Kriminalisointiteoria: rangaistavaksi säätämisen oikeudelliset rajoitukset

Tiedostolataukset

Kirjoittajat

Sakari Melander

Avainsanat:

rikosoikeus, rikosoikeus → yleiset opit, rangaistavuus, oikeuslähteet, rangaistukset, kriminaalipolitiikka

Tiivistelmä

Rangaistavaksi säätäminen, kriminalisointi, on olennainen osa rikosoikeutta. Ilman kriminalisointeja esimerkiksi rikosoikeuden yleiset opit jäisivät vaille käytännön merkitystä. Perinteisesti kriminalisointeja ei rikosoikeudessa kuitenkaan ole kovin laajasti käsitelty.

Viime kädessä päätös tietyn teon rangaistavaksi säätämisestä on poliitti­nen, eduskunnassa tehtävä päätös. Tästä huolimatta lain säätämiseen liittyy oikeudellisia rajoitteita. Ennen muuta perustuslaki mutta myös muu lainsää­däntö asettaa rajoja hyväksyttävälle lainsäädännölle. Lisäksi lainsäätäjän on huomioitava kansainväliset ihmisoikeussopimukset, niiden soveltamiskäy­täntö sekä EU-oikeus.

Kriminalisointiteorian keskeisenä kohteena ovat nämä lainsäädäntöön yleisesti ja rikoslainsäädäntöön erityisesti kohdistuvat oikeudelliset rajoit­teet. Yleisemmin tutkimuksessa käsitellään lain säätämiseen kohdistuvia oikeudellisia rajoitteita, "lainsäätäjän oikeuslähdeoppia". Näistä rajoitteista pyritään tutkimuksessa muodostamaan vallitsevalle kriminaalipoliittiselle pohjalle rakentuva malli, jota vasten rikoslainsäädäntöä voidaan arvioida. Tutkimuksessa käsitellään laajasti kriminalisointiperiaatteita, jotka lainsää­täjän on otettava rikosoikeudellista lainsäädäntöä säätäessään huomioon. Kriminalisointiperiaatteita käsitellään kattavasti myös perusoikeuksien sekä EU-oikeuden näkökulmasta. Yleisen kriminalisointeja koskevan teoreettisen tarkastelun ohella näkökulma on käytännöllinen. Tarkoituksena on tuottaa rikoslainsäädännön hyväksyttävyyden arviointiin soveltuvia välineitä.

Tutkimus on ensimmäinen Suomessa laadittu kokonaisvaltainen kriminali­sointeja koskeva esitys. Tutkimus on hyödyllinen kaikille rikosoikeudesta ja lain säätämiseen kohdistuvista rajoituksista kiinnostuneille. Erityisesti tutki­muksen on tarkoitus palvella rikosoikeudellista lainsäädäntöä valmistelevia tahoja.

Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2008.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2008-01-01

Verkkokirjan ISSN

2814-8053

Painetun kirjan ISSN

0356-7206