtaisten osaamisen kehittämisen suunnitelmien (HOKS) laatimisprosesseissa, yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja vastuullisten tuotantoketjujen esille tuonnissa. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutuminen vaatii demokratian ja ihmisoikeuksien sanoittamista toiminnan taustalle, jotta arvokuilu umpeutuu. Opiskelijat ovat tärkein osapuoli arvojen tiedostamisessa. Arvoja tiedostava toimintatapa kannustaisi ja valmentaisi opiskelijoita ottamaan itse toimijuutta demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisessä. Demokratia- ja ihmisoikeuskytkösten esilletuonti tuo myös uutta näkökulmaa toimintojen laadun kehittämiseen.

Selvitys osoittaa ilmeisiä koulutustarpeita demokratia- ja ihmisoikeuskasvattajana toimimiseen. Erityisesti koulutustarvetta on ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Lisäksi demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen liittyviä oppi- ja opetusmateriaaleja kaivattiin lisää. Resurssien näkökulmasta on tärkeää turvata oppilaitosten henkilöstölle riittävät ajalliset resurssit demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen.