Metsäalueen oikeudellisesta asemasta

Tiedostolataukset

Kirjoittajat

Jari Salila

Avainsanat:

metsälainsäädäntö, metsälainsäädäntö → Ruotsi, metsälainsäädäntö → Saksan liittotasavalta, metsälainsäädäntö → Kanada, metsiensuojelu, metsänhoito, metsäpolitiikka, metsätalous

Tiivistelmä

Metsät ovat useille valtioille kansantaloudellisesti tärkeä luonnonvara ja samalla keskei­nen luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä. Lisäksi metsäalueisiin kohdistuu varsinkin teollistuneissa maissa ja taajaan asutuilla alueilla huomattavia virkistyskäyttöpaineita. Näiden metsäalueisiin kohdistuvien, keskenään osin erisuuntaisten intressien yhteenso­vittaminen asettaa valtioille haasteellisen sääntelytehtävän.

Metsien käyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä on uudistettu useissa valtioissa 1990-luvulla yhteiskunnallisen kehityksen ja ympäristöllisten näkökohtien merkityksen lisääntymisen seurauksena. Sääntelyjärjestelmä rakentuu kuitenkin pitkän kehityksen tuloksena muo­dostuneille kestävän metsätalouden harjoittamista tukeville periaatteille ja ratkaisumal­leille. Ohjausjärjestelmän tarkistaminen muuttunutta tavoitteenasettelua vastaavaksi on osoittautunut vaativaksi.

Metsäalueen oikeudellinen asema muodostuu edellä mainittuja intressejä toteuttavien sääntelyjärjestelmien kombinaationa. Metsälainsäädännön tehtävänä on ohjata metsä­luonnonvaran ekologisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä. Luonnonsuojelullisten oh­jausmekanismien asettamat rajoitukset vaihtelevat luonnontilaisuutta turvaavasta kokonaisvaltaisesta suojelusta lieviin muiden käyttömuotojen rajoituksiin. Maankäytöllisten ohjausjärjestelmien vaikutus metsäalueiden oikeudelliseen asemaan korostuu tyypillises­ti taajaan asutuilla alueilla.

Tässä ympäristöoikeuden ja vertailevan oikeustieteen alaan sijoittuvassa tutkimukses­sa selvitetään metsien käyttöön liittyvien intressien yhteensovittamista Kanadan, Ruot­sin, Saksan ja Suomen oikeusjärjestelmissä. Tarkastelu kohdentuu valtioiden maankäytön suunnittelun, luonnonsuojelun toteuttamisen ja metsälainsäädännön keskeisiin ohjausmekanismeihin.

Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2005.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2005-01-01

Verkkokirjan ISSN

2814-8053

Painetun kirjan ISSN

0356-7206