Filosofien oikeus 1
Tiedostolataukset
Avainsanat:
oikeusfilosofia, filosofia, historia, luonnonoikeus, moraali, aatehistoria, oikeus (oikeudenala), käsitteet, filosofit, Hegel Georg Wilhelm Friedrich, Hobbes Thomas, Locke John, Leibniz Gottfried Wilhelm , Rousseau Jean-Jacques , Kant Immanuel, Bentham Jeremy, Mill John Stuart, Savigny Friedrich Carl von , Marx Karl, Jhering Rudolf von , Kelsen Hans, Platon, Aristoteles, Tuomas Akvinolainen, MontesquieuTiivistelmä
Kaksiosaisen Filosofien oikeus -teoksen ensimmäisessä osassa esitellään sekä länsimaisen filosofian historian keskeisten ajattelijoiden oikeutta koskevia käsityksiä että modernin oikeuden perustaa pohtineiden juristien ajatuksia. Aatehistoriallisessa katsannossa modernille oikeudelle ominainen tapa käsittää lain, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden väliset suhteet näyttäytyy vain yhtenä historiallisena mahdollisuutena, jonka kehittymistä ja ongelmakohtia kirjan artikkelit selventävät.
Luvut
-
Platon ja oikeudenmukaisuus vailla takeita
-
Laki vapauden osatekijänä. Aristoteleen onnellinen kansalaisvaltio ja laki.
-
Stoalainen oikeus-ja yhteiskuntafilosofia
-
Laki hyveen toteuttajana. Tuomas Akvinolaisen oppi ihmisluonnosta ja laki.
-
Valtio ja sen lait modemissa luonnonoikeusperinteessä
-
Thomas Hobbes tämän päivän näkökulmasta
-
John Locke ja yksityinen omaisuus
-
G. W. Leibnizin oikeusfilosofia
-
Montesquieu: miksi lakeja ja mitä lakien takana
-
Immanuel Kant ja oikeuden moraaliset perusteet
-
Jean-Jacques Rousseau yhteisöllisyyden korostaj ana
-
Jeremy Bentham ja klassinen utilitarismi
-
John Stuart Mill, vapaamielisyys ja yksilön autonomia
-
Liberaalisia ja konservatiivisia piirteitä Hegelin oikeusfilosofiassa
-
F. C. von Savigny ja "historiallinen koulu"
-
Karl Marx' kritiska rättsteori
-
Rudolf von Jhering - oikeus yhteiskunnan elinehtoja suojaainassa
-
Hans Kelsen — kriittinen esittely
Tiedostolataukset
Julkaistu
2001-02-01
Verkkokirjan ISSN
2954-1832
Painetun kirjan ISSN
1458-0446
Copyright (c) 2001 Suomalainen Lakimiesyhdistys ja kirjoittajat