Alkuun
Jyväskylän Historiallinen Yhdistys

Muotoiluohjeet

TEKSTIN MUOTOILU JA ALAVIITTEET

Muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Tekstissä ei saa käyttää tavutusta eikä oikean reunan tasausta. Tekstissä ei saa käyttää muitakaan ylimääräisiä muotoiluja, kuten tabulaattoria, sivunumeroja tai tyylejä.

Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennyksiä käytetään ainoastaan pitkissä sitaateissa, jolloin koko kappale sisennetään. Jos varsinaisessa tekstissä halutaan tehdä korostuksia, esimerkiksi keskeisiin käsitteisiin tai vierasperäisiin sanoihin, ne tehdään kursiivia käyttäen. Väliotsikoita ei numeroida.

Tekstissä, lähdeviitteitä lukuun ottamatta, ei käytetä lyhenteitä, vaan lyhenteet on avattava. Esimerkiksi mm. kirjoitetaan muun muassa.

Kuviot ja taulukot
Kirjoittaja toimittaa julkaisuun liittyvät kuviot, taulukot ja kuvat valmiina, tallennettuina omiksi tiedostoikseen. Tekstiin merkitään selvästi näkyviin niiden paikat.
  • Esimerkki 1. (Tähän taulukko 1. tekstillä: Seppien lukumäärä Hollolassa 1810–1840. Lähde: Kansallisarkisto, Hollolan tiliaineistot.)
  • Esimerkki 2. (Tähän kuva 1. tekstillä: Maailmanperintökohteena 1700-luvun kirkko, Petäjävesi. Kuva: Matti Meikäläinen.)
Kuvioiden ja taulukoiden tulee olla teknisesti yksinkertaisesti toteutettuja.

Kuvien julkaisussa noudatetaan tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kuvien tekijöiltä on oltava lupa kuvien julkaisuun, samoin verkkosivujen ylläpitäjiltä kuvakaappausten (screenshot) julkaisuun.

Alaviitteet
Tekstissä käytetään viittaustapana alaviitteitä, joiden kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 10, riviväli 1). Alaviitteessä ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja viittauksen sivunumerot.
  • Heikkinen 2014, 2–3.
  • Porter & Hall 1995, 98.
  • Markkola, Snellman & Östman 2014.
Uusinta- ja näköispainokseen viitattaessa merkitään molemmat julkaisuvuodet, alkuperäinen julkaisuvuosi hakasuluissa.
  • Lévi-Strauss 2003 [1955], 35.
Jos viittauksia on useampia, viittaukset niin lähteisiin kuin kirjallisuuteen erotetaan puolipisteellä.
  • KA, Hämeen tuomiokirjat 1809; Heikkinen 2014, 2–3; Porter & Hall 1995, 98.

LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

Lähde- ja kirjallisuusluettelot liitetään tekstin loppuun. Tutkimusaineistot ja kirjallisuus merkitään erikseen. Opinnäytetyöt ja muu julkaisematon kirjallisuus sisällytetään kirjallisuusluetteloon (tästä tarkemmat ohjeet jäljempänä).

Jos kirjallisuusluettelossa on useita kirjoittajia samalla sukunimellä, heihin on viitattava mainiten myös etunimen ensimmäinen kirjain, esimerkiksi Peltonen U. ja Peltonen M.

Kirjallisuusluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Julkaisusarja. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
  • Ollila, Anne. 2010. Kirjoituksia kulttuurista, sukupuolesta ja historiasta. Historiallinen arkisto 132. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Jos lähdeluettelossa esiintyy useita saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, merkitään vuosiluvun jälkeen aakkosia tarpeen mukaan. Esimerkiksi 1995a, 1995b ja niin edelleen.
 
Jos tekijöitä on kaksi, heidän merkitään seuraavasti: Sukunimi, Etunimi & Etunimi Sukunimi. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Julkaisusarja. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
  • Porter, Roy & Lesley Hall. 1995. The Facts of Life. The Creation of Sexual Knowledge in Britain 1650–1950. London: Yale University Press.
Jos tekijöitä on kolme tai useampia, heidät merkitään seuraavasti:
  • Markkola, Pirjo, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman (toim.). 2014. Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu? Historiallinen arkisto 142. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Toimitetun teoksen tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi [& Etunimi Sukunimi, mikäli toimittajia on useampia] (toim.) [tai julkaisun kielen mukaan ed., eds., red., hrsg.]. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Julkaisusarja. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
  • Bremmer, Jan & Herman Roodenburg (eds.). 1991. A Cultural History of Gesture. Cambridge: Polity Press.
Uusinta- ja näköispainoksista ilmoitetaan myös alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa.
  • Kircko-Laki ja Ordningi 1686. 1986 [1686]. Näköispainos ja uudelleen ladottu laitos vuoden 1686 kirkkolain suomennoksesta. Lahja-Irene Hellemaa, Anja Jussila & Martti Parvio (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 444. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Lévi-Strauss, Claude. 2003 [1955]. Tropiikin kasvot. Helsinki: Loki-kirjat.
Toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvät artikkelit ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa [eng. In] toimittajan Etunimi Sukunimi (toim.) [tai julkaisun kielen mukaan ed., eds., red., hrsg.], Teoksen nimi (kursiivilla). Julkaisusarja. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja, artikkelin sivunumerot.
  • Nissi, Kaisa. 2014. Etnografisia reflektioita sairaanhoidon kentältä. Teoksessa Pilvi Hämeenaho & Eerika Koskinen-Koivisto (toim.), Moniulotteinen etnografia. Ethnos-toimite 17. Helsinki: Ethnos ry, 333–361.
Tieteellisessä aikakauslehdessä ilmestyneen artikkelin tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Julkaisun nimi (kursiivilla) vuosikerta:lehden numero, artikkelin sivunumerot.
  • Malinen, Antti. 2007. Työmiesten ja perheenemäntien väsymyksestä käyty keskustelu 1920–1940-luvuilla. Historiallinen Aikakauskirja 105:2, 180–190.
  • Mäkinen, Minna. 2008. Sense of Locality and Changing Municipal Boundaries – The Consolidation of the City of Jyväskylä and the Municipality of Säynätsalo as a Cultural Phenomenon. Ethnologia Fennica 35, 48–61.
Sanomalehti- tai aikakauslehtiartikkeli merkitään lähdeluetteloon vastaavalla tavalla kuin toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvä artikkeli: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Kirjoituksen nimi. Julkaisun nimi (kursiivilla) ilmestymispäivä tai numero ja artikkelin sivunumerot.
  • Roiko-Jokela, Heikki. 2008. Tutkimus kertoo liikuntakulttuurin muutoksista. Hiidenkivi 15:4, 17–19.
  • Niskanen, Annamari. 2003. Ikea + paavi = antiikki. Helsingin Sanomat NYT-liite 44/2003, 8.
  • Karonen, Petri. 2021. Uusikaupunki rahu tähendas Rootsi suurriikluse lõppu ja Vene suurriikluse algust. Postimees 4.9.2021, 8–9.
Kirja-arvioiden kohdalla lähdeluettelossa mainitaan, että kyseessä on kirja-arvio ja mainitaan kyseisen kirjan nimi.
  • Kinnunen, Tiina. 2012. Thought-Provoking Reflections on History-in-Society. Kirja-arvio Jorma Kalelan teoksesta Making History. The Historian and Uses of the Past. Ethnologia Fennica 39, 126–128.
Painamattomista opinnäytetöistä ilmoitetaan: tekijän Sukunimi, Etunimi. Vuosiluku. Opinnäytteen nimi (kursiivilla). Lisäksi mainitaan, että kyse on painamattomasta opinnäytetyöstä ja ilmoitetaan oppiaine, yliopisto ja laitos, jolle opinnäytetyö on tehty. Jos opinnäyte on saatavilla digitaalisesti, ilmoitetaan ensisijaisesti URL/URN/DOI.
  • Impola, Petteri. 2015. ”Minä poltan hänet kautta seitsemäntuhannen perkeleen.” Taikuus, noituus ja kansanusko Ylä-Satakunnassa 1623–1750. Painamaton Suomen historian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201505191901.
Konferenssi-esitelmistä ja vastaavista ilmoitetaan: esitelmän pitäjän Sukunimi, Etunimi. Vuosiluku. Esitelmän otsikko (kursiivilla). Konferenssin tai vastaavan nimi, ajankohta ja paikka.
  • Haverinen, Anna. 2009. Internet-tutkimuksen etiikkaa. Nefa-Nordenin seminaari, 12.–13.2.2009, Jyväskylä.
Jos mikä tahansa edellä mainituista tekstityypeistä on luettavissa (myös) digitaalisessa muodossa, merkitään viittauksen perään aina mahdollisimman pysyvä osoite, joita ovat mm. DOI-, URL- ja URN-osoitteet ja Permalinkit. Osoite tulee merkitä, olipa teksti luettu fyysisenä tai sähköisenä. Kun kyseessä on pysyvä osoite, ei linkin hakemisen ajankohtaa tarvitse merkitä erikseen.
  • Pyykkönen, Merja. Väkivallan vääryydestä valkoisten voimannäyttöön. Kritisoidut ja ihaillut puukkojunkkarit 1900-luvun alun Suomen julkisessa keskustelussa. J@rgonia 22:44, 103–129, http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202412117741.
  • Mosko, Mark S. 2014. Malinowski magical puzzles. Towards a new theory of magic and procreation in Trobriand society. Hau: Journal of Ethnographic Theory 4:1, 1−47, https://doi.org/10.14318/hau4.1.001.

Mikäli ei viitata niin sanottuun pysyvään osoitteeseen, tuleen linkin perään merkitä hakasulkeisiin tekstin hakemisen ajankohta.

Digitaalisten lähteiden viitetiedot merkitään lähdeluetteloon pääsääntöisesti samalla tavalla kuin painetun lähteen, mutta sähköisen lähteen viitteen on kerrottava myös lähteen mahdollisimman pysyvä osoite, joita ovat mm. DOI-, URL- ja URN-osoitteet ja Permalinkit, sekä tarvittaessa se kokonaisuus, jonka osasta lähteessä on kysymys. Mikäli kyseessä ei ole niin sanottu pysyvä osoite, pitää viitteeseen merkitä hakasulkeisiin, milloin teksti on haettu käyttöön.

Halutessaan, etenkin jos teksti sisältää paljon elektronisia lähteitä, voi ne sijoittaa tekstin lähde- tai kirjallisuusluettelossa omaksi kokonaisuudekseen “Digitaaliset lähteet” tms. Vaihtoehtoisesti satunnaiset verkkolähteet voi merkitä normaalisti aakkostettuna yleiseen lähde- tai kirjallisuusluetteloon, mutta silloinkin tulee merkitä alla kerrotuin ohjein osoitteen mahdollisimman pysyvä linkki.

Soveltuvin osin voidaan noudattaa myös digitaalisten aineistojen mahdollisia omia viittausohjeita, esimerkiksi matrikkeleihin, sanakirjoihin ja vastaaviin viitatessa.
 
Digitaaliset sanakirjahaut: 
Viesti keskustelupalstalla tai postituslistalla:
Blogikirjoitukseen, tiettyyn internetsivuun tai digiuutiseen viitatessa merkitään tekijän lisäksi blogitekstin, internetsivun tai uutisen nimi, ja sen jälkeen varsinaisen blogin, internetsivuston tai uutissivuston nimi (kursiivilla) sekä blogitekstin, internetsivun tai uutisen mahdollinen julkaisupäivämäärä.
Sivusto, artikkeli tai kirja, joka on julkaistu vain internetissä: